Pikakuulumiset

Kamala tämä hiljaiselo, joka on laskeutunut blogin ylle! Ajanpuutteen lisäksi netti on pätkinyt niin pahasti, että konekin on ollut hautautuneena tavararöykkiön alle 🙂

Aika on todella kortilla.. Tuntuu, ettei ehdi tekemään MITÄÄN. Imettäessäkin puuhastelee aina samalla jotain muutakin ja jos pojat nukkuvat yhtäaikaa, on hoidettava esikoinen, laitettava ruoka, käytävä suihkussa, pumpattava maitoa, pestävä pyykkiä.. Kokoajan on monta rautaa tulessa ja kaikki jää silti vähän puolitiehen. Pientä riittämättömyyden tunnetta voisi olla havaittavissa, vaikka nyt on ollut apujoukkojakin aikalailla kokoajan.. Kun kahdenkaan ihmisen kädet eivät oikein riitä, niin miten sitten kun apujoukot hiljalleen vähenevät?

Miehen apu on edelleen vähäistä, mutta ilmoitettuani hänelle tulevan lastenvalvojakäynnin ajankohdan, alkoi yhtäkkiä taas ”auttaminen” kiinnostaa.. Pitää siis saada jotain kerrottavaa lastenvalvojalle! Tapaaminen on maanantaina ja minua kyllä suoraansanottuna hirvittää! Pelottaa, että taas minut jyrätään, enkä osaa olla tarpeeksi tiukka ja vahva. 

Pojat ovat tietenkin ihania <3 Heillä tulee ikää jo 7 viikkoa! Kasvu ja kehitys on huimaa! Pojat ovat aivan toistensa vastakohtia. He eivät ole lainkaan samannäköisiä ja luonteetkin ovat aivan erilaisia.

Kuukauden ikäiset ”Inti ja Onto” sekä räjähtänyt äiti

Tällä hetkellä pojat ovat täysimetyksellä, sillä (allergiaystävällisetkään) korvikkeet eivät ole sopineet kummallekkaan. H oli/on allergikko, joten allergiamahdollisuus oli jo tiedossa. Onneksi minun maitoni tuntuu toistaiseksi riittävän hyvin, joten hirveitä paineita sopivan korvikkeen löytymiselle ei ole. Kahta imettäessä saa tosin olla tarkkana, että oma energia riittää! Syömisen ja juomisen määrä on aika huimaa :) Toisaalta raskauskilot ovat jo lähes kadonneet! 2 viikkoa synnytyksen jälkeen oli jo hävinnyt 20 kiloa! 

Ja nyt painun suihkuun, ennenkuin rauhallinen hetki on historiaa! :)