Töölön Runkkari

Oli synkkä ja myrkyinen yö.. No ei ollut, oli valoisa kesäyö heinäkuussa.

Pääsin töistäni melko myöhään ja sekavan asumistilanteeni vuoksi minulla oli kolme yökylävaihtoehtoa, jotta en jäisi puistonpenkeille muiden kodittomien kanssa lusikassa nukkumaan. Joskus mikään ei mene nappiin edes minun lähes täydellisessä elämässäni ja useiden sattumuksien jälkeen suunnitelmani a- vaihtoehdosta c-vaihtoehtoon oli riistetty minulta kuten viaton neitsyytenikin aikoinaan. Sen immenkalvon myötä minussa ei olekaan ollut juuri mitään viatonta..

Sinä kammottavana kauniin auringonlaskun jälkeisenä yönä laitoin hiipivän paniikin vallassa tämän tyyppisen viestin kiertoon noin kymmenellä lähimmälle mieshaaremini jäsenelle. ”Moikka lemppari, haluaisitko pelastaa katukissan viereesi kehräämään? ;)”. (Myös Cappuccinolle) Vastauksia pimpotteli mukavaan tahtiin, mutta tulosta ei syntynyt riittäävän nopeasti. Seuraavaksi lähti sama viesti kymmenelle viimeiselle Tinder-kontaktille, joista yritin valita vähiten limaisimmat yksilöt. Tinder ei pettänyt tälläkään kertaan vaan naputtelin uuden uhrini osoitteen navigaattoriin ja lähdin vailla itsesuojeluvaiston häivähdystäkään kohti Töölöä.

Minua kadulla odotti aiemmin kerran terassitreffeillä tapaamani ihan kiva-kategoriaan tipahtanut hipsteriyteen hurahtanut viiksekäs ”herrasmies”. Hän käyttäytyi treffeillämme lipevän kohteliaasti ja valmiiksi harjoitellut herrasmieseleet paistoivat jopa siiderinhuuruisten Raybanieni läpi. Muistaakseni nauroinkin treffeillä muutamasti, mutta persoonattomuus ja kevyesti läpi tihkuva limaisuus sai minut arkistoimaan hänet tursuavaan mappi Ö:höni ja siirtymään elämässä (eli Tinderissä) eteenpäin.

Katselimme sängssä Netflixiä ja haukottelin toistuvasti todella voimakkaasti ettei jäisi epäilystäkään kuinka kamalan väsynyt olen. Hän kysyy josko voisin hieroa hänen pitkistä rankoista työpäivistään kamalan jumiin mennyttä yläselkää vastapalkkioksi yösijastani. (Hän tekee kevyempää toimistotyötä kuin Länsimetron lipunmyyjä.) Hieron laiskasti ja mahdollisimman huonosti, jotta ihana hierontahetkemme loppuisi pian. Hän kysyy voisiko hieroa minuakin, vastaan etten pidä hieronnoista ja kiitän häntä ah niin viattomasta ajatuksesta. ”Nukahdan” todella nopeasti, aivan kuin kukaan pystyisi nukkumaan niin painostava alamittainen erektio ristiselässään. Kokeilen kääntyä naama häneen päin, jolloin hän aloittaa huonomman suutelun kuin mitä koin ala-asteen lemmenpoluilla ja joudun kääntymään takaisin vastenmieliseen nylkytyslusikkaan. Läpi yön heräilen märkä kieli korvassani tai ihmeelliseen kuiskivaan soperteluun korvaani. Vihdoin hän nukahtaa kuorsaten todella lujaa ja uskon piinan olevan ohi.

Näen silmäluomieni läpi valon kajastusta ja muistan, että tämä painajainen ei lopukaan silmien avaamiseen. Kuulen outoa kahinaa ja avaan silmäni. Kauniita sinisiä silmiäni raiskaa näky hänen hymyilevästä naamastaan ja tarmokkaasta pienehkön peniksen itsetyydytyksestä. Hän katsoo minua silmiin ja sanoo ”Ei kai haittaa, että sua tässä vähän katselen?”.  Ehdotan jäätävällä äänellä, josko hän menisi vaikka suihkuun jatkamaan. Töölön Runkkari riemastuu ja sanoo, että mennään vaan jos haluan. Tyrmistynyt ilmeeni ja suustani pääsevä ällöttynyt älähdys riittää vastaukseksi. Hän vihdoin lopettaa vatkaamisen ja sanoo ”Sori, mä luulin et tää olis ollut ihan ookoo.” Missä vaiheessa yötä on mennyt ohi, etten todellakaan edelleenkään ole kiinnostunut yhtymään? Kun kolmannen kerran käännyin kyynärpäät edellä? Kun rakensin peittovallin välillemme? Kun kieltäydyin selkä-, jalka-, niska- tai pakarahieronnasta?? (Kaikkia kysyttiin erikseen noin 3min välein.) Hän pyytää jos voisimme edes hieman pussailla ennen hänen valitettavaa töihin lähtöään ja tunkee öisen tupakanpolton makuisen unikuolaisen kielensä suuhuni.

