Uusi vuosi, uudet kujeet – #timmikuu

DSC_0007.jpg

 

Uusi vuosi on taas polkaistu käyntiin ja varmaan suuri määrä uudenvuoden lupauksiakin on annettu. Mä en kuitenkaan pahemmin perusta niihin lupauksiin enkä niitä edes tee. Somesta olen bongannut jo sokeritonta ja tipatonta tammikuuta, luvataan lopettaa tupakoinnit ja muut paheet, on diettiä jos jonkinlaista ja lupauksia käydä salilla tai muuten liikkumassa ainakin kaksi kertaa viikossa. Hyvähän se on jos asettaa itselleen tavoitteita ja yrittää päästä eroon huonoista elintavoista ja paheista, se ei koskaan ole huonoa. Ja tottakai mä kannustan muitakin liikkumaan ja syömään terveellisesti. Muistan hyvin vielä sen ajan ennen kuin itse harrastin liikuntaa, eihän siitä vielä ole kuin muutama vuosi aikaa, noin 4 vuotta. Silloin tuli syötyäkin aika epäterveellisesti, paljon sokeria, turhia hiilareita ja rasvaa. 

P2180201 2.jpg

Mut sai aikoinaan työkaveri houkuteltua mukaan salille, tai oikeastaan zumbaan. Siitä en kuitenkaan sen enempää kiinnostunut, mutta jäin samalle salille kuitenkin kahvakuula, body pump ja spinningtunneille. Vuoden ohjatuilla tunneilla käynnin jälkeen siirryin toiselle salille ja jätin ohjatut tunnit taakse. Salin puolella en alkuun uskaltanut ollenkaan tarttua levypainoihin ja tankoihin, vaan keskityin laitteilla tehtäviin liikkeisiin ja painomäärätkin oli aika alhaiset. Kauan myös kesti ennen kuin uskalsin nostaa painoja ja siirtyä levytankoihin, mutta parempi niin.

Usein kuulee juttuja tai näkee omin silmin salilla miten aloittelevat salikävijät nostelevat aivan liian isoja painoja tankoon ja väkisin hampaat irvessä niitä nostelevat. Alkulämmittelystä ei tietoakaan ja tekniikkakin on mitä on. Salitreenissä niinkuin kaikessa muussakin treenissä maltti on valttia. Aloita kevyesti, pyydä apua ja käytä ihmeessä ne useimmiten salijäsenyyden mukana tulevat ilmaiset ohjaajatapaamiset. Väärä tekniikka ja liian isot painot voi aiheuttaa pahojakin vammoja joista kestää kauan päästä eroon. Alkuun ei kannata ahnehtia liikaa, hoida ensin tekniikka kuntoon ja sitten vasta kannattaa lisäillä painoja. Myös kehonpainolla saa aikaiseksi hyviä treenejä. 

Alussa ei myöskään käyntikertojen suhteen kannata ahnehtia. Lihas kasvaa levossa ja pahimmilta rasitusvammoilta voi välttyä, kunhan muistaa antaa kehon levätä välillä.  Mä käyn salilla 2-3 kertaa viikossa ja se on ollut ihan riittävä tähän saakka. En kuitenkaan ole nousemassa fitnesslavalle tai muutenkaan aikeissa kisata kehonrakennuksen puolella. Mulle salitreeni on pääasiassa juoksun tukena. Jos lihakset on kunnossa voi välttyä isommilta rasitusvammoilta joita juoksu voi mukanaan tuoda. Salitreenin lisäksi teen kehonhuoltoa kotona muutaman kerran viikossa, pidempiä ja lyhyitä venyttelyitä sekä rullailua putkirullan avulla. Ennen ja jälkeen salitreenin tulee tehtyä myös joko lyhyet venyttelyt tai lämmittelyt liikkuvuusharjoitteina. 

P2180029.jpg

Juoksuharrastusta aloittaessa kannattaa muistaa myös samat asiat. Ei liian pitkiä ja kovia lenkkejä heti alkuun. Mene oman kunnon mukaan ja kuuntele kehoa. Mä olen saanut parhaan opin sen jälkeen, kun liityin täällä Turussa Vauhtisammakon juoksukouluun. Siellä mennään oman tasoisen porukan mukana eripituisia ja vauhtisia treenejä unohtamatta hyvää fiilistä. Välillä juostaan letkana parijonossa, joka useimmiten ei ole parijono, pitkin Turun katuja. Joskus suunnataan kaikille turkulaisille tutuiksi tulleille Kuuvuoren portaille tai Paavo Nurmi stadionin karikolle. Urheilupuisto ja Vartiovuoren puisto on myös moneen kertaan kierretty kuten myös Kupittaan puiston bulevardi tai ”mato”. Juoksukoulun mukana pääsee myös juoksemaan ultralenkkejä, useamman tunnin pituisia yksijaksoisia treenejä. Ja jokaiselle tosiaan löytyy oma ryhmänsä, jos en ihan väärin muista niin tällä hetkellä taitaa tasoryhmiä olla 6 tai 7. 

DSC_0048.jpg

Jos taas ei halua liittyä mihinkään juoksukouluun tai -porukkaan voi toki juosta yksinkin. Juoksulenkin pituutta ja vauhtia kannattaa vaihdella tällöinkin ja samassa maisemassa jatkuvasti juokseminen voi olla pidemmän päälle puuduttavaa ja tylsää. Ruissalossa on paljon eripituisia ja erilaisia lenkkipolkuja ja varsinkin keväällä ja kesällä maisemat on todella kauniit. Aurajoen rantaa pitkin pääsee myös kiertämään pitkää lenkkiä, jos käy kääntymässä Turun linnalla ja jatkaa vaikka Halistenkosken ohi Liedon Linnavuorelle saakka. Jos ei ihan noin pitkää lenkkiä halua tehdä, voi koska tahansa kääntyä takaisin tai ylittää Aurajoen jonkin sillan kautta. 

 

Olet siis tehnyt minkä tahansa uuden vuoden lupauksen, pidä siitä kiinni, mutta muista maltti 🙂 Älä ole liian ankara itsellesi ja pidä hauskaa treeneissä!

 

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta

Joulu Roomassa

PC210017.jpg

Kaikki tiet vievät Roomaan kuuluu vanha sanonta. Ja siltä se vaikuttaakin, ainakin jos katsotaan liikenteen ja katujen määrää. Roomassa taitaa myös kaikki säännöt olla tehty rikottaviksi. Auton voi jättää parkkiin vaikka keskelle risteystä, kunhan muistaa laittaa hätävilkut päälle, punaisia päin voi ajaa vaikka jalankulkijat olisi jo lähteneet liikkeelle, kunhan katsoo, että kukaan ei jää auton alle. Ja yksi seikka, joka tuli huomattua, vaikkakaan se ei riko mitään sääntöä. Torvea soitetaan koko ajan, välillä tuntuu siltä, kuin myös vain siksi, että muutkin soittavat. Kaupungin liikenne on todella vilkas autojen, skoottereiden ja jalankulkijoiden osalta. Loman aikana saatiin myös huomata, että jos jalankulkijoita on paljon liikkeellä samaan aikaan, voidaan katu sulkea kokonaan autoliikenteeltä. Näin kävi jouluaattona ja sen jälkeisinä päivinä, kun paikalliset olivat vapaapäivinä shoppailemassa tai ihastelemassa katujen ja kujien jouluvalaistuksia. Tuolloin yksi suurimmista ostoskaduista Via del Corso suljettiin kaikelta liikenteeltä, jotta koko kadun leveys saatiin jalankulkijoiden käyttöön. Välillä toki joku taksi tai poliisiauto siellä näkyi, mutta muuten ei pahemmin liikennettä. 

