Pihakirppis

Äiti keksi hyvän idean järjestää ihan oman pihakirppiksen. Markkinointiosasto unohti sosiaalisen median mainontakampanjastaan; lähikauppaan oli kiinnitetty ilmoitus ja mainoslehtisiä jaeltu ainakin muutama. Saatiin kymmenen asiakasta, joista yksi oli naapurin koira, joka tuli hakemaan äidin koiraa leikkimään. Ne löysivätkin yhtä sun toista kiinnostavaa kirppikseltämme! 

Kirppiksellä oli mehu-, keksi- ja kahvitarjoilu. Tältä näytti kahviopuolemme ilman kattausta.

Kirppiksen antia. Liiterin kamoilla ja leluilla oli huikein menekki. 

Oli hauskaa ja tuli siivoiltua edes vähän tuolla äidin luona. Se on yrittänyt tolkuttaa koko katraalle, että vietäisi kamojamme hittoon. Viiden lapsen muistot vie aika paljon tilaa… Ollaan myyty tuota tavaraa nyt kolmessa eri paikassa ja käyttämätön kama on niin vaihtunut (yksi siskoista on haalinut itselleen aarteita varmaan jätesäkillisen. Se on kirppishaukka ja sen vaistot herää kivasta tavarasta.) ja ollaan saatu ihan hyvin rahaa. Suurin osa tavaroista on lähtenyt ihan pikkurahalla kiertoon, mutta kun näkee jonkun oikein riemastuvan jotain löydöstä, niin tulee riemukas olo itsellekin. 

Muistin taas, miten hauska tyyppi meidän äiti on. Sillä on riittänyt leikkimieltä ja silmää söpöydelle ja sellaista meidän juttuihin mukaan heittäytymistä. Tutkittiin nuorimman siskon vanhoja pikkuriikkisiä lelujuttuja ja pehmoleluja, joita ne oli äidin kanssa valinnut, niin söpöjä! 

Ihania, aurinkoisia kevätpäiviä teille toivottaa

Miltseri