Virkattu peite vauvalle

Raskauden myötä käsityö-kärpänen iski urakalla ja tuntuu, että pääni pursuaa ideoita. Jostain pitäisi vielä löytää aikaa kaikkien ideoiden toteuttamiseen. Viime aikoina pesänrakennuspuuhat ovat vieneet aikaa käsitöiltä, mutta sain kuin sainkin silti yhden projektin jo valmiiksi.

Työkaverini lahjoitti minulle raskaudesta kuultuaan muutaman kerän ihanaa vauvalankaa. Langat sopivat täydellisesti aiemmin Ravelrystä bongaamaani ideaan vauvan peitteestä. Ohje peitteeseen löytyy englanniksi Deb’s Crafts -blogista.

2015-03-22 16.59.43.jpg

Työ etenee, yksi pallo ja ruutu kerrallaan.

Peitettä oli aivan ihana tehdä ja se valmistui yllättävän nopeasti. Virkkailin ruutuja iltaisin television äärellä ja yhdistelin ruudut yhden iltapäivän ja illan aikana. Pienten pallojen tekeminen vaati keskittymistä, koska pylväiden määrän kanssa piti olla tarkka. Ympyröiden ympärille tehtävät ruudut oli taas helppo tehdä telkkaria tuijotellen ja A:n kanssa keskustellen.

Lopputuloksesta tykkään ainakin itse hirveästi:

DSC_4124.JPG

 

kauneus diy lapset

Energinen keskiraskaus totta tosiaan!

Huhhuh. Viimeiset kolme viikkoa ovat hujahtaneet aivan huomaamatta ohi. Yhtäkkiä onkin jo melkein huhtikuu, aurinko porottaa ja valaisee koko kodin. Linnut livertävät soidinkutsujaan ja äitiysloman alkuun on enää vajaa kolme kuukautta.

Joulukuun alusta jatkunut väsymys ja vetämättömyys katosivat taivaan tuuliin maaliskuun alkupuolella ja yhtäkkiä huomasin käyväni läpi varastolaatikoita, makuuhuoneen kaappeja, keittiön kaappeja ja siivouskomeroa. Laadin listoja hankittavista asioista ja suunnittelin kodissa tehtäviä muutoksia. Hankkiuduin eroon turhasta roinasta, vanhasta laatikostosta ja kulahtaneista vaatteista. Nyt makuuhuoneessamme nököttää jo pinnasänky ja tulevalla viikolla pitäisi hakea hoitopöytä ystävältä. Asiat tuntuvat etenevän hirveällä vauhdilla ja mietin onko järkevää tehdä hankintoja jo tässä vaiheessa. Raskaushan on vasta hieman yli puolivälissä!

DSC_4074.JPGDSC_4076.JPG

Kirpputorilta löytyi ah-niin-syötävän-suloisia pikkuvaatteita. Näiden käytännöllisyydestä en sitten osaakaan sanoa mitään…

Se kauan odotettu rakenneultra oli ja meni puolitoista viikkoa sitten. Vauvan rakenteet ja mitat olivat kunnossa, mutta sydäntä lääkäri ei saanut tarkasteltua mielestään riittävän tarkasti. Ilmeisesti istukka sijaitsee minulla etuseinämässä ja hankaloittaa näkymää. Sukupuoltakaan vauva ei suostunut vilauttamaan. Niinpä kävimme vielä muutama päivä sitten ylimääräisessä ultrassa, jossa lääkäri tarkisti sydämen rakenteet. Kaikki oli onneksi kunnossa ja tällä kertaa pääsimme myös vilkaisemaan sukupuolta. Pientä tyttöä meille lupailtiin, saa nähdä pitääkö veikkaus paikkansa.

11040140_10152910758448197_583947808_n.jpg

Meidän pieni Möykky, kuvan ottamiseen aikaan hänellä oli painoa 329 grammaa ja menossa raskausviikko 20+2.

Hankintoja uskalsin siis lähteä tekemään tuon rakenneultran jälkeen. Jotenkin tuntui siltä, että vihdoin uskaltaa konkreettisesti ryhtyä ajattelemaan, että elokuussa meidän perheeseen kuuluu A, minä, Leo-kani ja vauva. Haluaisin jo päivittää jotain vauva-aiheista naamakirjaankin, mutta A:n toivomuksesta koitan hillitä tuota haluani. Muutaman vauva-aiheiseen kirppisryhmään jo uskalsin kuitenkin liittyä. Ilmeisesti minulla on kavereissa tarkkasilmäisiä kirppistelijöitä, koska yksityisviestillä sain ryhmiin liityttyäni useita vauvatiedusteluja. No, tehtyä ei saa tekemättömäksi ja emme me toisaalta raskautta mitenkään aktiivisesti pyri salailemaankaan.

Nyt koitan rauhoittua nauttimaan keväästä ja hiljentää energiapiikistä johtunutta tahtia. Odotan innolla sitä, että A pääsee tuntemaan vauvan potkuja, minä olen saanut niistä nauttia jo viikkotolkulla. Oman pikkuisen maailmaan tuloa odotellessa voin käydä naapurissa ihailemassa ystäväni pientä prinsessaa, joka näki päivänvalon viime torstaina <3

perhe raskaus-ja-synnytys lapset vanhemmuus