Ayurveda

Tuhansia vuosia vanha intialainen ayurveda (elämän tieto) on kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä filosofinen luonnonlääketiede. ”Ruoka olkoon lääkkeesi, lääke olkoon ruokasi”-periaate on mielestäni erittäinkin looginen. Ayurveda perustuu ihmisten eri dosha-tyyppeihin: Vata (ilma), Pitta (tuli) ja Kapha (maa). Ihmisiä ei jaotella näihin suoranaisesti, että ”nyt sinä edustat vain tätä yhtä doshaa”, vaan jokainen meistä sisältää jonkin verran kaikkia doshia yhden niistä ollessa ehkä muita hallitsevampi. Lisäksi vuodenajat edustavat eri doshia, samoin ihmisen ikä. Näistä tehdään yhteenveto, jonka mukaan määräytyy ruokavalio, liikunta ja päivärytmi sellaiseksi, että se tukee juuri kyseisen ihmisen elämää mahdollisimman suotuisasti.

ayurveda-modern-world.jpg(Kuva: spiceflair.com)

Ayurveda poikkeaa länsimaisesta lääketieteestä radikaalisti. Se on nimittäin elämäntapa ja olisikin hyvä noudattaa ayurvedaa huolehtiakseen hyvinvoinnistaan. Länsimainen lääketiede kohdistuu sairauksiin. On potilas, jolla on vaiva. Vaivalla on oireet, joita hyvin usein hoidetaan menemättä sen syvemmälle vaivan syntyperään, joka hyvin usein johtuu elämätavoista, tietoisista tai alitajuisista stressitiloista ja nykyajan hektisestä menosta.

Myöskään perinteinen ruokaympyrä, niinsanottu lautasmalli ei ole toimiva. Jokainen ihminen on yksilöllinen niin aineenvaihdunnaltaan, perintötekijöiltään kuin rakenteeltaankin. Nykyaikana meitä koetetaan kovasti laittaa liukuhihnalle, joka ohjaa samanlaiseen muottiin, johon jokaisen tulisi mahtua. Ei ihmekään, että kehomme alkavat reagoimaan allergioilla, sairastumisilla ja uupumuksella. Kaikki tämä tietenkin ruokkii länsimaista lääketiedettä, yhä vain uudenlaisia lääkkeitä tarvitaan. 

Ruoka itsessään tänäpäivänä on lähes syömäkelvotonta. Siis se, mitä useimmat mieltävät ”ruoaksi”. Se, mikä ennen oli tuon nimikkeen alla, on saanut tänäpäivänä toinen toistaan hienompia nimityksiä superfoodeista orgaaniseen. Orgaaninen ruokavalio, kuulostaapa hienolta. Luomu. Ikävä kyllä nykyään tarvitsemme näitä termejä merkitsemään kaupassa tuotteet, joita kannattaa ostaa pysyäkseen terveenä. Yksi hyvin suuri kompastus monille näissä on hinta. Ei ole kovin edullista syödä terveellisesti. Kätevintä olisi tietysti pitää omaa kasvimaata ja yrttitarhaa, lisäksi rehevä luontomme metsineen tarjoaa runsain mitoin ihania antimiaan. Näillä leveysasteilla sekään ei ole ympärivuotinen ratkaisu. Toki voimme kuivattaa, säilöä, pakastaa, jne. omaa satoamme ja keräämiämme aarteita. …mutta mistä saisimme aikaa kaikkeen tuohon?

Jäävuoren huippuna viimeaikoina on kohuttu Monsantosta, joka on nyt käsittääkseni saanut patentoitua mm. parsakaalin siemenet. Poikani rrrakastaa parsakaalia, pitää sen puumaisesta muodosta ja kauniin vihreästä väristä, söisi itsekseen alta aikayksikön kokonaisen höyrytetyn parsakaalin. Keväällä hän saikin käsiinsä kullanarvoisen aarteen: parsakaalinsiemeniä – ja istutti ne intoa uhkuen kasvimaallemme. Monsanto toi mieleeni kuvan tästä pienestä pojastani käsiraudoissa poliisiauton kyydissä. Ehkä aika äärimmäistä, mutta koko tilanne on lähes naurettava absurdiudessaan.

Toisaalta kulutuksemme on nykyään huomattavasti suurempaa, kuin mitä se on ollut joskus aikoinaan. Kuukaudentakainen visiittini Turussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa pysäytti. Juuri tuonkaltaisessa yhteisössä voisin nähdä myös itseni asuvan, joskin nykymaailma on vaikuttanut itseeni sen verran, että arvostaisin juoksevaa vettä, tai edes kaivoa hitusen lähempänä kylää. Lisäksi ravinto oli TODELLA niukkaa. Siihen aikaan monet ihmiset saattoivat olla huomattavasti nykyihmistä pienikokoisempia, ei siksi, että evoluutio olisi kasvattanut meidät fyysisesti suuremmiksi, vaan siksi, ettei ravintoaineita ollut saatavilla riittävästi kasvavan lapsen tarpeisiin.

Luostarinmäellä normaali perheen ruokailu koostui aamupuurosta, johon usein perheen lapset kävivät jauhamassa myllyllä kourallisesta jyviä jauhon, josta puuro keitettiin. Vilja säilytettiin jyvinä, sillä jauho pilaantuu helposti. Aamupuuron lisäksi toinen ateria oli päivällinen, johon murrettiin katon orsilta pala kuivahkoa ruisleipää ja kenties suolattu ahven. 

Uskonkin vahvasti, että mikäli Luostarinmäellä on pysytty jotenkuten hengissä, me tänä päivänä kykenisimme huomattavasti vähentämään ostostemme määrää. Määrän vähentyessä kykenisimmekin panostamaan enemmän ruoan laatuun. 

Kaupat ovat rakennettu koukuttamaan ihmisiä heräteostoksiin. Hakiessasi voipaketin isosta marketista saat kävellä yli kilometrin pujotellen herkullisten, kutsuvien ja värikkäiden hyllyjen välistä. Voitko taata, että tullessasi kassalle ostoksena todellakin on vain tuo voipaketti?

Ruokavalion suunnittelu vaikka siten, että kauppaan mennään kerran tai kaksi viikossa, on ollut omalla kohdallani toimiva järjestelmä. Kotona kaikessa rauhassa ja ehdottomasti kylläisenä suunniteltu ruokavalio ja sen mukainen kauppalista auttaa olemaan eksymättä kaupassa. Kauppareissullekaan ei kannata lähteä tyhjin vatsoin 😉

Koen, että ravitsemuspuoli on nykypäivän ayurvedan harjoittajan suurin ja haastavin osa-alue. Sen lisäksi jokaisella olisi hyvä olla mieluinen harrastus jolla pitää huolta peruskunnostaan, itsellä liikuttajana toimii lapset, hevonen, koirat ja itsenäisesti jooga. Jooga on uusin hurahdukseni, johon olen aivan rakastunut nopeiden tulosten sekä hyvän olon lisääntymisen ansiosta. Rakastan myös itseni voittamista, joka kerta huomaan kehoni venyvän entistä syvemmälle ja hallinnan parantuvan.

Lisäksi suosittelisin ihan joka ikiselle ihmiselle meditointia. 20 minuuttia päivässä tekee jo tehtävänsä, ja sanonnan mukaan mikäli olet tähän liian kiireinen, meditoi tunti! Meditaation tukena voi käyttää esimerkiksi youtubesta (tai muualta netistä) löytyviä ihania musiikkeja sekä ohjattuja meditaatioita, siitä vain kokeilemaan eri vaihtoehtoja ja löytämään omanne.

Tässä yksi, jota suosittelen lämpimästi: http://archive.org/details/GaiaChakraIlluminationMediation

Omasta doshastasi saat lisätietoa tekemällä esimerkiksi tämän testin

Lukusuositus aiheesta kiinnostuneille: Janesh Vaidya – Kehon ja mielen Ayurveda

Kommentit (1)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *