Kreikan meri. Meri Kreikan.

Torstaina se on edessä. Loma. Vaikka edessä on vain reilu 10 lomapäivää, joista kahdeksan vietetään Kreikassa Lesboksen saarella niin olen varma siitä, että se rentouttaa. Tämä on 10. kerta tsatsikin, horiatiki-salaatin, saganaki-juuston, Mythos-oluen ja retsinan luvatussa maassa ja näissä kuvissa kiteytyy hyvin, miksi haluan sinne aina uudelleen. Kuvat ovat parin vuoden takaiselta Kalymnoksen matkalta. Haluan istua rantatuolissa piz buinin tuoksuisena, työntää jalat hiekkaan ja tuijotella merta, kuvata kissoja ja syödä ihania herkkuja. 

Miten se onkin mahdollista, että feta, oliivit, tomaatit ja jopa kurkku maistuvat niin paljon paremmalta Kreikassa kuin missään muualla? Muistan kuinka pienenä en voinut sietää fetaa ja oliiveja ja mielestäni ne pilasivat salaatin kuin salaatin. Onneksi tulin järkiini, sillä mikä voisi olla parempaa kuin tuore horiatiki-salaatti ja tietysti tsatsiki. Mitä enemmän valkosipulia sen parempi. 

Kissoja, kissoja, kissoja. Niitä piisaa. Joko se on joku röyhkeä turjake, joka yrittää tunkea hotellihuoneen parvekkeelta sisään ja kävelee suoraan jääkaapille tai sitten tällainen ylläoleva karvakasa, joka ilmestyy kuin tyhjästä sillä hetkellä kun grillattu kala-annos ilmestyy pöytään. Kaikki eivät tietenkään ole yhtä hyvinvoivia kuin nämä kaksi kaverusta. Etenkin ylläolevasta Telendoksen saaren asukista näkee, että se asuu kalaravintolan vieressä.

En ole koskaan aiemmin käynyt Lesboksella, mutta jos se tarjoaa minulle paljon aurinkoa, verkkaisia päiviä, hyvää ruokaa, kylmää viiniä ja  kissoja sekä mahdollisuuden tuijottaa merta aamusta iltaan niin uskon, että se sulattaa sydämeni. Kohde valikoitui etupäässä sen perusteella, että meille luvattiin aitoa kreikkalaista tunnelmaa ja erittäin hidastempoista ja rauhallista menoa. Samat kriteerit voikin säilyttää helposti seuraavat viiskyt vuotta. Täältä tullaan kesäloma (osa 1)!