Viikkoon mahtui mm. seuraavaa:

*Naapurin ukko, joka päätti hyvin epäasialliseen sävyyn kirosanojen saattelemana avautua autoni parkkeeraamisesta

On kuulemma aina ihan v*tuillaan ja ei luulis olevan niin h*lvetin vaikeeta ajaa autoa parkkiin. Hän kyllä v*ttu tarvittaessa keinot keksii autoni siirtämiseen. Nojoo, tällä kertaa auto oli hieman vinossa (miehen jäljiltä!). Auto oli kuitenkin ihan omassa ruudussa, eikä estänyt mitenkään häntä ajamasta viereiseen ruutuun. Ja vaikka auto olisi ollut poikittain tai heidän ruudussaan, niin miksi asia pitää esittää epäasiallisesti, v*ttuilen? Miksei voi ihan asiallisesti asiasta huomauttaa, jos pännii.. Olin juuri virittämässä poikia vaunuihin kauppareissua varten, joten en edes asialle voinut mitään tehdä..Harmi!

*Rahapussi hukkui

Tai siis huomasin sen hukkuneen, kun olisin tarvinut. Ei löytynyt edes pakastimesta. Etsittiin monta päivää.. Onneksi H:n säästöpossussa on käteistä!

*Auto hajosi

Ei lähtenyt käyntiin, kun olin muutenkin viimetingassa lähdössä… 

*…Palaveriin sosiaalityöntekijän kanssa, joka muuttuikin surkeaksi puhelinpalaveriksi

Jossa sain kuunnella voivottelua siitä, että kuinka minä nyt jaksan, mutta ei heillä nyt ole mitään apujakaan tarjota. Resurssit ja silleen. H pitäisi vaan laittaa kokopäiväisesti hoitoon. Se olisi se ratkaisu. Sain kuulla taas niin ihmeellisiä kysymyksiä ja väännöksiä vastauksistani. Vieläkin alkaa verenpaineet nousemaan puhelua miettiessä. En tosissaan ymmärrä minkälainen kuva tällä työntekijällä on ylipäätään lapsi- ja vauva-arjesta tai saati sitten meidän arjestamme, joka minun mielestäni on täysin normaalia. On rutiineja, päivärytmiä, leikkiä, unia, ruokia, ulkoilua, läheisyyttä.. Minusta tuntuu, että minua ala-arvioidaan todella rankasti ja joudun jatkuvasti puolustamaan itseäni ja lasteni etua. Jotenkin pelottavaa, että joudun vääntämään lasten edusta lastensuojelun kanssa. Ja tämä siis siksi, että en ole valmis ”uhraamaan” lasten hyvinvoinnista. Hullua!

*Rahapussi löytyi!

Vaunujen kuomun sisältä.. Tietenkin! Vaunutkin olin kyllä penkonut läpi, mutta päätin tarkistaa kuomun vielä kerran kauppaan lähtiessä (H:n possuun murtautumisen jälkeen..)

*Auto toimii

Olikin helposti korjattavissa pelkällä akun vaihdolla, jonka mies hoiti.

*Mummo saapui yökylään

Eli minulla olisi periaatteessa voinut olla mahdollisuus hieman hengähtää, mutta sensijaan..

*Vesirokko saapui 

Kaikille kolmelle! Onneksi mummo oli vielä toisenkin yön, vaikka lepoa se ei tuonutkaan :) Nyt täällä sitten hoidellaan kolmea rokkopotilasta. Ei tarvinne erikseen mainita missä mies on.. Silloin mahatautiepisodin aikaan sairastaminen alkoi torstaina ja mies ”ehti” apuun lauantaina. Nyt rokko alkoi lauantaina ja mies ”ehtii” paikalle ehkä tiistaina. Onneksi oma flunssa ja korvasärky jo hellittää ja sairastuvassa on kaikki olosuhteisiin nähden hyvin :) Tästäkin selvitään! 

 

Suhteet Oma elämä Mieli Vanhemmuus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.