Kulttuurielämys

Neljäs kerta ja neljäs postaus. Huhhuh, aika menee nopeasti. Tällä kertaa perehdymme kulttuuriin, mutta jätämme Mona Lisat välistä ja pähkäilemme sen sijaan kulttuurien johtamista.

Keskittyminen siis kohdennetaan organisaatiokulttuuriin ja organisaatiokulttuurin johtamiseen. Näistä asioista ryhmämme jäsenillä ennen luentoa oli vain vaivaisia mielikuvia pääsykokeen jäljiltä, mutta usko oli vahva, että luennon jälkeen osaisimme kaiken!

Ja niin myös kävi. Saimme selville lukuisia asioita, kuten sen että kulttuurinäkökulmassa näkymätön/tiedostamaton/piilevä osa: (asenteet, arvot, tunteet, vuorovaikutus, piilonormit, tunnekeskeisyys, mielikuvat, keskinäiset henkilökohtaiset suhteet) ovat näkyvää ”jäävuoren” huippua huomattavasti suurempi.

Kulttuurin tasot olivat myös uusi ja kiinnostava asia. Puhuttiinhan siinä kuitenkin mm. artefakteista (ei Egyptin faaraoiden juttuja xD), eli esimerkiksi fyysisestä omaisuudesta kuten arkkitehtuurista. Kulttuurin tasot ryhmämme jäsenet näkivät samalla tärkeinä asioina, joten tahdon myös tässä postauksessa korostaa niitä:

Kulttuurin tasot:

Taso 1: Artefaktit

Taso 2: Kannatetut arvot, esimerkiksi sosiaalisen ryhmän (kuten tämä blogiryhmä :D) pysyvät uskomukset asiasta, johon heillä on vahva tunneperäinen panostus.

Taso 3: Perusolettamukset, esimerkiksi kulttuurin ydin.

 

Luennolla käsiteltiin myös kulttuurin näkökulmia joita kaiken kaikkiaan on kolme (3): Yhdentymisnäkökulma, erottamisnäkökulma, pirstaleisuus. Näitä pohdimme ryhmämme kesken samana iltana sosiaalisen median välityksellä ja tulimme lopputulokseen, että yhdentymisnäkökulma on näkökulmista mielenkiintoisin tutkittava ja varmasti myös hyväksytyin kulttuuri. Mietimme, että on todellakin tärkeää, että esimerkiksi yrityksessä on laaja yksimielisyys johdon hyväksymistä arvoista. Tämän allekirjoitimme täysin pelkästään henkilökohtaisten kokemusten perusteella.

Pirstaleisuudesta emme sen sijaan päässeet yhteysymmärrykseen, vaan somekeskustelumme kirjaimellisesti pirstaloitui yhdessä kulttuurinäkökulman kanssa (hehe :-D). Onhan meillä jokaisella kuitenkin kulttuurista omat pirstaleiset näkemykset.

Puolessa välissä luentoa olimme siirtyneet ”pilkkimiseen”, mutta kun kalaa ei tullut (:D), niin heräsimme mukaan keskusteluun jossa käsittelimme vallan lähteitä. Vallan lähteitä siis ovat strateginen kontingenssiteoria ja resurssiriippuvuusteoria. Näistä intouduimme keskustelemaan keskenämme, sillä meitä kiinnosti erittäin paljon tietää, kuinka johtajat turvaavat elintärkeiden resurssien virran resurssiriippuvuusteorian mukaisesti.

 

Neljännen kerran loppuun käytännöllistimme rationaalisen päätöksenteon mallin oppimispäiväkirjan muotoon:

-määritetään ongelma: oppimispäiväkirjan tekeminen

-kerätään informaatiota: luento, luento slidet, kurssikirja

-tarjotaan ja punnitaan ratkaisuja: miten kirjoitamme

-valitaan ratkaisu: kuten edellä olemme kirjoittaneet

-toimeenpannaan ratkaisu: kirjoitetaan blogipostaus

 

Opimme paljon uutta tästä aihealueesta, josta tärkeimpiä poimintoja seuraavat:

-Organisaatiokulttuuri

-Kulttuurinäkökulma

-Kulttuurien tasot

-Kulttuurin näkökulmia

-Vallan lähteet

-Päätöksenteko ja valta

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *