Kymppi lähestyy.

Naisten Kymppiin ei ole enää kuin kaksi päivää. Tartuttuani Vuoden Mutsien haasteeseen hetken mielijohteesta reilu pari kuukautta sitten, en uskonut, että minusta olisi oikeasti tullut tähän mennessä lenkkeilijä (miksiköhän tuo tunne tuntuu toistuvan elämässäni jatkuvasti? asiat tapahtuvat aina hetken mielijohteesta, aina yllättäen ja yleensä mukavin seurauksin). Tartuin kuitenkin haasteeseen rohkeasti ja lupasin itselleni sekä toisille mutseille yrittäväni parhaani. Olen kahden kuukauden aikana (Sports Tracker on nykyään paras ystäväni) juossut yhteensä 17 lenkkiä ja 74,62 kilometriä. Aikaa sain lenkkeihin kulumaan 13 tuntia ja 22 minuuttia. Kaloreita tuli kulutettua 4962. Ihan hyvin juoksunoviisilta, joka aiemmin hengästyi jopa bussiin juostessaan. 

Kuva toissailtaiselta lenkiltäni. Ei mitään supersprintteriaikoja, mutta lähtötilanteeseen verrattuna ihan jees.

Nykyään lähden lenkille mielelläni, toisinaan jopa oikein odotan lenkille pääsyä. Kaupassa käydessäni vaivihkaa hypistelen juoksutrikoita ja jos on ostosreissun jälkeen yhtään luppoaikaa, käytän sen Intersportissa juoksukenkiä ihaillen. Suunnittelen jo ensi vuoden Naisten Kymppiä (ensi vuonna tunnissa, lupaan!), enkä todellakaan aio jättää juoksuharrastusta tähän. Sunnuntaina aion juosta, hölkätä tai kävellä – mikä olo nyt sattuu olemaan – mutta ennen kaikkea aion nauttia. Kiitos Vuoden Mutsit, kaikki tavoitteet saavutettu.