Kun raha pelottaa

Raha. Tuo koko elämää ja yhteiskuntaa kannatteleva välttämätön paha. Miten me siihen suhtaudumme? Hallitseeko se meitä vai hallitsemmeko me sitä?

Pidimme tiimin kesken tavoitepajan. Päädyimme laatimaan yrityksellemme sekä käytännön tavoitteita että rahallisia tavoitteita. Kun tuli aika asettaa liikevaihtotavoite tulevalle vuodelle, esiin nousi erilaisia pelkoja ja epävarmuutta rahan tekemisen suhteen. Miten sitä rahaa tehdään? Mistä sitä tulee ja kuinka paljon?

Huomasimme, kuinka paljon erilaiset epävarmuustekijät ja itseluottamus vaikuttaa siihen, kuinka meidän tiimissämme tehdään rahaa ja mikä summa on kenellekin iso ja kenelle pieni. Päädyimme asettamaan liikevaihtotavoitteeksi 350 000 euroa, mikä on oikein mahdollinen omasta mielestäni peilaten siihen, että tänä vuonnakin pääsemme melko lähelle 300 000 euroa.

Pajan jälkeen jäin miettimään paljon sitä, mistä sitä itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin ja tekemiseen sitten saisi. Itselleni myös raha on vaikea ja pelottava asia. Olen pienituloisen perheen kasvatti ja itsekin aina työskennellyt matalapalkkaisella alalla. En ole koskaan edes uskaltanut haaveilla isosta palkasta tai kuvitellut, että omalla osaamisellani saisin tehtyä suuria summia rahaa. Kyse on siis myös asennemuutoksesta. Raha on yhteiskunnassamme edelleen suurilta osin tabu. Esimerkiksi siitä ei juurikaan puhuta, että paljonko palkkaa kukakin saa. Se ei ole hyväksyttävää kysyä kaverilta tai naapurilta, että hei paljonko sinä tienaat, mä tienaan tän verran. Kun vuosittaiset verotiedot julkaistaan niin sieltä kyllä silmä kovana tutkitaan, millaiset tulot kenelläkin on ja pohditaan, että mistähän nuokin tulot on repäisty. Kateellisuus kukoistaa.

Katsoin Ylen Jenny+ -sarjan jakson Raha ei tule kiltin tytön luo (esitetty 19.11.2018). Jaksossa käsiteltiin muun muassa sitä, minkälainen tilanne naisyrittäjälle tulee eteen kun on aika perustaa perhe. Varsinkin jos kyseessä on matalapalkkaisen alan (esimerkiksi kampaaja) yrittäjä. Ohjelmassa kerrottiin se, mitä olen itsekin miettinyt. Kuinka kampaamoalan yrittäjällä on varaa perustaa perhe. Ohjelmassa oli tehty laskelma, minkälaisen loven lapsi tekisi kauneusyrittäjä Saara Sarvaksen talouteen. Karkea laskelma on karu: Jostain pitäisi kääriä 23 000 euroa ekstraa – tai vähentää nykyistä kulutusta saman verran (Lähde: Yle Jenny+, Olisiko vauva konkurssi Saara Sarvakselle, 2018).

Leikki alkaa positiivisesta raskaustestistä, jota seuraa hyvinvoiva odotusaika. Työt ja tulot rullaavat entiseen malliin aina äitiysloman alkuun saakka. Vauva syntyy ja kaikki muuttuu, monen äidin tavoin Saara haluaa hoitaa lastaan kotona. Taaperon 1,5-vuotispäivänä Saara palaa töihin, entisten asiakkaidensa pariin, raskautta edeltäneelle tulotasolle. Lystin hinta: noin 23 000 euroa. Sen verran vähemmän Saaralle jäisi rahaa käteen verrattuna siihen, että hän jatkaisi töitä ja tienaamista vauvaprojektin sijaan. Lapsen saavan Saaran ansiot vaihtuisivat äitiyspäivärahaan, vanhempainpäivärahaan, lapsilisään ja kotihoidon tukeen. Veroprosenttikin toki painuisi armollisemmaksi. Lapseton Saara jatkaisi töitä nykyisillä tuloilla, YEL-maksuilla ja tiukemmilla tuloveroilla (Yle Jenny+, Olisiko vauva konkurssi Saara Sarvakselle, 2018).

Laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, että mitä jos lapsen odotusaika ei olekaan ruusuilla tanssimista ja mitä jos terveys ei sallikaan normaalia työntekoa. Mitä jos odottaja joutuisikin jäämään vaikka vuodelepoon raskauden viimeiseksi kolmanneksi?

Yhteiskunnassa keskustelu on sen sävyistä, että vastuu on siirretty yksilölle. Olet itse valinnut kouluttautua tiettyyn ammattiin ja olet itse siis valinnut oman tulokuoppasi. Mitä siis siinä valitat? Mutta me kaikki voisimme omalta osaltamme vaikuttaa palkkatasoon. Voisimme nousta suurempaan ääneen barrikadeille ja olla hyväksymättä muun muassa naisten alhaisempaa palkkatasoa verrattuna miesten palkkoihin.

Ja kuinkas me sitten omassa osuuskunnassamme aiomme jatkossa voittaa pelon rahapeikkoa vastaan? Lähtemällä vain tekemään, yrittämällä heittää verkot vesiin, opettelemalla ne asiat, joita emme osaa. Budjetoimalla mahdollisimman tarkasti tiedossa olevat tulevat tulot sekä ennustamalla mahdolliset tulevat tulot. Ei siinä muu auta. Kehotan kaikkia puhumaan rahasta enemmän. Puhukaa suoraan oikeista summista! Kertokaa ympärillenne, paljonko on teidän mielestänne paljon ja paljonko on vähän.

Katselu- ja lukusuositus:

https://areena.yle.fi/1-4288258#autoplay=true

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/19/olisiko-vauva-konkurssi-saara-sarvakselle