Yritin koostaa tähän konkreettisia keinoja, jotka olen itse kokenut toimiviksi. Keinot, jotka ovat olleet kulmakiviäni. Tekisi kovasti mieli livetä aiheesta ja lähteä jaarittelemaan pidemmin tunneasioista ja valinnoista ja yksilöllisyydestä – mutta yritän pitää tämän listauksena ihka oikeista konsteista, jotka ovat ilahduttaneet mua.

1. Pohdi, mikä on oma motivaatiosi säästämiselle

Tässä kohtaa suosittelen listaa asioista, mitkä kokee tosi tärkeinä ja rahanarvoisina – mihin haluaa panostaa. Sen kaveriksi sopii lista asioista, joita tulee ostettua ja jotka harmittavat tai joista voisi hyvin karsia ilman suurempaa kärsimystä. Lopuksi, karsi tärkeistä asioistasi suurin osa – jos olet yhtään samanlainen kuin mä. Mä luulin ensin, etten halua luopua oikeastaan mistään tai tehdä kompromisseja. Voi olla, että pitää tehdä lista asioista, joista on vain pakko luopua. 

Mikä on säästämisen lopullinen tavoite? Välttää ahdistus kuun lopussa hiipuvista rahoista, saada kasaan matkakassa rannalla makoiluun, panostaa harrastuksiin tai vaikka ostella enemmän laukkuja – jokainen päättää itse. Mä käsittelin asiaa siltä kantilta, että miten saan parhaan hyödyn ja ilon rahoistani, joiden eteen teen kovasti työtä. Mä koin ja koen edelleen (tässä asiassa vielä skarpattavaa), että pieni turvan tunne on mulle tärkeää. On mukava fiilis, kun on edes vähän säästöjä. Eniten halusin panostaa elämyksiin ja ihmisiin, enkä ihan niin paljon tavaroihin. Halusin tavaroita, joita käytän pitkään ja joista voin olla aidosti iloinen. 

2. Pyri olemaan realistinen kohtaamalla totuuden rahankäytöstäsi

Miten kohdataan totuus? Pitämällä ainakin kuukausi päiväkirjaa menoista. Ihan jokainen euro ylös kategorioittain. Tein ennen budjetteja etukäteen, jotka nekin ovat hyviä – ensin vain on tärkeää selvittää totuus, eikä elää kuvitelman mukaan. Menopäiväkirja tekee helpon psykologisen tempun – sitä seuraa vaistomaisesti rahankäyttöään hyvin eri tavalla kuin ennen. Mulle eka kuukausi oli vaikea: teki mieli lopettaa koko menopäiväkirja, koska se meni niin ohi kuvitelmieni. Toinen kuukausi sujui jo paremmin ja ilman tunnekuohuja. Budjettien teko helpottui, samoin niissä pysyminen. Katsoin myös Takuu-Säätiön suvilta osviittaa aikuisen menoihin. 

3. Suitsi päivittäisiä kuluja – 30x pienikin summa = paljon 

Tarvitseeko tästä sanoa enempää? Kerro pikkuostokset ja päivän mittaan käytetty rahasumma x30 – ei tee mieli käyttää rahaa niin helposti.

4. Muista suhteellisuudentaju

Pennosten laskemisessa voi mennä ylikin, jopa entinen huoleton rahankäyttäjä. On toki hyvä laskea päiväkulutusta, olla ostamatta, ostaa edullisempaa – mutta kuten painonhallinnassa, pelkkä kalorien lasku ei kannata, vaan muistaa katsoa myös kokonaisuutta: sama pätee rahankäyttöön. On turhaa pihistää pariakymppiä, kun ostaa jotain tärkeää, jos sillä saa sen, mitä todella kaipaa, jotain parempaa. Järki kädessä, siis. 

5. Säästäminen on ekologisuuden paras kaveri

Säästäminen johtaa usein pikkuisen pakosti myös ekologisempaan elämiseen. Sitä välttää ruoan heittämistä roskiin, pyrkii vaalimaan jo olemassa olevaa, pohtii ostamistaan, sammuttelee valojaan. 

