L.A. part 1
Hey! I´m home! Actually been here couple of days already. Oikeestaan jo melkeen viikon nyt ku julkasen tän! 😀 Mut nyt alkaa vasta jet lagiki vähä helpottaa.. Mennessä ei ollu mitää ongelmaa, ku olin tehny muutenki parit yövuorot ja lennotki sattu niin, että sai nukuttua koneessa. Losissa kello on siis 10 h vähemmän ku täällä. Eli melkeen päinvastanen vuorokausirytmi. Nyt tullessa kuitenki oli todella hirveä jet lag ja maanantaina nukuin 13 h ihan vaivattomasti.. Meillä meni muutenki toi tulomatka vähä kikkailuksi ja lopulta lennettiin tukholmasta vielä uumajaan ja siitä laivalla yli vaasaan. Eli torstai-iltana (paikallista aikaaa) losista lontooseen, (5h vaihtoaika) lontoosta tukholmaan, (yö tukholmassa) tukholmasta uumajaan ja (päivä uumajassa) uumajasta laivalla vaasaan (Vaasassa kello 23.30 lauantaina). Pyöriteltiin kyllä monia vaihtoehtoja mut toi nyt oli hinnaltaan ja ajaltaan paras. Muuten ois menny vielä kauemmin päästä kotiin, jos ois lennetty helsinkiin ja sieltä tultu onnibussilla tai junalla kotiin. Ja Vaasaan ei ollu lauantaina enää suoria lentoja ollenkaa tukholmasta tai sit oli jotain sikakalliita. Niin se meni nyt näin sitten.
Ajattelin eka kirjottaa koko reissun kerralla, mutta tää oliki yllättävän kova homma muokata pienemmäksi nuita kuvia.. Joita on paljon! Niin kirjotan nyt vaan ensimmäisten päivien L.A. -osuuden. Kaikki kuvat on Maken ottamia, paitsi pari viimestä on mun puhelimesta niinku laadustaki ehkä huomaa. Mä olin tällä kertaa niin laiska, etten ottanu omaa kameraa ollenkaa mukaan reissuun. Ois kyllä pitäny, vaikka sitä onki ”ärsyttävä raahata”. Mutta täytyy ens reissuun hommata ehkä joku pienempi kamera tai jotain.
Saavuttiin L.A.:iin joskus illalla kuuden tai seittemän (?) aikaan. Ensimmäisenä haettiin meidän vuokra-auto ja majoitus oltiin varattu suht läheltä lentokenttää, että sinne olis helppo ajaa kaiken lentoväsymyksen ja jännityksen keskellä. Koska oltiin kaukana keskustasta ja ehti tulla jo pimeä ennenku päästiin hotellille, niin ensimmäinen ilta meni oikeestaan lepäillessä.
Varsinainen ensimmäinen päivä meillä meni biitsejä katsastaessa. Mutta tietysti mentiin ekana Denny`s:iin amerikkalaiselle aamupalalle, joka sisälsi pancakeseja siirapin kera. Mun omissa oli myös mustikoita. Lisäksi mulla tais olla munakasta,pekonia ja jotain perunajuttua. Täytyy kyllä sanoa, että ei ne mitenkään erityiseltä maistunu. Musta paljastui reissun aikana aika kranttu ravintolaruuan suhteen, mm. itkin yhessä ravintolassa ku muilla oli hyvät annokset ja mulla ei. 😀 Mutta puolustukseksi täytyy sanoa, että oli se aika kuusta.. Takas asiaan. Beacheista mä halusin tietysti ensimmäisenä Newport beachille. Katsomaan josko OC:n Seth ois ottamassa aurinkoo tai jotain. (ehheh) Mutta oli kyllä oikeesti hienoa nähdä sitä paikkaa, vaikka Seth tekiki mulle sitte oharit. yhyy.
