Diginomadiksi manifestaatiolla?

Suositellussa Youtube-videossa julistettiin manifestaation voimasta, jonka avulla ihmisen on mahdollista saavuttaa elämässään rahaa, rakkautta ja oikeastaan mitä vaan. Ja vaikka en välttämättä täysin luota siihen, että ruutuvihkoon asioita sriptailemalla on mahdollista manifestoida itselleen vaikka kymppitonnia, uskon, että vahvasti tavoiteorientoitunut ihminen ottaa alitajuisesti jatkuvasti askelia kohti päämääränsä ja siten mahdollistaa lopulta omien unelmiensa toteutumisen.

Muistan vähän turhankin hyvin sen heinäkuisen alkuillan, kun Finskin pyörät rullasivat harmaalle Helsinki-Vantaalle. Kylmä kesän tihkusade tuntui melkein polttavalta paahtuneella iholla, kun odottelin pää painuksissa bussia sandaalit jalassa. Ahdisti niin maan pirusti. Takaisin oravanpyörään, jipii. Kotona odottaisi kolme viikkoa suljettuna ollut työkone ja muutaman viikon päästä alkava lukuvuosi. Kesäloma Kaakkois-Aasiassa oli tehnyt hyvää, mutta samalla aika oli riipaissut pesunkestävälle reissuaddiktille jonnekin syvälle sieluun reiän, jota nyt sitten yritettäisiin kuroa kiinni seuraavat 365 päivää. Siinä pysäkillä synkistellessäni tapahtui kuitenkin myös jotain hyvää: sisuunnuin omaan negistelyyni. ”Minähän lähden”, toistelin itselleni maanisesti, ja onneksi myös äänettömästi,  ja tein itselleni lupauksen. Kesällä 2017 lupasin itselleni lähteä pitkälle matkalle.

Nyt melkein kaksi vuotta myöhemmin, yksi tutkinto takataskussa ja toinen hyväksytty-statuksella Opintopolussa, suunnittelen matkaa maailmalle. Siitä matkasta täällä blogissa tulen kertomaan. Yksi tähti riittää on blogi matkasta maailman toiselle laidalle, pohjolasta Aasian ja Ameriikan kautta Oseaniaan. Matkan luonne tulee kuitenkin olemaan hieman poikkeava siitä, mitä sen pari vuotta aikaisemmin kuvittelin olevan. Reissulla ei vedetäkään pelkkää lonkkaa, sillä yksi matkan mahdollistajista on maisteritutkinto ja sen velvoittamat  opintopisteet  – kiitos internet ja verkko-opiskelu. Yksi tähti riittää -blogissa ei yövytä luksusvilloissa tai drinksutella pinkissä auringonlaskussa, vaan opiskelijan vaatimattomampi, yhden tähden not so diginomad elämäntyyli, riittää. Voiko itselleen manifestoida diginomadin elämäntyylin? En tiedä, mutta kohta selviää millaista on näpytellä gradun alkeita esimerkiksi Pohjoisen Tyynenmeren rannalla.

***

Lähtöön jäljellä: 124 päivää.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *