Hallelujaa, yöshow on hieman helpottanut! Vuoden vanha taapero herättää enää muutaman kerran yössä, ja pystymme miehen kanssa vuorottelemaan öitä. Lisäksi olen lopettanut imetyksen ja tunnen itseni taas omaksi itsekseni. Mikä parasta, olen aloittanut opetustyöt – tosin vain yhden päivän ja yhden illan viikossa, mutta nautin joka hetkestä, jonka saan tehdä jotakin, mitä osaan. Kaiken lisäksi […]

Syksyn ja koko vuoden aiheuttamaa mutsi-burnoutia on nyt purettu muutama viikko. Toisin sanoen olen erilaisin järjestelyin nukkunut kokonaisia öitä vähintään kolmesti viikossa. Lisäksi kaikenlaiset lasten asioiden hoitamiset ovat onneksi helpottaneet (tai olen vain luovuttanut ja jättänyt kaiken mahdollisen kouluun tai harrastuksiin liittyvän hoitamatta) eikä kukaan ole ollut sairaana. Siivooja on siivonnut ja kaupungin tarjoama kotipalvelu […]

Sitten en enää jaksa. Nojaan toppatakissani pyöräkellarin seinään ja valun hitaasti lattialle. Suljen silmäni. Lapsi istuu haalarissaan vaunuissa, minä kellun sumuisten aivojeni laineilla. Mietin jaksanko vielä kerran nousta, niinkuin nousin edellisenäkin päivänä ja sitä edellisenä, vaikka ehkä huusinkin ”en vaan v*ttu tiedä mitä tehdä” ja romahdin olohuoneen lattialle, annoin vuolaan itkun tulla ja huuhtoa edestakaisin […]

Joulun lähestyessä kristillinen maailma valmistautuu vuoden suurimpaan juhlaan (joka on tosin lätkäisty strategisesti jo Rooman ajoilta periytyvän suuren talvipäivänseisausjuhlan tai Saturnalian päälle). Uskonnottomana henkilönä edessäni on siis jälleen kerran pienten uskonnollisten koettelemusten aika, vaikkakaan jouluevankeliumin luku ei onneksi enää ole pakollinen osa joulua, kuten lapsuudessani. Viime vuonna kirjoitin lapsen joulukirkkoon osallistumisesta suvaitsevaiseen sävyyn, mutta huomaan […]

On kulunut puolitoista vuotta siitä, kun pahoinvointi alkoi ja elämäni muuttui. Tuolloin vessanpöntöstä menivät alas nelikymppisen tulevaisuuden suunnitelmat, työt, harrastukset, vapaa-aika, rakkauselämä, fyysinen hyvinvointi, henkinen ja hormonaalinen tasapaino, luotto nykyaikaiseen ehkäisyyn, ja lopulta katkonaisten yöunien myötä myös ihmissuhteet (joita ei jaksa ylläpitää) sekä aivoterveys (lähimuisti ja numeraalinen ymmärrys pätkivät pahasti). Tähän mennessä on yllämainituista asioista […]

Miehet, toisin kuin äidit, kulkevat niin koskemattomina läpi elämän. Ei kukaan tunkeudu heihin sisään, ei kukaan muuta kehoon asumaan, ei repeydy läpi lihan, ei syö nälkäänsä heidän nesteitään.  Tietävätkö he ylipäätään, mitä on elää? Syntyä, aistia, kuolla. Yhdistyä, antaa, jakaa, luopua. Eivät he tiedä. Tietävät, mitä on tappaa, mitä puolustaa omaa. Sitä harjoittelevat, kentillä, peleissä, […]

Tapanani on elää suurin aalloin, hulluudesta viisauteen, seoten ulkomaailmaan ja ajatuksiin ja löytäen taas takaisin sisäiseen keskustaan. Aina joskus tästä aaltoliikkeestä kumpuava tieto yllättää itsenikin. Tänään pohdin: mitä tehdä loppuelämän ajan? Ja hiljaisuudesta nousee vastaus. Tarkoitus on elää rakastavasti. Kaikki henget ja tuulet sanovat samaa: Ole täysin paikalla, kaikin aistein, siinä hetkessä, missä olet, ja […]

10 yksin nukuttua tuntia. Aamulla näin paljon unia, aivot yrittävät sekä levätä että prosessoida kaikkea kokemaansa. Herätessäni jäin makaamaan sänkyyn siksi aikaa, että muut ehtivät pihalle. Hermosto saa levätä vielä aamukahvin ajan, tänään ei tarvitse nousta jatkuvaan hälyyn ja tulipalojen sammutteluun, kukaan ei kiipeä heti syliin. Nyt tuntuu siltä, että saatan selvitä. Jos saan olla […]

… olen taas pudonnut pimeään. Jonnekin masennuksen, ahdistuksen, maailmantuskan, patriarkaattivihan ja eroaikeiden kurimukseen. Siitä huolimatta, että vasta viikko sitten koin pitkästä aikaa onnea ja iloa, tapasin ystäviä, ja nimenomaan lupasin itselleni, että huolehdin siitä, etten enää putoa. Mutta se vaatisi aivan toisenlaisen elämän. Juuri tätä eniten pelkäsin tullessani taas raskaaksi: 24/7 äitiys hormonaalisine heittelyineen ei […]

Viisi tuntia unta putkeen tekee ihmeitä! Varsinkin kun sen päälle saa vielä pari puolentoista tunnin unipätkää. Sain siis pitkästä aikaa kunnollisen kahdeksan tunnin yöunen, joka onnistui nukkumalla esikoisen huoneessa, jonne vauvan heräily ei kuulu (tosin keskimmäinen lapsi änkesi viereeni nukkumaan aamuyöstä). Mies nukkuu yleensä yönsä rauhassa olohuoneessa (koska kaksi väsynyttä aikuista perheessä on liikaa), mutta […]