Rooma on myös suurkaupunki väkilukunsa puolesta, mutta välimatkat kaupungissa on lyhyitä. Metro kulkee kahta linjaa vielä toistaiseksi, vuonna 2018 pitäisi kolmannen linjan avautua käyttöön. Bussit oli aivan tupaten täynnä koko ajan, kuten myös raitiovaunut. Me tyydyttiin kulkemaan jalkaisin, mitä nyt muutamia kertoja hotellilta kuljettiin metrolla tuonne ”vanhan” historiallisen Rooman alueelle. Omat jalat ovatkin paras kulkuväline kapeilla kujilla, sillä jos kulkee autolla, voi moni ihana yllättävä pikkukuja mennä ohi. Me löydettiin jopa ihana sateenvarjokuja ihan sattumalta, kun olimme kävelemässä Colosseumin metroasemalta Vatikaanin suuntaan. 

PC220132.jpg

Ruoka Roomassa on, no ihan ok. Ei mikään huikea elämys, mutta kyllä se ihan hyvää oli. Erilaisia pastaruokia, pizzaa, kalaa ja myös pihvejä. Mutta yksi on yli muiden, jäätelö! Sitä syötiin jokaisena päivänä, yhtä lukuunottamatta ja kyllä se vaan oli herkullista. Ihan erilaista kuin suomalainen jäätelö. Eniten ihastuin kahvijäätelöön ja pähkinäjäätelöön, mutta myös pistaasijäätelö oli hyvää. Sen lisäksi ihastuin tuohon kahvila- ja terassikulttuuriin, johon päästiin tutustumaan vaikka olikin joulukuun loppupuoli. Terassit olivat avoinna ja niille oli tuotu lämmittimet, joita Suomessakin on myös kesäaikaan. Lomalla on ihana istua alas hetkeksi ja nauttia maittava kuppi kahvia tai miksei lasi viiniä. Samalla voi tutkailla ympäristöä ja katsella väkipaljoutta joka vilisee ohi. 

Nähtävyyksistä me oltiin jo ennalta valittu muutama, jotka ajateltiin, että olisi kivä nähdä ja kyllähän me ne kaikki ehdittiin läpi käydä. Roomassa on niin paljon kaikkea hienoa ettei viikonkaan lomalla välttämättä kaikkea ehdi jos haluaa välillä olla vähän rauhassakin. Maanantaina, kun oltiin päästy Roomaan ja viety laukut hotellille, lähdettiin heti kiertelemään ja katsomaan vähän mistä mitäkin löytyy. Colosseum löytyi heti alkuun ja siellä oli muutama muukin turisti. Kyllä se vaan mahtavan kokoinen rakennelma on. Heti ei kuitenkaan menty sisälle asti sitä ihailemaan, vaan tyydyttiin kiertämään sitä ulkopuolelta ensin. Tuo ensimmäinen ilta meni muutenkin kierrellessä ympäriinsä ja ihan sattumalta löydettiin myös Fontana di Trevi, joka viime vuoden restauroinnin jäljiltä oli upean näköinen. Tuo peruskorjaus oli maksanut reilu 2 miljoonaa euroa ja sen oli sponsoroinut italialainen muotitalo Fendi.

Colosseum

PC210005.jpg

PC230287.jpg

Fontana di Trevi

Fontana di Trevi.JPG

Fontana di Trevi3.JPG

Tiistaina kivuttiin Vatikaanissa Pietarinkirkon kupoliin ja kyllä oli mahtavat näkymät! Pieni porrastreeni saatiin tehtyä samalla, sillä viimeinen etappi oli pakko kiivetä todella kapeita ja jyrkkiä portaita. Viimeisimmässä kierreporrasosuudessa oli tukena vain köysi keskellä josta voi napata kiinni, jos meinaa tasapaino pettää. Takaisin tullessa käytiin vielä katsomassa lähemmin se sateenvarjokuja ja Campo dei Fiori-tori, jolla oli jos jonkinlaista ruokakojua. Vanha perinteinen tori. Poikkeaa hieman paikan historiasta, keskiajalla siellä on harjoitettu julkisia mestauksia. Campo dei Fiori on myös siitä poikkeuksellinen roomalainen aukio, että sen laidalla ei ole kirkkoa. 

