SÄPI – uhka vai mahdollisuus

Odotan toiveikkaana vuoden 2017 loppua, koska silloin on taas Sen aika. Kielitoimiston kukkahattusedät päättävät mitä sanoja saa oikein luvan kanssa jaella seuraava vuonna. Samaan tapaan kuin juuri naimaluvan saanut tuleva dropout lukio-opiskelija jakelee amisautojen etupenkeillä. Tästä mielikuvasta näppärästi takaisin aiheeseen eli siis miksi säpi ei ole edelleenkään suomen yleiskielen sanakirjassa?! Uskon, ei, TIEDÄN että jokainen nihkeämpikin suomalainen on asian kanssa ollut tekemisissä niin tarkoituksellisesti kuin ehkä hieman muka vahingossa ankean elämänsä aikana. Ollut sitten vastaanottavana, antavana tai pyytävänä osapuolena. Korjaan tämän virheen nyt, olkaa hyvä kansalaiset.

säpi – lyh. sanasta säälipimppi/piirakka/pimpero/pipari
Sukupuolitoiminto, johon sisältyy voimakas säälireaktio vastapuolta kohtaan (suojattu tai suojaamaton yhdyntä) Toiminnon keskeytyminen todennäköistä uroksen verenkierron toimintahäiriöstä johtuen tai naaraan yllättävästä päänsärystä. Koettavissa myös muissa kuin heteropohjaisissa suhteissa, tunnistettavissa irto- sekä parisuhteissa.

Yleisesti olen kokenut tieteellisten tutkimuksieni (anonyymejä ulkopuolisia tutkimushenkilöitä) pohjalta säpin saamisen ja antamisen melko vaivaannuttavana ihan kummallekin osapuolelle.

Säpin (Huom. Kielitoimiston väki, sopikaa taivutusmuodoista, säpien, säpit..?) seitsemän vaihetta

Vaihe 1: Mahdollisuus. Huomataan, että tässä on kaksi fyysisesti yhteensopivaa osaa.
Vaihe 2. Uhka. Naarasosa huomaa etteivät kemiat kohtaa/uroksen varallisuus vakuuta/uros itkenyt naaraan pahuutta/uroksen nössöys säälittää/mikä tahansa tekijä joka tappaa intohimon.
Vaihe 3. Luovuttaminen. Ajatellaan, että no ei se järvi soutamalla kulu/uros on vongannut niin reippaasti/saapahan tämänkin pois päiväjärjestyksestä.
Vaihe 4. Sulka hattuun. Eli itse akti, johon on hyvä sisällyttää edes Oscar- ehdokkaan arvoinen näyttelysuoritus.
Vaihe 5. Morkkis. 75cl kokoinen lasiastia viiniä ja peilistä itsensä tuijottamista, why are you like this?
Vaihe 6. Jatkuva hätätila. Intohimoinen spontaani kiinnostuminen omista kengistä/pilvistä/bussikortista aina kun kyseiseen reppanaan törmää. Paitsi, jos hätäpoistumisteitä ei ole ja ajaudut mitä kuuluu-keskusteluun ja jälleen tunnistat sen kutittelevan kylmässä sydämessäsi, säälin. 
Vaihe 7. Palaa vaiheeseen nmr 1.

Olin kerran kylässä erään Reppanan luona, joka ei ollut ikinä tehnyt peliliikkeitä minua kohtaan ja luulin vihdoin saaneeni elämäni ensimmäisen kaveripojan. Jäin leffaillan jälkeen yöksi ja juuri ennen nukahtamista aistin outoa painautumista minua vasten. Nousin istumaan ja käännyin katsomaan häntä hämmentyneenä. Hän heittäytyi samaan tapaan omalle puolelleen sänkyä kasvot tyynyyn kuin lapset heittäytyvät kaupassa karkkiosastolla lattialle jos karkkia ei osteta ja sanoi saman lauseen kuin uhmaikäiset ”Miks mä en ikinä saaaaaaaa?”. Meinasin lohkaista piirakastani siivun nälkäiselle, mutta tiesin saman kuin karkkikäytävien vanhemmatkin, sokeripiikki piristää vain hetken, sitten masentaa ja riippuvuussuhde on luotu. Koteloiduin peittooni kaalimatomaisesti odottamaan aamua ja tämän perhosen heräämistä uuteen päivään.

Jälkeenpäin ajatellen tämä voisi olla myös Reppanan suosima käyttäytymismalli, varmasti edes joka sadas voisi heltyä? Eli toivo eläköön mahdollisuuksien maailmassa.

Näin Kielitoimiston sanakirja nyt minua kuvailee: säälimätönsääliä tuntematon, armoton, häikäilemätön, kova, ankara, tyly, kylmä. Säälimättömän pyynnin vuoksi uhanalainen eläinlaji.

Varmaankin Reppanan kirjoittama, mutta minä kyllä koen kaksikymppisenä laatutammana olevani itse uhanalainen eläinlaji. En tarvitse silti sääliä tai suojelua pyynniltä, rahaston perustaminen riittää. Kiitos!

Lähde: Kotimaisten kielten keskus, Kielitoimiston sanakirja