Newport beach oli aika autio, koska turistikausi oli jo ohi ja paikka taitaa muutenkin olla vaan enemmän paikallisten suosiossa. Kaikki ei oo siellä ympärivuoden Sethiä metsästämässä. Mitä ihmettä?
Yks tärkee sana on jääny kuvasta. Nimittäin NO, joka pitäis olla tossa ensimmäisenä, ennen dogs -sanaa. Miks kaikki kiva kielletään? Tämä oli siis laiturin alkupäässä. Tiemaalauksissakin oli paljon näitä ohjetekstejä ja mulle ainaki tuotti huomattavia vaikeuksia lukea niitä ”väärinpäin” alhaalta ylös. Tavallaan se teksti mikä tuli ekana vastaan eteenpäin mentäessä luettiin eka (esim autolla ajaessa suuremmissa nopeuksissa pitäis olla helpompaa), tuo siis luettais NO dogs, diving, jumping jne. Toivottavasti joku älysi mun selostuksen. Ainaki jenkeissä käyneet. Yks hauska tiemaalaus oli peds xing, joka meinas siis pedestrian crossing (”jalankulkijoita ylittämässä katua”, vai miten tän voi järkevästi suomentaa) jota ei ihan ekalla hoksannu. :)
Ihana pikku lintu. Mun lempparieläin. Not. Tää yksilö oli kyllä vähä raasu, ku sen jalka on pipi. Tykätään siitä vähän lohdutukseksi.
Tää oli Long beachilta. Siellä käytiin vaan vähä käveleskelemässä ja nauttimassa Slurpeet tai vastaavat jäähilejuomat. Täällä oli kivoja kauppoja ja ravintoloita ja hienoja veneitä.
Sitten saavuttiin Venice beachin Boardwalkille, joka oli kuulemma jonku sanojen mukaan”the most L.A. thing you can do”.
Venice beach oli kyllä loppujen lopuksi varmaan yks L.A.:n parhaista puolista. Siellä oli enemmän ihmisiä liikkeellä ku kahdella aikasemmalla biitsillä, mikä kertoo siitä että paikka on enemmän turistien suosiossa. Voin vaan kuvitella oikein turistikaudella..
Paljon kojuja ja ”esiintyviä taiteilijoita”. Yks oli mm. jollain itsetehdyillä rullaluistimilla menevä turbaanipäinen tyyppi, joka ”soitti” jotain leikkisähkökitaraa. Harmi, ettei siitä oo kuvaa. Mut kaikenlaista hiihtäjää (tai luistelijaa eheee) siellä näky. Mikä oli vaan hauskaa.
Sitten siellä oli näitä ”vihreitä tohtoreita” aka möyhytohtoreita. Ei päädytty asiakkaiksi, vaikka yrittivät. Kyseltiin meiltä ihan kadullaki mikäli haluttais ostaa vähä möyhyä. Mut ei nyt ollu tarvetta.
Saatiin heti ekana päivänä vähä esimakua Losin ruuhkista, ku lähettiin Venicesta keskustaan Staples Centeria kohti. Mitähän mä sanoisin, etten ihan hirveesti valehtelis. Matkaa oli joku 16 mailia eli n 25 km. Ja aikaa meillä meni siihen joku 2 h? Mut ehittiin just ja just ajallaan NHL:n kauden avausmatsiin L.A. Kings vs. San Jose Sharks. Meiltä jäi vaan se alotusshow näkemättä, mikä oli kyllä pieni harmi. Mä en siis tiedä jääkiekosta tai NHL:sta mitään, että tää voi olla siitä tietäville kamalaa luettavaa. Anteeksi. Mutta tää onki nyt mun näkökulmasta. :)
Peli alko L.A. Kingsin pelaajien esittelyllä ja vierasjoukkuetta San Jose Sharksia ei esitelty ollenkaan. Alussa oli myös South park pätkä jossa ilveiltiin Sharkseille ja Cartman tais lopulta liiskata sharkin. Myöhemmin meille selvis, että Staples Center sijaitsee South park -nimisellä alueella ja South Park Studios L.A.:ssa, mikä lienee liittyy siihen että South Park-sarja on mukana Kingsin peleissä, Netistä löyty nuita klippejä, kannattaa kattoo ne on ihan hauskoja. Pelin edetessä musta tuntu pitkän aikaa siltä, että ne pelaajat pelas tosi hitaasti eikä yhtää tosissaa. Yleisö innostu aina siinä vaiheessa ku kentällä alettiin mätkimään turpaan. Ja tuntu sitten siltä, että sitä tehtiinki mitä yleisö pyysi ja mistä se innostu. Lopulta kuitenki San Jose Sharks voitti ylivoimasesti, mistä tuliki olo että ehkä se peli ei ollukkaa niin näyteltyä tai showta. Yleisössä ei nimittäin montaa Sharksien kannattajaa ollu, vaan joka puolelta raikas Go, Kings, Go! Ja Sharks you suck!