Vatikaani ja Pietarinkirkko

PC220030.jpg

PC220035.jpg

PC220043.jpg

PC220059.jpg

PC220086.jpg

PC220110.jpg

Päivä kerralla en aio käydä läpi nähtävyyksiä tai meidän reissua tämän enempää, mutta mainitsemisen arvoisia paikkoja on useita, kuten Piazza di Spagna, jolla sijaitsee lähes kaikkien suurimpien muotitalojen kauppoja ja maailman kuulut espanjalaiset portaat. Ne oli harmittavasti kunnostuksessa ja keskiosa oli kokonaan peitetty aidoilla ja muoveilla. Maininnan saa myös Colosseumin lähistöllä sijaitseva Forum Romanum ja Palatino-kukkula, jolta oli hienot näkymät yli Rooman ja myös alas Circo Massimolle, jolla on käyty hevosajokisoja. 

Piazza di Spagna ja jouluvalot

Piazza di Spagna.JPG

Circo Massimo

Circo Massimo.JPG

Circo Massimo2.JPG

Pantheon on aika karun näköinen ulkopuolelta, mutta sisäpuoli onkin aivan eri maata. Sen kupoli on jopa Pietarinkirkon kupolia suurempi ja tehty betonista ilman, että sitä on tuettu raudoituksilla. Aika taitavia nuo entisajan raksatyypit. Piazza Navonalla, kiven heiton päässä Pantheonilta, on yleensä joulun aikaan ollut hienot joulumarkkinat myyntikojuineen, mutta ei tänä vuonna. Sinne oli tuotu vain muutama koju, joissa oli narunvetoa, tölkkien heittoa tai muuta ”Linnanmäki-tyylistä” tavaraa. Syy tuohon kojujen vähyyteen oli protesti. Joulumarkkinat on alunperin olleet paikallisten käsityöläisten myyntipaikka ja viime aikoina on myyntilupia annettu paljon myös rihkamakauppiaille ja myyjille jotka kauppaavat kaukoidästä maahantuomiaan tuotteita. Tänä jouluna myös lupien saaminen oli kestänyt niin kauan, etteivät paikalliset käsityöläiset enää ehtineet saada tuotteita valmiiksi tarpeeksi, joten protestina he eivät tulleet myymään ollenkaan. Harmi sinänsä, sillä olin odottanut juuri näiden kojujen näkemistä. 

Pantheon

Pantheon.jpg

Forum Romanum ja Palatino

PC230234.jpg

Pietarin kirkko ilta-auringossa

PC220150.jpg

Joulupäivänä ilma oli kauniin aurinkoinen, kuten muutenkin lähes koko loman ajan, ja päätettiin ihan ex tempore lähteä uudestaan Vatikaaniin käymään. Siellä on joulupäivänä suosittu paavin messu ja oltiin varauduttu väenpaljouteen, sillä jos olisi halunnut saada istumapaikan olisi paikka pitänyt varata jo monta kuukautta ennen joulua. Väkeä oli liikkeellä paljon, mutta olin odottanu vielä pahempaa tungosta. Paikan päällä oltiin puoli tuntia ennen messun alkua ja saatiin vielä hyvät seisomapaikat aivan aidan vierestä. Harvemmin sitä pääsee jouluna paavia livenä näkemään, joten oli sekin kokemus itsessään. 

Paavin joulumessu

Paavi.jpg

En tiedä kävikö meillä vain tuuri, mutta tuon viikon aikana, joka me oltiin Roomassa oli joka päivä aurinkoista ja lämpöasteitakin +17-18, lukuunottamatta aamuja ja iltoja, jolloin sai pukea hieman lämpimämmin. Uskoisin, että tämä vuodenaika on mukavampi kuin kesän mahdolliset helteet ja varmaan nähtävyysienkään jonot eivät ole ihan yhtä pitkät talvella. Ei siis yhtään hullumpi reissu 🙂 Suosittelen käymään Roomassa. 

Palatinon mandariinipuu

PC230248.jpg

Jäätelöbaarin somisteita

Polkupyörä.JPG

 

This is how we spent our Christmas and vacation in Rome. Lovely old city with lots to see.

Suhteet Oma elämä Matkat