Töölön Runkkari peittelee minut lähtiessään töihin pesemättä käsiään aamujumppansa jälkeen ja noustessani huomaan, että hän oli reippaana poikana jo jemmannut kondomit tyynyni alle valmiiksi. Napatessani katukissa-viestiini saamiani lukuisia vastausviestejä pimpottavan puhelimini lattialta huomaan kondomin käärepaperit lattialla.

Pidän hiljaisen hetken minua edeltäneelle Tinderellalle, joka on todennäköisesti menettänyt toivonsa aamunsarastuksesta loputtoman pitkältä tuntuneen yön aikana ja laskenut puolustuksensa sekä alushousunsa. Olen pettynyt yhteiskuntamme naisiin, kaikkihan sen tietävät ettei ole minkään lajin käytöskouluoppaan mukaista palkita huonoa käytöstä tai kierre on loputon.

Töölön Runkkari, toivottavasti sinä ja kikkelisi ette enää ikinä kutsu ketään yökylään.

Suhteet Oma elämä Rakkaus Seksi

Once you go black you never go back?

Joko kohteeni ei ollut riittävän musta tai olen vain kumonnut yhden aikakautemme suurimmista myyteistä. 

Kesällä kohtasin ihanan cappuccinon sävyisen amerikkalaisurheilijan. Hetken uskoin löytäneeni pelottavan potentiaalista seuraa itselleni ja koko sinkkukesä olisi pilalla. Treffimme koostuivat vaihtelevasti joko ”yhteisistä” treeneistä (hän roikkuu kuminauhan päässä ja huutaa ”SHOW ME WHAT THAT ASS CAN DO!!!!”), elokuvailloista, hänen kokkailuistaan tai kesästä nauttimisesta erilaisin menoin. Kun jälkeen päin mietin niin hän taisi kokata minulle joka ikinen kerta, kun vietin iltaa ihaillen hänen hauiksiaan ja yläselkäänsä ja vatsalihaksiaan ja reisiään ja pakaroitaan ja ja ja… Cappuccino oli siis ammattiurheilija, joten katseltavaa riitti. 

Eipä vain ole pelkkää silmien lihaksissa lepuuttelua hunksin deittailu, koska harrastimme omat pre-gamerutiinimme makuuhuoneen puolella öljyisinä ja hikisinä… Hän nimittäin koulutti minusta hierojan itselleen ja niiden muskeleiden auki hierominen ei ole mitään kevyttä kivaa lääpintää vaan ihan kunnon treeni! Toki siellä makuuhuoneessa muukin sujui, kiitos kysymästä. Mieleenpainuvin kesämuisto hänen kanssaan ei ole sieltä sängyllisestä huoneesta vaan todella intiimin puolelle lipsahtanut eväsretki rantakallioilla Suomenlinnassa.

Cappuccinon kanssa emme koskaan tehneet diiliä toisillemme omistautumisesta, joten hienovaraisesti kumpikin meistä onnistui hoitelemaan siinä sivussa muitakin deittikuviota. Hän onnistui kuitenkin kohtelemaan minua aina arvostavasti ja sai minut tuntemaan oloni välitetyksi sekä tärkeäksi, mikä valitettavan usein ei ole miesten intresseinä keveimmissä suhteissa. Tapailumme jatkui läpi kesän, kunnes hiipui itsestään samaa tahtia kun päivänvalo lyheni syksyä kohden. 

Hymyillen voin muistella yhteistä kesäämme.Yllätysyökylän jälkeinen aamukahvi parvekkeella Töölön kattojen yllä, Aperol Spritzerillä kippistelyä maanantaiaamuna meren äärellä, Milkshaken laulamista ja twerkkaamista keskellä Esplanadia, kauppareissulla delfiini-imitaatioilla kisaamista ja lukuisia muita hetkiä jotka vaativat heittäytymistä, jota valitettavan moni kammoaa kuin klamydiaa.

Cappuccinon supergreatawesome-jenkkimeiningin jälkeen olen yhä varmempi, että lähimmäksi sitä maagista sielunkumppaniutta tulen pääsemään muun kuin perinteisen suppean suomalaisen miehen kanssa. Hieman täytyy kritisoida amerikkalaista tapaa puhua ja suunnitella suuria, kun siitä suuri siivu on vain kivaa puhetta sekä ylistyssanoja ja niin vähän oikeita aitoja tekoja. Silti valitsen milloin tahansa ennemmin sen hetken innostuksen ja riemun kuin suomalaisen perusmurjottamisen Prismassa.

Ruoho todellakin on vihreämpää raja-aidan toisella puolella ja tästä innostuneena käynnistin yksityisyrittäjänä projektin World Of Love. World of Love -projekti on hyväntekeväisyysprojekti, itseni hyväksi. Seinälläni roikkuu maailmankartta, johon merkitsen aina valloittamani maan. Toistaiseksi en ole malttanut pysyä yhdenkään sugardaddyni matkassa riittävän kauan, jotta minulla olisi varaa lennellä ympäri maailman. Joten tässä köyhän naisen versiossa maat tulkoot luokseni ulkomaalaisten miesten muodossa.

Tämä hyväntekeväisyysprojekti ansaitsee pikimmiten kokonaan oman postauksensa.

Suhteet Rakkaus Seksi