Oon havainnut puutteen talousjutuissa ja yritän nyt paikata sitä itse. Henkilökohtaisen talouden hallintaa käsittelevät jutut ovat joko 

a) jeesustelevia tuomiopäivän juttuja, eli ”Marja on ollut holtiton leväperse ja pistänyt rahansa menemään meikkeihin ja lasten vaatteisiin. Marjan olisi pitänyt säästää 10 vuoden työtuloa vastaavat säästöt tililleen luonnonkatastrofien, avioerojen, sairastumisien tai maailmanlopun varalta. Sitä Marja ei ole tehnyt ja nyt tässä tuomitaan tuhma Marja, jolla on 100 eri luottokorttia tapissaan, jonka jälkeen näytetään Marjalle miten roskiksesta dyykataan eilisiä pihvejä.”

b) sijoitusneuvoja ihmisille, joilla on turhankin paljon höllää rahaa eli ”Ritva on espoolaisrouva, joka haluaisi aloittaa osakesijoittamisen. Ritva on säästänyt 7-vuotiaasta ja tilille onkin kertynyt mojova pesämuna. Näytämme miten Ritva voi säästää vielä lisää käyttämällä vain miehen luottokorttia ja ostamalla edullisemman turkiksen.”

c) juttuja siitä, miten täysin toivotonta on elää toimeentulotuella eli toimittaja kokeilee toimeentulotuella elämistä: ”on kulunut kaksi päivää ja olen käyttänyt kaikki rahani juustohampurilaisiin ja taksikyytiin Helsingistä Tampereelle. En yhtään tajunnut, että köyhän elämä on tällaista!”

Kieltämättä olisi mun tyyliä kirjoittaa tuo juttutyyppi cee, josta toki kaikki kunnia kokeilijoille. On hyvä muistuttaa välillä suurtakin yleisöä, ettei toimeentulotuella pärjääminen ole pidemmän päälle juhlaa. Täyttöä kaipaava rako on ehkä tavallisilla tuloilla eläville tyypeille, joilla välillä laskupinot kasvaa ja rahat on loppu ennen palkkapäivää. Tilanne, jossa siis on palkkatuloja, ei juurikaan säästöjä ja siinä tonnin, maksimissaan muutaman, pintaan luottoja. Rakastan listoja, mutta tällä kertaa aion paljastaa askeleet tästä tilanteesta nousuun. Sama asia kuin listat – askeleet vaan kuulostaa siltä, että lopussa kiitos ja valaistus odottaa!

1. Saat anteeksi. 

Kuten Kumman Kaa-sarjan Anne tapasi sanoa: ”hei, sellaista sattuu.” Eikö vaan? Älä lue tai katso liikaa ohjelmia, jossa ajetaan yleisöä paniikin partaalle kuten kohdassa a. Panikointi tai asian tunteilu ei auta. Älä vedä johtopäätöksiä persoonastasi, kuten ”olen holtiton maailmanlopun himoshoppaajatuhlari ja nyt ansaitsen katumusta ja piiskaa”. Ähhh. Dalai Lamakin sanoi, että on parempia aikoja ja on huonompia aikoja. 

2. Laske konkreettisia summia

Pahoittelen, jos tämä kuulostaa toistolta, mutta kaiken lähtökohta on omien menojen ja tulojen laskeminen. Jos tulot ovat epävarmoja, voi laskea worst case scenarion ja sen jälkeen itseään lohduttaakseen best case scenarion. En tykkää olla pessimisti, joka ei pety, mutta raha-asioissa pieni pessimismi on ihan hyvä. Budjetointi ei todellakaan auta, jos ei osaa olla realistinen omien talouden menojen suhteen. Ruokamenot ja muu epämääräinen pitää itse laskea laittamalla summia ylös kuukauden ajan. Jos budjetoi turhan optimistisesti vaikkapa 20€ ruokaan kuukaudessa, voi loppukuussa ihmetyttää, miksi rahat loppuu. Ei, mulle ei ole käynyt näin, hah… Budjetointi on tärkeää siksikin, että joskus se ei paljasta ihmeitä, vaan sen, että on oikeasti aika pienet tulot, eikä liikkumavaraa ole hirveästi. Opiskeluaikoina kun elelin epämääräisillä ja epäsäännöllisillä tuloilla, muistan ihmetelleeni äidille, että miksi mulla on aina rahat nini vähissä, vaikka oon töissä sikana. Äiti käski laskemaan kuukauden keskimääräiset tulot yhteen ja vertaamaan sitä vuositulon kanssa – kävi ilmi, että mulle jäi kuukaudessa käteen pakollisten menojen jälkeen (vuokra, bussilippu, ruoka, puhelin, lääkkeet) kaksinumeroinen summa. Ei siis ihme, ettei budjetti taipunut ulkomaanmatkoihin!

3. Noudata psykologista luottojenmaksukikkaa

Olen bongannut tämän Tarkan Markan blogista, jossa on loistavia kaaoksenhallintajuttuja talouteen liittyen. Tarkan Markan blogissa puhutaan lumipallomenetelmästä – bloggaaja on tehnyt tärkeän puolen ihmisen pyskologisesta puolesta. Luottojen kampittaminen pienestä alkaen voi tuntua paremmalta kuin monien maksaminen pitkään. Lumipallomenetelmästä voi lukea lisää täältä, mutta lyhykäisyydessään pointti on se, että maksetaan luottoja minimimaksuilla ja yhtä täyttä hönkää. Näin saa oikeaa saavuttamisen fiilistä. 

4. Puskurirahasto

Tarkan markan blogissa puhutaan usein tuhannesta eurosta sopivana puskurina ainakin aluksi – jos olet siis ”Ritva”, joka voi säästää ostamalla edullisemman turkiksen, tämä ei koske sinua. Tuo summa on tavalliselle palkansaajalle täysin saavutettavissa, vaikkei heti, niin kohtuullisen ajan kuluessa. 

5. Lopeta ostaminen välittömästi

Laita jäihin kaikki aiotut ostokset. Vain ruokaa on pakko ostaa, paitsi siis ”Marjan”, joka oppii dyykkaamaan kaiken ja kasvattaa omia kanoja parvekkeellaan. Älä osta mitään, säästät sillä loppujen kaikkein parhaiten. Ainahan on lista asioista, joita ”tarvitsee”. Mullakin on, parhaillaankin, mutta juuri nyt aion lykätä noiden asioiden ostamista. En tarvitse niitä heti, vaikka ennen saatoin kuvitella, että akuutti hiusjatketarve todella on tarve. Terveisiä vaan täältä bimbojen taulousneuvonnasta:))

Huikea hiusjumalatar. Nykyään naturelli tukka – oon huomannut, että tukkatyylin freesaa usein hiustenpesu.

6. Lue vähän parempia talousblogeja kuin tämä

No ei kait! Kyllä tätä blogia kannattaa lukea ahkerasti. Tuo mainitsemani Tarkan Markan blogi on aika pätevä ja pirteä.