Ajattelen, siis ajattelen.

Heippa! Nyt mä alan kirjottaan tätä. Blogia siis. Nyt ku oon saanu itelleni selvitettyä ja selväksi, mitä ja miksi haluan kirjottaa. Oon siis alottanu kirjottaan blogia eri nimillä ja ensin tän piti olla horoskooppiblogi. Mutta se ei vaan sitte tuntunukkaa omalta. Haluan kirjottaa kaikesta, mitä mun päässä liikkuu. Koska siellä liikkuu paljon. Ei pelkästään horoskooppihommia ja muita höpöjuttuja. Alotin sitte uuden blogin eri nimellä. Alusta. Mutta seuraavaksi iski paniikki. Entä jos mun blogia lukee joku?! Entä jos mun jutut ymmärretään ihan väärin ja otetaan liian vakavasti. Mun piti miettiä, haluanko mä ees jakaa mun ajatuksia puolitutuille saatikka tuntemattomille. Ystäville mä pystyn selittään mun ajatuksia varauksetta, koska tiiän että yleensä niitä ei ymmärretä väärin tai oteta vakavasti. Ja mulla on mahdollisuus selvittää asia heti, jos joku väärinymmärrys tuleeki tms.

Tajusin, että ongelma olinki oikeesti minä itse. Se oonki minä, joka otan omat juttuni liian vakavasti. Se, että jos mä huomaanki seuraavana päivänä lukevani omaa juttuani ja ajattelen:”Voi paska, täähä on täyttä paskaa”, niin luultavasti muut ei ees muista enää koko juttua. Tajusin, että mun jutut kiinnostaa eniten mua itteeni. Ei ne kiinnosta ketään muuta yhtä paljo. Ei kukaan ota niitä yhtä vakavasti, ku minä. Ei niitä jää kukaan pyörittelemään viikkokausiksi. Niimpä oon nyt päättäny olla rohkeesti oma itseni ja kirjottaa ajatuksiani julkisesti, olipa ne sitten jonku toisen mielestä miten typeriä tai vähäpätösiä tai mitä vaan. Heitä mua koiran kakalla. Heitän takas. 

Blogin nimi viittaa Descartesin filosofointiin:”Cogito ergo sum”- ”Ajattelen, siis olen.” Mä syyllistyn monesti liika-analysointiin…jos ei vielä oo tullu selväksi. Ja yritän päästä pois semmosesta toisanonoinseonsiissemmonen tai toitekinoinseonsiissemmonen tai tää on tarkotettu näin, kohtaloa. Analysoinnissa ja pohdinnassa ei oo mitää pahaa tai huonoa niin kauan ku se ei mee semmoseksi, että keksitään, että joku ihminen on jotain jonku sen sanomisen tai tekemisen takia. Tästä päästäänki horoskooppeihin, joista oon miettiny jopa luopuvani kokonaan, koska ne määrittelee mulle liikaa ihmisiä. Toi on rapu, sillä on varmasti huono itsetunto, siksi se tekee noin. Tai toi on kauris, se on varmaan kiero, siksi se sano noin. Kyllä mullaki ja kaikilla on välillä negatiivisia tai ilkeitä, itsekkäitä tai mitä vaan ajatuksia tai tekoja, mutta se ei tarkota että mä oisin ihmisenä ilkeä tai negatiivinen tai mitään. Se ei tarkota mitään. Ne on vaan ajatuksia. Ne on hetkellisiä, ohimeneviä. Ei mun tarvi pelätä, että mut määritellään tän blogin perusteella. Mä tiedän, että mun ajatukset ei oo yhtä kuin minä. Se, että ajattelen tarkottaa, että ajattelen. Ei muuta.

Minna J.