Tämän vuoksi sinun pitäisi luopua käsilaukustasi

brun_v1.jpg

Nojoo, otsikko on ehkä hieman provosoiva. Mutta kenties se saa sinut lukemaan tämän jutun ja ainakin hetken miettimään käsilaukun kantamisen ergonomiaa, joten silloin ollaan jo plussaan puolella.

Tutkijat ovat havainneet, että naisten käsilaukkujen paino on viime vuosina noussut jopa kolmeen, neljään (!) kiloon. En itse ihmettele tätä yhtään: isot trendibagit ovat niin ihania ja niihin sujauttaa helposti koko pienen elämänsä: meikkiarsenaalin, kameran, kännykän, vesipullon, hajuveden…Minulla on tapana vielä lisäksi kuljettaa kassissani mukana ekstrakenkäparia.

Ongelmana isoissa laukuissa on, että mitä painavampi laukku, sen todennäköisempää on, että lantio vääristyy kassia kantaessasi. Olen aina tiedostanut asian, ja yrittänyt vaihdella olkapäätä laukkuja kannellessani,  mutta todellisen herätyksen sain vasta kun kävin kiropraktiikolla, joka huomautti minulle asiasta.  

Mitä kassia kantaessasi tapahtuu on, että olkapään lihakset kantopuolella saattavat jäykistyä kantaessasi laukkua, joka voi aiheuttaa niska-, hartia ja jopa päänsärkyä. Käsilaukun kantaminen myös vaikeuttaa käden heilumista normaalisti. Tämä taas vaikuttaa kävelytyyliin ja lantioon. Käsilaukun kantaminen, etenkin jos kannat laukkua koko ajan samalla puolella, voi pidemmän päälle johtaa siihen, että lantiosta tulee kiero, joka taas voi aiheuttaa vakavia selkäongelmia.

Mitä sitten voi tehdä tämän ennaltaehkäisemiseksi?

1. Kanna laukkua selkäpuolella

Käsilaukun muodosta ja kantohihnasta riippuen voit yrittää kantaa käsilaukkua selän puolella tai lantiolla sen sijaan, että annat sen roikkua sivulla. Jos laukku roikkuu sivulla ja on painava, yritä välttää sitä, että kallistut toiselle puolelle painon vuoksi. Ihminen ei saisi periaatteessa kantaa sellaista laukkua ollenkaan, joka on yli 10 % omasta painostaan. 

2. Vaihda pienempään laukkuun, jossa on leveät hihnat.

Pienempi (ja toivottavasti näin kevyempi) laukku aiheuttaa vähemmän painetta olkapäälle ja lantiolle. Leveät kantohihnat auttavat puolestaan paineen asettumista laajemmalle alueelle. Jos pystyt vielä säätelemään hihnoja oman kokosi mukaan, laukku on vielä asteen ergonomisempi.

3. Vaihda olkapäätä tai siirry reppuun.

Tämä nyt on itsestään selvää. Hyvä tapa on vaihdella olkapäätä joka toinen päivä.  Esim. maanantaina oikealla, tiistaina vasemmalla…Toinen vaihoehto on, niiltä osin kun asusteesi tai menosi sen sallivat, vaihtaa käsilaukku tylsään, mutta toimivaan reppuun. 

4. Pakkaa mukaasi vain ne tavarat joita oikeasti tarvitset ja tiedosta oma asentosi laukkua kantaessasi.

Pakkaa vain pakolliset tavarat ja asettele tavarat tasaisesti laukun pohjalle. Tyhjennä laukkusi päivittäin niin, ettei sinne jää tarpeettomia tavaroita. Kiinnitä huomiota siihen miten laukkua kannat, ja jos huomaat asentosi vääristyvän, vaihda suosiolla laukkua.

Kukaan tuskin valitsee käsilaukkua muuta kuin ulkonäön perusteella, mutta seuraavan kerran kun niskasi ovat jumissa ja selkääsi särkee, kannattaa ehkä kaivaa kaapista se vähemmän nätti, mutta käytännöllisempi vaihtoehto.

Jutun kirjoittamiseen inspiroi käynti kiropraktiikolla.