En ois kyllä uskonu, että tykkäisin niin paljon NHL:sta. Se oli niin paljo muutaki oheisohjelmaa ku jääkiekkoa. Yleisöä otettin paljo mukaan kaikilla kilpailuilla, punnerruskisaa, tanssiskabaa, jotai jäkiskisaa. sit tietysti kiss cam!, johon saatto päätyä toisillee tuntemattomatki tai ei rakastavaiset ja neki vaa pussas sit lopulta. Se oli hauskaa! Jenkit vähä rennompaa sakkia. :) Harmi vaan, että me ei päästy siihen! :( Sitte saatiin jotku ilmaset NHL-käsipyyhkeet ja mcflurryt. Tai saatiin mcflurry-kupongit, mut itte jätskejä ei sit ikinä tullu haettua. yhyy. Kyllä suomalaista ilmaisämpäreitten perässä juoksijaa riipasee nyt sydämestä. Ja yleisöstä vielä sen verran, että ei ollu mitää tappeluita sillä puolella ja muutenki tosi kohteliasta porukkaa. Jonottaminen suju paremmin ku meillä päin, kukaan ei ängenny liian lähelle (mulle tärkeetä ku ahdistun väkijoukossa) vaan sai olla aika väljästi ilman että joku ois heti kiilannu eteen. Tästä voitas ottaa mallia!
NHL:ssa meillä meniki loppuilta ja sieltä lähettiin taas hotellia kohti. Seuraavana aamuna lähettiin jo ajelemaan Phoenixiin Palm Springsin kautta. Tästä kohtaa ei hirveesti mitään kuvamateriaalia oo, ku ei siellä ollu kovin nähtävääkään, tietä vaan ja autoja. Ajettiin suurimman aikaa autiomaan halki, jossa oli yli 40(?) astetta lämmintä ja välillä ei saanu pitää ilmastointia päällä ettei auto jää välille. Kuinka ihanaa! Lämmintä. Matkalla käytiin Walmartissa ekaa kertaa ja tankillaki jo, koska meidän autossa oli tosi pieni tankki vaan jotain 40 litraa. Bensa oli halpaa, alle 3 dollaria gallona eli mitähän se ois. Alle euron litra? Phoenixiin ei tutustuttu sen paremmin, mentiin suoraan hotellille, jonka respatyyppi oli vähä creepy. hehheh. Meille selviski että Phoenix tai ainaki se alue missä oltiin tais olla aika uskonnollista seutua. Ja jälkeen päin ajateltuna respahemmo vaikuttiki vähä semmoselta pelottavalta kiihkouskovaiselta. Illalla tilattiin pizzaa huoneeseen ja seuraavana aamuna käytiin lenkkeileen ja hengailtiin vähä poolilla ennen lähtöä kohti Grand Canyonia.
Jatketaanpa tästä ens kerralla!
Ihanaa viikonloppua toivottaa World`s cutest puppy Boo!