6. Hyvin syöminen ja säästäminen kohtaavat suunnittelulla

Päivittäisten kulujen hallinnoimiseksi kauppalista on ykkönen. Mä oon havainnut aiemmin ja havaitsin taas, että pieni suunnitteluhetki vaikkapa sunnuntaina tulevan viikon ruoiksi, välipaloiksi ja eväiksi paitsi helpottaa suuresti elämää, säästää myös rahaa. Ruoan hukka vähenee, tulee syötyä kunnolla ja säästää aikaa. Jos on oikein villi, duunaa parit ruoat valmiiksi ja laitta osan pakastimeen. Mikä onni löytää itsetehtyä pizzaa tai hyvää bolognesekastiketta pakastimesta, kun tulee nälkä leijonana mouruten kotiin. 

7. Hätä keinot keksii

Kun olet tajunnut, että jotkut asiat vaan ovat liian kalliita ja käyt läpi pienen cold turkeyn, alat keksiä ihan uudenlaisia konsteja saadaksesi haluamasi asian. Vähän kuin riippuvaiset yleensä… Itse olen hiusjatke-riippuvainen. Kampaamossa jatkeet maksaisi useita satasia, mun jatkeet on ollut maksimissaan satasen. En usko, että olisin saanut parempia muualla – miellyin itse pitkähköihin vaaleisiin hiuksiin. Nykyisin oon vähän naturaalimmalla linjalla, mutta joku päivä villin puudelimainen tekotukka tekee paluun 😉 

Kun et vaan voi käyttää satasia hyvään talvitakkiin – jopa tumpelo tuunaa. Hätä keinot keksii, ihan todella. Tuli mieleen testaa suihkussa, pitääkö tuo alla olevassa kuavssa työn alla oleva rotsi vettä gore-texin lailla. Ja pian tuo takki saa uuden värisävyn – ihan kaunis, mutta aavistuksen liian army mun makuun. 

8. Arvosta rahojasi ja niiden eteen tehtyä työtä

Opin aikanaan hyvän johtotähden ostamiselle: mitä tämä asia maksaa mulle työtunneissa? Laske siis, paljon saat nettona tunnissa liksaa ja mieti, monta tuntia teit asian eteen töitä. Kallis latte voi olla yksi kolmasosatunti. Joskus niin ihana, mutta haluaako kolmasosatunnin uhrata vaikka joka päivä? Tämä vain esimerkkinä! Arvosta rahojasi suunnattomasti. Arvosta sitä työtä, jota teet sen eteen. 

9. Alennusmyyntihullu tajusi, ettei ostamalla voi koskaan säästää 

Ensimmäisen kuukauden menopäivökirja todensi mulle jotain: ostamalla ei säästä. Ihanat alet sotkee äkkiä pään ja tulee ostettua asioita, jotka ovat sinne päin tai et oikeastaan tarvitse niitä. luulin ostaneeni supertarpeellisia seerumeita huikean halpaan hintaan puoli vuotta sitten – heitin niitä juuri roskiin. Eli; rahaa roskiin. Oisin sillä rahalla voinu ostaa vaikka luksuspullat kahvihetkeen siskon kaa tai juhlia sillä ökykalliilla lattella.  Alennusmyynneistä kannattaa silti hyötyä, mutta listaamalla, mitä aikoo niistä hakea. 

10. Lykkää, lykkää

Lykkääminen auttaa impulsiivista ostajaa. Ostettavaa on AINA – ainutkertaiset ostokset ovat harvinaisia, lähes legendoja. Kaikkia ostamispäätöksiä enimmäkseen voi lykätä ja luvata, että jos haluaa kyseistä asiaa vielä kahden viikon päästä, sen myös saa. En olisi uskonut tätä kuullessani kyseisen vinkin siskolta, mutta KYLLÄ: suurimman osan halutuista asioista vaan unohtaa, vaikka se tuntuisi sillä hetkellä maailman tärkeimmältä. Jopa vessapaperin oston voi unohtaa ihan helposti!