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Terveys

Konseptituntien ihanuus ja kurjuus

Ajattelin tänään kirjoittaa aiheesta, jota olen pohtinut jo pitkään. Nimittäin konseptitunneista. Toisaalta liputan niiden puolesta, toisaalta en. Konseptitunneilla tarkoitan konseptoitua ja tavaramerkittyä liikuntatuntia, esim. Bodypumpia, joissa ohjelma on sama kaikilla tunneilla.  bodypump.jpg
Muistatko millaista oli treenata, kun ei ollut pumppia?

Muistan aikoja, jolloin konseptitunteja ei vielä ollut laajemmin lanseerattu. Tuolloin ohjaajan persoona vaikutti suuresti tunnin sisältöön. Vaikka tunti saattoi olla sama muutaman viikon, tunti kulki silti jokainen kerta omissa urissaan, vaihtelua sai joka viikko, eikä yksikään tunti ollut täysin samanlainen.

Konseptituntien huono puoli onkin, että niiden nimenomaan pitää olla samanlaisia. Esim. olen kuullut, että jotkut konseptituntien lanseeraajat pyrkivät jopa ohjaamaan, mitä sanavarastoa tulisi käyttää. Onneksi suurin osa ohjaajista kuitenkin pistää oman persoonansa likoon ja tekee tunnista ainutlaatuisen.

Konseptituntien suurin synti on se, että ne tylsistyttävät. Jo kuukauden jälkeen saman askelsarjan tai saman musiikin, joka vielä useimmiten esim. LesMills -tunneilla on kierrätetty lajista toiseen (ei enää E-typeä, kiitos) alkaa haukotuttaa. Inspiraatio katoaa. Samoin yllätyksellisyys.

Ohjaajan kannalta konseptituntien ohjaaminen voi olla joko siunaus tai kirous. Tiedän tapauksia, joissa on kyllästytty siihen, ettei oma luovuus pääse esille, koska liikkeitä ja sarjoja ei saa keksiä itse. Toisaalta joskus väsyneenä voi olla helpotus, ettei tarvitse pohtia musiikkivalintoja tai miettiä sopivaa askelkuviokombinaatiota. Ja pakko myöntää, että usein konseptituntien takana on sellainen arsenaali alan tekijöitä, että ne vain yksinkertaisesti ovat hyviä ja toimivia.

Konseptituntien parhaana puolena liikkujana pidän sitä, että tietää mitä tulemaan pitää. Jos menen Bodybalance-tunnille, menen nimenomaan Bodybalance-tunnille. That’s it. Voin laulaa mukana Bodypumpin alkutunnarissa, koska olen kuullut sen jo niin monta kertaa, tai olla takuuvarma, että Bodycombatin jälkeen pakarat ovat kipeinä ja saan tunnista itselleni hyvän treenin.

Periaatteessa treenaan siis tutussa ja turvallisessa treenikuplassa, mikä no, toisaalta on, kind of booring. Asian kääntöpuoli on kuitenkin se,  että suurimmalta osin en voi pettyä tuntiin, koska tiedän mitä siellä tehdään.  Mutta toisaalta ainakin minulle on suuri helpotus, että useammalla spinning-tunnilla vielä kuulee ohjaajien omia musavalintoja ja core-tunnilla saa liikepankkiinsa uusia liikkeitä – eikä jauheta samaa vatsarutistusta kolmea kuukautta putkeen.

Oli konseptitunti sitten kuinka tarkkaan määritelty tahansa, se on kuitenkin ehkä lopulta kuitenkin se ohjaajan vire, joka tässä asiassa ratkaisee sen, onko tunti elämys, pettymys vai peruskauraa. Hyvä ohjaaja saa tylsästäkin step-tunnista kiinnostavan, kun taas huonosti suunniteltu jumppatunti saa vilkuilemaan kelloa viiden minuutin välein.

Tällä hetkellä konseptitunnit maistuvatkin. Lieneekö syynä siihen uudet LesMills ohjelmat, jotka vastikään lanseerattiin. Katsotaan taas kahden kuukauden päästä, mitkä ajatukset ovat tuolloin.

Mitä mieltä sinä olet konseptitunneista?

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli