Kybernetiikkaa ja mätiä omenoita

Viidennellä tapaamisella kokoonpanomme oli hieman puuttellinen. Jouduimme lähtemään taistoon ilman muutamaa ryhmän tärkeää jäsentä loukkaantumisten vuoksi (ylävartalo vamma, enempää emme voi paljastaa). Hyvälle rymälle tyypilliseen tapaan pärjäsimme kuitenkin hyvin ja tulos oli vähintään tyydyttävä, vaikka koko tähtisikermä ei ollutkaan kasassa. 

Aluksi kävimme läpi hieman viestintää. Mutta mitä viestintä oikein tarkoittaa ja mitä se on? Kysymyshän on hyvin yksinkertainen kun sitä hieman pohtii tai vaihtoehtoisesti lukee ensinmäisen dian power point dioista. Eli siis: viestintä on ideoiden, tunteiden, viestien, tarinoiden ja informaation vaihtamista eri kanavien kautta. Viestintä voi olla myös sekä tiedostamatonta tai tiedostettua, yleensä kuitenkin tiedostettua. Tiedostamattomalla viestinnällä voi tarkoittaa esimerkiksi kehonkieltä, joka tulee luonnostaan eikä niinkään suunnitellusti. Viestinnän tarkoituksena on yhdistää koko organisaatio ja kaikki sen osa-alueet yhteen. Viestinnällä ylipäätänsä on monta eri tarkoitusta ja merkitystä, osa on jopa piileviä tarkoituksia. Viestintä on myös eräänlaista tulkintaa. Eräs uusi ja hankalan kuuloinen käsite nousi pinnalle: Kybernetiikka?!? Sana tuo lähinnä mieleen jonkin sortin robotin tai kyborgin. Tosiasiassa sillä tarkoitetaan kuitenkin palautteenannon ja muiden kommunikaatiomekanismien tutkimista organisaation koneissa, elävissä organismeissa ja organisaatiossa.

Kuten monesti aikaisemmin kurssilla, myös viestintä voidaan jakaa erilaisiin teorioihin; organisaatiokäyttäytyminen ja diskurssiteoria. Organisaatiokäyttäytyminen voidaan jakaa kulttuuriseen-, ihmissuhde- ja valtanäkökulmaan. Diskurssiteoriassa taas yksi näkökulma korostuu puheessa ja viestintä tapahtuu ikään kuin tarinaa kertomalla. Opimme myös, että viestinnän tasot organisaatiossa voidaan jakaa yksinkertaisesti neljään eri tasoon: dyadinen, pienryhmä, organisatorinen viestintä ja massakommunikaatio. Organisaation viestintä voidaa kaiken tämän jälkeen jakaa vielä ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan epävirallisempaa viestintää organisaation sisällä, kuten vaikka illanvietot tai firman pikkujoulut. Ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan taas ulosnäkyvää virallista viestintää, kuten organisaation logo, lausunnot, rekrytointi-ilmoitukset yms. Tälläistä viestintää toteutetaan niin organisaation sisäisiä ja ulkoisia sekä osakkaiden tarpeita varten.

Viestinnän rooli on merkittävä markkinoinnissa ja brändäyksessä. Viestinnän avulla pyritään lisäämään asiakkaan tietoisuutta ja vastaamaan asiakkaisiin tarpeisiin ja samalla lisäämään myös myyntiä. Myös brändäyksessä pyritään viestinnän avulla luomaan tietty kuva yrityksestä ja tämän kuvan avulla asemoimaan yritys asiakkaan mielessä halutulle paikalle. Täytyy myös muistaa että ryhmämme kaltaisten suurien johtajien on hyvä hallita viestintä ja sen keinot, sillä juurikin muotoilemalla sanomisiaan voi viestin välittää monella eri tavalla, vaikka ydin asiassa pysyisi samana.

 

Seuraavaksi kuulimme pitkän pätkän etiikasta ja yhteiskuntavastuusta. Etiikasta viimeksi kuulimme jo markkinoin perusteet kurssilla, mutta kertaus ei ole pahitteeksi. Etiikalla tarkoitetaan siis oikean ja väärän arviointia ja toteuttamista. Onkin hankala joskus määritellä mikä on oikeaa ja mikä väärää ja tästä syystä voi ajautua pattitilanteeseen; tuomitaan jos jätät tekemättä ja toisaalta tuomitaan myös jos teet. Yhteiskuntavastuu taas nimensä mukaisesti on yrityksen omaa vapaaehtoista sitoutumista yhteiskunnan hyväksi. Usein puhutaan, että olemalla eettinen yritetään myös kasvattaa tuloja. Herääkin kysymys onko etiikka jopa markkinointia? Vastausta kysymykseen ei tarvita, jos yhteiskunta paranee eettisten tekojen myötä. Epäeettisyyttä tutkittaessa puhutaan ”mädistä omenoista”. Onneksi meidän ryhmässämme on vain tuoreita ja hehkeitä omenoita, eikä ole tilaa mädille yksilöille, jotka yksittäisinä tapauksina silti luovat epäetiisyyttä. Esimerkiksi johtajan olessa täysin mätä niin etiikka ei luultavasti välity yrityksestä.

Opimme, että näkökulmia etiikkan ja etiikan tutkimiseen on taas kerran useita. Mielenkiintoisimmalta näistä vaikuttaisi liiketoiminnan paradoksi; voiko yritys olla koskaan eettinen, jos sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa muiden kustannuksella. Meitä alkaa ihan särkeä päätä kun mietimmä tätä ongelmaa. Byrokratian vastuu etiikasta voi olla myös merkittävä, sillä valtio voi asettaa määräyksiä julksille laitoksille leikkauksista ja säästöistä, jolloin yksilön halut ja tarpeet jäävät huomioimatta.

Luennon jälkeen ryhmämme ajatuksiin jäi, että asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia. Väärätkin päätökset voivat joskus olla vähemmän vääriä kuin toiset vaihtoehdot. Toivottavasti tulevat johtajamme osaavat kuitenkin tehdä oikeita valintoja. Olkoon etiikka kanssamme.

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *