Onko terveellinen ruoka = kallista?
Ensimmäisen lähtökohta terveellisen ruoan kalleudelle on luonnollisesti se, että mikä nyt sitten on terveellistä. Makuja kun löytyy niin monia. Itse lähden arvioimaan terveellisen ruoan hintaa THL:n uusien vuoden 2014 ravitsemussuositusten mukaisesti, mulle räätälöidyn ravinto-ohjelman mukaan. Kyseisen ravinto-ohjelman tavoitteena on pudottaa vielä pari kiloa ennen kesää, mutta olla silti pirteä ja jaksava. En ota kantaa muun ravitsemuksen hyvyyteen tai pahuuteen, se on mulle aika sama, itse oon tyytyväinen kyseiseen suositukseen ja sen vaikutukseen olotilaani.
Innostus tähän arvioon lähtee siitä, että Me Naiset Sportissa oli laitettu proteiinilisät kauneuskuluihin, jolloin niin kutsutulle kauneustreenille oli saatu kivasti lisää hintaa. Kyseessä oli muistaakseni edellisessä numerossa ollut juttu, jossa kolme naista treenaavansa ainoastaan ulkonäön vuoksi. Juttuun oli listattu summia, joita naisilla meni kauneuteen ylipäänsä. Mä olen luullut, ettei proteiinilisät ole mitenkään pakollisia, vaan tavisruoalla saa saman efektin aikaan. Joskus tulee syötyä proteiinipatukka välipalaksi, mikäli on kiire. Hesarissa oli myös taannoin juttu siitä, kuinka jonkin sortin tieteilijä väitti, että fitness/terveysinnostus on eliitin juttu. Hmmm, väittäisin toisin. Onko se kuullut Mustasta Barbaarista, se tieteilijä?? Koska olen laiska bloggari (ja mun on pakko saada kirjoitettua tää postaus ja päästävä nukkumaan ihmisten aikaan), en jaksa juuri nyt kaivaa juttua esiin linkkeineen. Googlatkaa ”joku hesari joku tieteilijä eliitti fitness”, hahhaha…
Oon kuullut useamman tavoitteellisemmin treenavaan sanovan, että ruoassa voi jopa säästää, kun katsoo mitä ostaa. Ihan samalla tavalla kuin suurin osa meistä tekee kuitenkin – katsoo mitä ostaa. Mietti ruokaansa sen kummemmin tai ei. Lyhyesti siis: en usko väitteeseen, että ravitsevalle ja painonhallintaa tukevalle syömiselle tulee hintaa ihan mahdottomia summia, ainakaan kun puhun nyt tällaisesta tavallisen työssäkävijän näkökulmasta.
Unsplash.com//Adam Przewoski
Mun päivään (ravinto-ohjelman mukaan) kuuluu viisi ateriaa, muun muassa kaurapuuroa, salaattia, pari lämmintä ateriaa ja välipalaa. Tarkistin ravintoarvot Kalorilaskurilla – siellä jokainen voi räätälöidä itselleen (iän, sukupuolen, aktiivisuuden mukaan) THL:n ravintoarvoin ja turvarajoja noudattaen oman ruokavalion hintaan 1,90€/2vko. Ohjelma tarjoaa ravintoarvoiksi vaihtoehtona Finelin arvoja, joita suosittelen. Annoskoot helppo arvioida. Ohjelma herjaa, jos kalorivaje turhan iso, 1000 kcal tai menee alle 1200kcal/päivä. Mä en tolla 1200 kcal pärjäisi kuin vahingossa. Halpaa ja itsenäistä personal trainingiä!
Unsplash.com//Ben Moore
Pääsin päivähintaan 6,10€ – sisältää siis kanaa, tonnikalaa, munia, raejuustoa ynnä muuta ja laskin myös riisit, pastat, kaurahiutaleet, leipäviipaleet ja muut mukaan. Yritin siis laskea ihan kaiken, ajankohtaisin kaupan hinnoin, halpoja tuotemerkkejä hinnoissa huomoiden :) Pyöristetään vielä päälle eurolla per päivä ylös, niin saan mukaan kahvin, maidon, mahdolliset ketsupit, yrtit, öljyt, tomaattimurskat ja kermaviilit. 7,50 x 30 = 225€/kk. Takuu-Säätiön minimisumma yksin asuvalle aikuiselle ruokamenoihin on 270€, keskimäärin. Talousneuvoja Kukkaron Herraksi-ohjelmasta totesi, että 170€ ruokaan on tosi vähän. Näin vertailun vuoksi.
Mä en itse pääse tähän ihan käytännössä, koska viikonloppuisin haluaa yleensä jotain erityisempää. Mietin, että jaksaisikohan sitä tehdä ensi viikolla tarkan seurannan ruoistaan, vaikka viiden päivän ajalta ja laskisi menot ihan käytännössä, vai pitäisikö vaan pitää menopäiväkirjaa ruoan osalta… Olisi kiinnostavaa tietää. Saisin kaadettua tämän myytin liittyen kauneustreenaamisen kalleuteen. Saahan siihen ruokaan menemään vaikka kuinka paljon, mutta jos ei ole kauheasti rahaa tai sitten ei vaan halua siihen tuhlata, niin voi silti syödä oikein hyvin – ei ole tuomittu nauttimaan vain ranskiksia ja ketsuppia.