Liikunnan (epä)riemu

Neuvolassa sanottiin, että synnytys on vähän kuin juoksisi maratonin. Jaahas… No kiva kuulla näin maailman epäurheilullisempana ihmisenä, että sellainen suoritus on tulossa. Olenkin nyt yrittänyt käydä kävelylenkeillä ja pyöräillä kuntopyörällä. Eihän kukaan juokse sitä maratoniakaan ilman harjoittelua. Sitä liikunnan riemua en ole löytänyt. Hikisen ja punaisen pikkupojalta näyttävän itseni sen sijaan löysin tänään peilikuvastani. Fitnespäiväkirjojen naiset eivät näytä koskaan tältä rankoista treeneistään huolimatta. Ehkä teen jotain väärin.

Halusin havainnollistaa alla olevalla kuvalla, etten liioittele. Pahoittelen, jos joku saa traumoja postauksen rankasta kuvamateriaalista.