Tarina Nizzasta
”Kirkon takaa häikäisee aurinko. Vanha nainen puhkeaa rakkauslauluun keskellä toria. Laulu kaikuu piazzalla kuin konsertissa konsanaan.Olen kuin 50-luvun ranskalaisessa elokuvassa….”
Lupasin matkakertomusta Nizzasta, ja pahoittelen, että se tulee vasta nyt.
Ensimmäinen päivä Ranskan Rivieralla menee zombietyylisessä unimaailmassa, koska aamuyönlennon vuoksi unta on kertynyt ehkä 3 tuntia. Kiertelemme kaupunkia ja kävelemme pitkin rantabulevardia muiden turistien tavoin. Istumme suihkulähteen ääreessä ja yritämme herätä. Jotenki tulee sellainen olo, että” noh tämä kaupunki ja sen rantabulevardi turistimassoineen on jo niin nähty.”
Seuraavana päivänä päätämme tutustua kaupunkiin hieman paremmin ja eteemme avautuu tyystin erilainen mielikuva. Ensivaikutelma todella voi olla väärä! Aito Nizza avautuu meille vasta seuraavina päivinä. Mielettömän kaunis vanhakaupunki, ihmisten ystävällisyys ja väilttömyys, erinomaiset viinit, sadat pienet ja tunnelmalliset kuppilat ja elämänmenoahuokuvat piazzat saavat rakastumaan paikkaan. Päivän ihanin hetki on myös joka-aamuinen aamupala omalla, aurinkoisella terassilla.
Lähellä sijaitseva Villefranche-sur-Mer on ihanan idyllinen…
Nizzan vanhakaupungin kujilla on edelleen vuosisatoja vanhoja pikkuputiikkeja, jotka ovat erikoistuneet mikä mihinkin pikkutavaraan. On saippuakauppiasta, vaatemyyjää, leipomoa ja makeiskauppaa. Ravintolat ovat toistaan ihanimpia niin, että on vaikea valita minkä terassille istahtaa. Ihmisistä huokuu välitön, stressitön fiilis, ja piazzoilla voi viettää vaikka koko päivän vain ihmisiä katsellen.
Nizzan lisäksi päätämme tutustua lähiseutuun. Kolmantena päivän lähdemme kohti Monacoa. Tarkoituksemma on alunperin hypätä bussiin Ezen vuoristokaupunkiin, mutta bussi jättää tulematta. Opimme pian, että Ranskan Rivieralla bussit tulevat vähän niin tai näin. Todisteena siitä vaikka se, että joudumme odottamaan Monacosta poispääsyä ”vuoden bussiksi” valitulla bussillakin reilusti yli tunnin. Busseja kyllä tulee, mutta jokainen niistä on täynnä, eikä ota meitä kyytiin.
Haluamme neljäntenä päivänä ottaa käyttöömme myös bikinit, jotka ovat odottaneet matkalaukuissa. Varsinainen ranta Nizzassa ei auringonpalvojien harmiksi ole hiekkaa, vaan kiveä. Tosin se ei sitkeimpiä rusketusrajojen metsästäjiä lannista, vaan silti biitsillä köllöttelee jos minkäikäistä auringonpalvojaa. Mekin otamme osan epämukavasta alustasta, mutta toteamme oman parvekkeemme auringonottoon paremmaksi.
Voi valinnan vaikeus. Mille terassille istahtaa?
Yhtenä päivänä suuntaamme vilkkaille ostoskaduille. Valittavana on tuttuja ja eksoottisempia nuorisokauppoja ja runsaasti merkkiliikkeeitä. Galeriette Lafayettesissä käymme vain muodon vuoksi. Ilalla päätämme ottaa kaiken irti yöelämästä. Discoon emme halua, mutta onneksi muutama pubi on auki aina aamuyöhön asti. Ihmiset tulevat juttelemaan, pubissa soitetaan covereita ja viini virtaa.
Juhlinta on jättänyt jälkensä, ja seuraavana päivänä haluamme vain rannalle makoilemaan. Tuttu nro 100 bussi vie meidät vartissa pieneen vuoristokylään, Villefrance-sur-Meeriin. Lojumme hiekkarannalla muutamia tunteja ja kiipeämme aavemaisen vanhanaikaisia ja tyhjiä kujia pitkin takaisin päätielle. Päätämme istahtaa terassille, jonka näimme Monacon bussin ikkunasta. Michelin tähden ravintolan kattoterassilla on vain me. Ja tietenkin mieletöttömän kaunis näkymä merelle ja vuoristoon. Ja lasit viiniä.
Viimeisenä päivänä kävelemme hiljaa ja haikeina kaupungilla. Emme haluaisi lähteä takaisin. Kuusi päivää on mennyt kuin siivillä. Lounasta syömme täpötäynnä olevalla ulkoterassilla. On pitkäperjantai, eikä kellään tunnu olevan kiire. Ranskalaiset leidit ja perheet lounastavat, nauravat ja keskustelevat vilkkkasti. Business-asuun pukeutunut mies syö ämpärillisen simpukoita. Perinteikkään valkoiseen essuun pukeutunut tarjoilija vitsailee meille.
Pulut töpöttävät ihmisten jaloissa. Kirkon takaa häikäisee aurinko. Vanha nainen puhkeaa rakkauslauluun keskellä toria. Laulu kaikuu piazzalla kuin konsertissa konsanaan.
Olen kuin 50-luvun ransalaisessa elokuvassa.
Tänne haluan palata uudelleen.
Photos: all right reserved by ZenDayz