Viime viikon kröhän takia en ole uskaltautunut varsinaiselle lenkille sitten viime torstain. Mutta jotain on tapahtunut. Huhtikuun alun lenkkeilyn myötä olen kävellyt enemmän arkisin. Sitä kuuluisaa hyötyliikuntaa siis. Jopa silloin, kun yskimisen takia olen jättänyt lenkin välistä, olen kuitenkin kävellyt kauppaan, kaupasta kotiin, Kainin isän luo, vauvauintiin ja niin edelleen – vaikka bussilla pääsisikin ilmaiseksi. […]

Olipas mukava ilta eilen. Vaikka en edes repäissyt, kävin vaan kiltisti Bar 9:ssä juomassa lasillisen Chileläistä valkoviiniä ja yhden Crowmoor-siiderin ja syömässä tofu-tacoja hyvässä seurassa.   Keskustelin taiteesta, kuraattorien liitosta ja taidegraafikoiden liitosta kuraattori-ystäväni kanssa, taloudesta, Euroopasta, Helsingin taidekentästä ja niistä vaikuttajista, joihin pitää yrittää tutustua jos meinaa Helsingissä pärjätä taiteilijana. Keskustelin taide-apurahoista, taiteen tukien […]

Joka kerta yllätyn, kuinka erilaista on kulkea ihmisten ilmoilla ilman vauvaa. Jo se, että ihmiset huomaavat minut aivan eri tavalla, kun en ole ikään kuin piilossa rattaiden takana, saa minut nykyään hämmentymään. Eivätkä ihmiset tiuski, mulkoile, taikka puhise. Ah, olen tänään ihminen.   Toiottavasti en tällä kertaa saa norovirusta.

Toinen äiti: Niin, mitä te päivisin, niinku, öö, teette? Tämä äiti: Mitä sitä vauvan kanssa yleensä, käydään vauva-uinnissa ja kavereiden kanssa kahvilla, öö, sen semmoista.   Voieivoieivoieivoiei. Minä teen vain vauva-juttuja. Ja puhun niistä hiekkalaatikolla. Ei voi olla totta.    Saisinko entisen elämäni hetkeksi takaisin, sen elämän, mikä mennä huristi niin kovaa vauhtia, että usein meinasin tipahtaa […]

Kun suunnittelin tätä blogikirjoitusta mielessäni, aloitin sen aina sanoin ’Nyt kun omalta kohdaltani imetys lähestyy loppuaan…’. Imetykseni ei kuitenkaan ota loppuakseen, joten malttamattomana kirjoitan tekstin jo nyt. Mahdollista on, että kohdalleni osuu vielä kenties ihanampi imetysmekko tai -paita, kuin ne, joita aion tässä esitellä. Uusi Maitotyttö kesäksi on ainakin harkinnassa. Tiedän, että muutama teistä on […]

Kain on tainnut ymmärtää tämän taaperokärryn ajatuksen hieman väärin – herra olettaa, että minun kuuluu työnnellä häntä ympäri asuntoa, kun hän seisoo tai istuu kärryssä. Jonkinlaiset sisärattaat siis, ilmeisesti. Oho, onpas lyhyet jalat.

1. Me ei taideta päästä ikinä kotiin. Nyt kun Kainin flunssa tuntuu hellittäneen, iski se hampaansa minuun. Onneksi minun flunssani kestävät yleensä vuorokauden, joten toivottavasti päästään huomenna jo kotiin.   2. Ennen flunssan iskemistä kävin pikaisella lenkillä. Jos Sports Trackeriin on luottaminen, kävelen nopeammin kuin monet muut juoksevat. Keskimääräinen nopeuteni tänään oli 6,3 km/h. Sillä […]

Palasin juuri keittiöstä olohuoneeseen, jonka lattialla Kain vielä hetki sitten nukkui, ja minua odotti pöydän alla itkuinen, hämmentynyt Kainulainen – äiti, missä minä olen ja miksi minä olen täällä?! Voi ressukkaa.   Unissakävely – tai tässä tapauksessa unissakonttailu – on näköjään periytyvää. 

Tänään minun oli tarkoitus lähteä ensin lenkille ja sen jälkeen hieman rentoutumaan (hihi!) Hulluille Päiville. Aamupäivän sateisen harmaa sää lannisti minut kuitenkin siinä määrin, että selviydyin lenkin ja Helsingin keskustan sijaan vain tuohon parin korttelin päähän Piilo-lastenvaatekirpputorille ja Kolumbus-ostoskeskukseen. Samalla ostoslistani vaihtui urheiluliiveistä lastenvaatteisiin, niinpä tietenkin (aina sama juttu, en enää osaa ostaa itselleni juuri […]

Kainin yskä on sen verran paha, että matkustimme tänään Vuosaareen, saunaan höyryhengittelemään. Ilmeisesti sauna auttoi jopa toivottua paremmin, sillä nuori herra säntäilee nyt edestakaisin eikä malttaisi lainkaan käydä nukkumaan. Hyvä näin.    Vuosaari-viikonloput ovat muutenkin mukavia, minä pääsen lenkille ja ehkä huomenna jopa keskustaan piipahtamaan (seurakin olisi mukavaa, jos jotakuta kiinnostaa piipahtaa Stockalla ja kahvilla […]