Miltä tuntuu kun kaikki tietää?

Tänään oli se päivä, kun raskauteni tuli töissä julkisesti kaikkien tietoon. En edes ehtinyt valmistautua koko asiaan kun sähköpostiini humpsahti viesti koko henkilöstölle lähetetystä äitiysloma-ajan sijaisen avoimesta paikasta. Ou mai gaad, nyt kaikki sitten tietää!

Kollega kertoi kahvinhakureissulta tullessaan, että kova supina aiheesta kävi ympäri toimistoa. Vessassa käydessäni huomasin jokaisen vastaantulijan suuntaavan katseensa kohti hieman pyöristynyttä vatsaani. Ensimmäiset onnittelut tulivat vessan ovella. Seuraavat onnittelut tulivat käsienpesualtaalla. Lounastauolla yksi jos toinen onnitteli. Puhelin on pirissyt tiuhaan tahtiin onnittelusoittoja. Ja voi sitä raskausmuisteloiden määrää! Jokaisella tuntuu olevan ainakin noin sata tarinaa omasta raskausajasta. Tuntuu kuin olisin nyt jonkin salaseuran jäsen, koska minulle kerrotaan aivan erilaisia asioita kuin vielä ollessani lapseton kolmekymppinen nainen. Työkaverit, jotka eivät ole koskaan jutelleet kanssani, tulevat nyt tarinoimaan ja kyselemään vointia.

Salaseuran jäsenyys on kivaa, mutta miksi pitää pelon taas nostaa päätään? Ensimmäinen ajatukseni julkistusviestin saapuessa oli se, että entä jos saamme ensi viikolla rakenneultrassa huonoja uutisia? Entä jos sikiö ei olekaan lähtenyt kehittymään normaalisti? Miten ihmeessä kestäisin ne osaaottavat, ihmettelevät katseet joita osakseni saisin? En välttämättä kestäisi. Joutuisinko vaihtamaan työpaikkaa? Joutuisinko sairaslomalle? Terveintä olisi tietenkin jatkaa normaalia elämää mahdollisimman pian. Mutta miten? Hyi, en halua edes pohtia koko asiaa. Toivon vain koko sydämestäni sormet, varpaat, polvet ja kyynärpäät ristissä, että meidän rakas vauvamme voi hyvin, on terve ja kehittyy onnellisesti.

Pelko siis syrjään ja kohti kevättä hymyssä suin. Viikon päästä ollaan jo raskauden puolivälissä!

 

 

tyo-ja-raha tyo raskaus-ja-synnytys vanhemmuus

Rakenneultra, tule jo!

Rakenneultraa pitäisi jaksaa odotella vielä kaksi piiiiiitkää viikkoa. Jotenkin olen ajatellut, että sitten ultran jälkeen voi tosissaan ryhtyä miettimään vaunuja ja turvakaukaloita ja pinnasänkyjä ja hoitotasoja ja kummeja ja nimiä ja kaikkia konkreettisia vauvajuttuja. Olemme toki A:n kanssa jo leikitelleet nimi-ideoilla, mutta jos rakenneultrassa selviäisi sukupuoli, olisi helpompaa rajoittaa ehdotukset vain tyttöjen tai poikien nimiin. Myös vaatehankintojen kannalta haluaisin tietää tulevan perheenjäsenen sukupuolen, vauvavaatteet kun tuntuvat olevan todella sukupuolisuunnattuja (vaaleanpunaista ja hörhelöä tai vaaleansinistä ja autoja, plääääh).

Mitä tekee odottamiseen kyllästynyt ja tylsistynyt bloggaaja? Tietenkin internetin ehdottoman luotettavia ja äärimmäisen tieteellisiä testejä!

Vau.fi -sivuilta löytyi testi, jossa sai klikkailla kuvia ja lopuksi testi paljasti, että ”Odotat suuremmalla todennäköisyydellä poikaa!”. Testin taustoja selitettiin artikkelissa, jossa syvennyttiin siihen miksi tietyt raskausajan oireet ja raskautta edeltäneet terveystottumukset voisivat viitata todennäköisemmin tyttö- tai poikaraskauteen.

Kaksplussan sivuilla voi koittaa selvittää tulevan lapsen sukupuolen kiinalaisen syntymäkalenterin mukaan. Sen perusteella sivusto toteaa seuraavasti: ”Onnea! Näyttäisi olevan tyttö tulossa!”. Kalenteri perustuu odottajan ikään hedelmöityshetkellä sekä hedelmöitysajankohtaan. Vau.fi -sivuilla muistutetaan, että kiinalaista syntymäkalenteria käytettäessä pitää käyttää kiinalaisen kuukalenterin mukaista ikää, jonka mukaan vauva on jo heti syntyessään yksivuotias. Testin pitäisi Kaksplussan mukaan olla 90% luotettava. Ohhoh, aika varmaa tietoa siis!

Terve.fi -sivuilta löytyvien erittäisen tieteellisten ennustustapojen mukaan varmemmin meille olisi tulossa poika. Tulokset jakautuivat siten, että makeanhimo ja korkea syke viittaisivat tyttölapseen, muiden kohtien perusteella tulossa olisi poika. 

Useiden sivustojen mukaan sukupuolen voisi arvata myös esimerkiksi siitä, onko vatsa ylhäällä vai alhaalla, Myös se miten odottaja poimii avaimen lattialta kertoisi sukupuolesta. Melko tunnettu ja monissa vauvajuhlissa käytetty metodi lienee myös sormuksen heiluttelu kasvavan vatsan päällä. Itselläni vatsa on vielä sen verran pieni, että vatsan sijaintia ei voi vielä määrittää. Avaimiakaan en jaksa nyt poimia ja sormusta ei ole lähettyvillä, joten nämä keinot jäävät tuonnemmaksi.

2015-02-26 10.20.07.jpg

Onko tuo maha nyt ylhäällä vai alhaalla?
(Ja kyllä, seison kuvassa työpaikan vessanpöntön päällä, mitäpä ei ihminen tekisi mahakuvan saadakseen).

***********

Tehtyjen tutkimusten ja testien perusteella voitaneen kuitenkin todeta, että tulossa olisi poika pistein 2-1. Jostain syystä taidan kuitenkin odottaa sinne rakenneultraan asti ennenkuin ryhdyn haalimaan traktoreilla koristeltuja sinisiä vaatteita…

puheenaiheet hopsoa raskaus-ja-synnytys lapset