Hiljaisuuden retriitti

Mä olen oikeassa hilajisuuden retriitissä: hoitamassa koiraa. Metsä ympärillä, vain joskus kuuluu auton ääni tai koiran haukku kaukaa. Pysähdytään molemmat kuuntelemaan sitä Pööpön, koiran kanssa. En tee mitään, hengailen vaan. Päivän suurin saavutus tulee olemaan suihkuun meno. Oltiin koiran kanssa pitkällä lenkillä heti aamusta juuri auringonnousun hetkinä. Tylsistyisin muuten, mutta on ollut pitkä työputki takana ja tuli ihan tosi tarpeen tällainen viikonloppu: mun ei tarvitse puhua kellekkään, multa ei pyydetä mitään. Vaaditaan kyllä, lenkkeilyä ja ruoan antamista 🙂

En oo jaksanut syödä edes mitään ihme herkkuja, kaavin vaan kaapeista vähän pastaa, tomaattikastiketta ja fetaa ja heitin kaiken sekaisin. Kohta oon ehkä villi, heitän laina-auton lämppäriin ja suhautan lähikylään ostamaan ruokaa.

 

Ihana pimeys:) Ihaa halua esitellä teille mieluisan taulun. Se kuvastaa Ihaan mielenmaisemaa.