Ahne aukko vaatekaapissani

Tiedättekö tuon hurjan aukon vaatekaapissa, aukko joka muuttaa aina muotoaan tietynlaiseksi laukuksi, neuleeksi, kengiksi tai vaikka huiviksi? Mulla oli sellainen aukko mun kaapissa. Haikailin konjakinväristä ”sopivan” kokoista laukkua. Ilmeisesti vaatekaapissa oli aukko mekkoselle sekä katu-uskottavalle treenipaidalle. Tärkeimpänä kaikista, banaaneille. Mä olen edelleen shoppailulakossa, mutta koska oon lahjoitellut kamaa siskoilleni, niin sain ja ”löysin” joitain kivoja juttuja. EDIT: sain toki lahjaksi, mutta KÄYTETTYJÄ juttuja vaahteiden vaihdon merkeissä. 

Ikivanha Arnold-paita, täydellisen kulahtanut, täydellisen siisti BodyCombat-tunneille. Mua ei kannata kohdata pimeässä… Kun sit ei nää mun hienoa t-paitaa kunnolla!

 

Laukku, mekko ja teepaita. Mekko on iso mulle, mutta täytyy keksiä, miten sitä voisi fiksata. Malli on kauniin valuva ja kangas ihanan värinen. Mulla on balettiliput joulukuun alkuun, joten tuo voisi olla hyvä sinne. Mietin vaan, minkä kanssa tuon yhdistäisi!

 

Ja vielä: Andy Warholin innoittama kuva banaaneista. Syön banaaneja kuin apina. Se surullinen apina mainoksessa – mä olin se, joka sen kadonneen banskun otti. Apina voi ite juoda palautusjuomansa!

 

Huomio tästä ostoslakosta: kun mä TIEDÄN, etten voi ostaa mitään vaatetukseen liittyvä, mä mietin paljon enemmän tyyliä. Oikeesti. Mietin miten yhdistää vaatteita, mitä laittaisi päälle, miten saisin käytettyä jo ostettua tavaraa, miten saisi jo olemassa olevista vaatteista vielä hienompia. Hassua. Ei mee energiaa uuden haluamiseen. Vaikka siis tykkäsin ostella, en voi sanoa olevani tyyliniekka. Oon aika mukavuudenhaluinen! 

Olkoon tammikuu ja luvattu ostosten aika mulle palkinto kuin banaani apinalle ;) No, joo… Aion tehdä hallittuja löytöjä!