Paras pizzapohjan ohje

Perjantai, jotenkin pakko saada jotain spesiaaliruokaa, istua alas ja rauhoittua. Päätin tehdä itse pizzaa ja vakuuttelin, että pohja tulee tasan yhtä nopeasti kuin sanoisit pakastepohja. Eihän kotona tehty pizza ole kotona tehtyä, jos käyttää pakastepohjaa. Yhtä hyvin voi hakea koko pizzan pakasteena, 

001.jpg

Yksi parhaista pizzapohjaohjeista on Myllyn Parhaan sivuilta. Tärkeä huomio: toisin kuin ohjeessa sanotaan, en itse saa tuosta määrästä mitenkään isoa pellillistä pizzapohjaa, vaan olen tehnyt taikinan aina tuplana ja saanut kaksi normikokoista pyöreää pizzaa, kuvassa näkyvän kokoista. Joka kerta unohdan tämän (siis joka kerta, kun teen pizzaa vuoden välein) ja teen ensin yhden taikinan ja toisen perään kaivaen hiivan loput kiroillen roskiksesta. Tässä vaiheessa kuulin uudelleen ehdotuksen pakastepohjista… Selitin, että varsinkin leipomisen ja itse tekemisen kuuluukin olla verratonta jännitystä – onko tulos karsea, ok vai yli odotusten. Toinen taikina tuli tosi nopeasti, eihän se nyt niin vaikeaa ole! Pizzoista tuli oikeat pizzakaunottaret – koira oli samaa mieltä, kun ihastelimme uunin takaa illan parasta kokkiohjelmaa. Koira osallistui ahkerasti tekemiseen koemaistamalla juustoraastetta ja siivoamalla salamannopeasti lattialle pudonneen meetwurstin. Siinä hyvä vinkki kaikille teille koiran ja Sinun yhteisiin, edulllisiin harrastuksiin – ruoanlaitto 😉 Kyllä, koirakin sai lopuksi oman pizzasiivun. Tietysti. 

Syötiin feta- ja caesarsalaattia, kaksia pizzaa, Ingman Creamyn Mudcake-jäätelöä (törkeän hyvää!) ja hintaa tälle tuli vaadittuine ostoksineen n. 17€. Kun laskeskelee pizzaan menevien ainesten hintoja, on oikeasti aika ihme, että jossain voidaan myydä pizzaa 5 eurolla. Hyvää oli! 

p.s kuva on vanha, mutta samalla ohjeella tehdystä pizzasta. Silloin en tajunnut, että kannattaa ehdottomasti laittaa resepti mukaan, kun postaa ruoasta, ihan itsellekin muistiin. 

tyo-ja-raha raha ruoka-ja-juoma diy

Säästövinkki, jota et tullut ajatelleeksi

Luin lauantain (27.9.2014) Hesarin raha-liitteestä kiinnostavan jutun: säästeliäs kumppani tekee tuhlaristakin tarkemman rahankäytön suhteen. Sen sijaan tuhlailu ei näyttäisi tarttuvan. Hyvä juttu – paitsi niille, joiden kumppanit ovat rasittavan pihejä. Tuhlarit: hankkikaa säästötaitoinen siippa.

Yair Hazout.png

Porukassa on voimaa.

Oma avopuolisoni ei ole onneksi kumpaakaan: rasittavan pihi tai tuhlaileva. Pohdin, onko oma rahankäyttöni muuttunut hänen myötään, eli voiko jutussa olla perää. Säästeliäisyys tarttuu ja ainakin jos itsellä on motivaatiota harkita hieman rahankäyttöään, toisen hyvät tavat tarttuvat. Joissain asioissa mä olen pihimpi, joissain hän. Hän on myös mua huomattavasti harkitsevampi ostoksien suhteen – tämä alkaa ehkä vähän tarttua muhun. Mä en ole osannut niin tarkkaan pohtia, mä olen katsonut liikaa pelkkää hintaa numeroina monissa asioissa – virhe. Ei se määrä, vaan se laatu, niinhän sitä on tullut todettua monessa asiassa. Säästeliään tyypin kanssa asuessa monet isot menoerät laskevat automaattisesti, kun saa tukea kauppalaskujen hillitsemiseen ja järkevään kodin tavaroitten ostoon. Hukkaruokaa tulee vähemmän kuin yksin asuessa ja on mielekkäämpää tehdä isompia määriä ruokia, mikä säästää rahaa. Ja tietty: kodin tavarat ostetaan puoliksi, mikä on iso säästö.

Mä luulen, että tämä säästeliäs siippa-juttu pätee ylipäänsä seuraan, jossa viettää aikaa. Jos kaveripiiri on kovin tuhlaileva, voi olla hankalaa yrittää olla itse pihi. Ainakin opiskeluaikoina huomasi joskus, että työssäkäyvien kavereiden kanssa oli hankalaa viettää aikaa – nämä eivät enää muistaneet, että jo 20€ ulkona syömiseen on opiskelijan mielestä iso summa. Tämä täytyy muistaa nyt kun itse viettää aikaa opiskelijoitten kanssa! 

Keskustelu raha-asioista lähimpien ihmisten kanssa on hyvä idea: blogin myötä olen jutellut paljonkin eri ihmisten kanssa heidän suhteestaan rahaan ja rahankäyttöön ja oppinut paljon. Muistanut ehkä tasapainonkin.   

Hengailkaa pihien kaverien kanssa, se voi tarttua!

puheenaiheet uutiset-ja-yhteiskunta hopsoa raha