Kun kirjoittaminen ei vain suju

Kirjoittajan blokki. Ah, tuo viheliäinen vieras.  Päätin vuoden alussa, että tänä keväänä opintojen esseepisteet eivät jäisi roikkumaan ja saavuttaisin esseepisterajan etuajassa. Vaan kuinkas kävikään? Esseet eivät olekaan soljuneet päästä sormien kautta näppäimistölle ja siitä merkitykselliseksi uuden tiedon reflektoinniksi. Päässä on pyörinyt montakin esseeideaa ja lähestulkoon valmiiksi jäsenneltyjä kokonaisuuksia, mutta kun on pitänyt istua alas ja kirjoittaa, mitään ei ole tapahtunut.

Olen miettinyt, mitkä tekijät ovat mahdollisesti aiheuttaneet blokin. Luulen yhdeksi syyksi viime syksyn reilun kirjoittamisen. Syksyllä piti kirjoittaa paljon, koska työn alla olivat niin syksyn esseet, opinnäytetyö sekä sisällöntuotantoprojekti Y-kampukselle.  Syksyllä päivät kuluivat pitkälti pelkästään tietokoneen äärellä näppäimistöä hakaten. Tuntui, kuin kirjoittamisesta saisi yliannostuksen.

Olen aina tykännyt kirjoittaa. Tekstin tuottaminen ja sanoilla leikittely on ollut aina intohimoni. Mutta kun kaikki aika menikin pelkästään kirjoittaessa (varsinkin pääasiassa tiukkaa asiatekstiä kirjoitellen), kirjoittamisesta katosi ilo ja mielekkyys. Tänä vuonna sitä on ollut edelleen vaikeaa löytää. Kirjoittajan blokin pahin vihollinen on ahdistuminen kirjoittajan blokista. Kun deadlinet alkavat painaa päälle ja aivoissa takoo tieto siitä, että kun pitäisi, niin blokki vain pahenee.

Inspiraatio ja stressaantunut mieli eivät sovi yhteen. Flow-tila ei tykkää täpötäydestä kalenterista tai jatkuvasta tekemisestä. Jos tietoinen mieli on buukattu suorittamaan jotakin koko valveillaoloajan, tiedostamaton mieli ei pääse työskentelemään rauhassa ja yhdistelemään asioita uusilla tavoilla. Oivalluksilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta syntyä eikä ainakaan nousta tietoiseen mieleesi. (Digivallankumous.) Stressi onkin ollut seuranani syksystä saakka. Jostain syystä se ei ole poistunut, vaikka alkuvuonna olenkin pyrkinyt pitämään kalenterini mahdollisimman ilmavana. Jotenkin siis mieleni on jumiutunut stressiin. Ensimmäisenä täytyy siis hoitaa stressi.

Korjaavina toimenpiteinä olen antanut itselleni aikaa ja opetellut laiskottelemaan. Laiskottelusta ja aikaansaamattomuudesta tulee tällaiselle perfektionistiselle suorittajalle huono omatunto ja ensin blokki onkin pahentunut. Mutta nyt kun olen saanut kunnolla levättyä ja annettua aikaa ja tilaa ajattelulle, alkaa kirjoittaminenkin pikkuhiljaa sujua.

Jos siis kirjoittajan blokki vaivaa sinuakin niin muista tämä:

Unohda turha kriittisyys. Älä arvostele kirjoittamaasi tekstiä. Ala vain suoltaa ajatuksia paperille (tai näytölle). Pääasia, että saat jotain aikaan, myöhemmin tekstiä voi aina editoida. Charles Bukowskikin on aikanaan todennut, että kirjoittajan blokistakin kirjoittaminen on parempi kuin se, ettei kirjoita olleenkaan. Tämä kikka näyttää toimivan.

Lähde:

Syvärinen, K. Neljä lääkettä kirjoittajan blokin selättämiseen ja luovuuden lisäämiseen.

Neljä lääkettä kirjoittajan blokin selättämiseen ja luovuuden lisäämiseen

Työ ja raha Oma elämä Opiskelu Ajattelin tänään

Palvelullistaminen

Nykyajan trendi on palvelullistaminen (Yrittäjän podcast 2019). Monesta tuotteesta tehdään palvelu, jotta yrityksen liiketoiminta olisi varmemmalla pohjalla. Tällöin yhdestä, kerran maksettavasta tuotteesta saadaan tehtyä esimerkiksi kuukausimaksullinen palvelukokonaisuus. Esimerkkinä vaikka kaupan sähköisesti toimiva ovi. Ennen on ollut niin, että kauppaan ostetaan sähköinen ovi ja jos siihen on tullut jotain häikkää, kauppa on tilannut korjaajan erikseen. Nykyään kauppa voi ostaa palvelukokonaisuuden, johon voi kuulua esim. ovi ja sen asennus sekä jatkuva huolto. Tästä kauppa maksaa kuukausiveloituksella.

On ollut ilahduttavaa huomata, että yritykset haluavat muuntaa monet tuotteensa palveluiksi. Jos yritys on oikein viisas, se kysyy neuvoja, ideoita ja arvioita parhaimmilta asiantuntijoilta, omilta asiakkailtaan.

Muotoiluajattelussa (design thinking) käytetään useita tavallisia avainkäsitteitä. Ensimmäinen vaihe on kehittää syvä ymmärrys kuluttajien tarpeista ja toiveista kenttätutkimuksen avulla. Inspiraation lähteenä ja suunnittelun apuna käytetään empaattista lähestymistapaa, joka auttaa saavuttamaan kuluttajan näkemykset ja löytämään sanoittamattomat tarpeet. Paras tapa tehdä näin on mennä kuluttajien keskuuteen tekemään yhteistyötä avoimin mielin, jopa yhteissuunnitellen konsepteja. Monesti tämä sisältää havainnollistavia tutkimuksia ja etnografisia metodeja katsellen, kuunnellen, keskustellen ja etsien ymmärrystä. (Lockwood 2010)

Myös kaupungit ja kunnat ovat heränneet asiakkaiden hyödyntämiseen palveluiden kehittämisessä. Olin tänä vuonna mukana tekemässä asukashaastatteluja Tampereen kaupungille. Kaupunki halusi selvittää, kokevatko asukkaat, että pääsevät tarpeeksi vaikuttamaan päätöksentekoon. Samalla selvitettiin myös, millainen alusta olisi hyvä vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen.

Käyttäjien hyödyntäminen suunnittelun alkuvaiheessa mahdollistaa käyttäjien arviot konseptista. Siksi, toiseksi tärkein näkökohta muotoiluajattelussa on yhteistyö, sekä käyttäjien kanssa että muodostamalla monialaisia tiimejä. Tämä auttaa yritystä kohti radikaalia innovaatiota pikemminkin kuin asteittaista parantamista, ja etsii tietysti lisäarvoa. (Lockwood 2010)

Asiakas- ja käyttäjälähtöistä ajattelua soisi käytettävän enemmänkin ja monialaisesti. Kuinkahan paljon esimerkiksi Kelan tai Verohallinnon palvelut paranisivat, kun asiakas otettaisiin keskiöön ja juuri häneltä kysyttäisiin, miten palvelusta saisi entistä parempaa. Tämä vaatii asiakkaan aitoa kohtaamista.

Työ ja raha Podcastit Työ