Kesäleffa: Fading Gigolo

Kävin tänään katsomassa John Turturron Fading Gigolon. Leffaa seurasi seuraava ajatus. Suomalainen ohjaaja tekee elokuvan keski-ikäisestä miehestä, joka alkaa myymään itseään rahaongelmien takia. Lopputulos parit naurut irrottava, mutta loppua kohti synkkenevä visio suomalaisen miehen mielenmaisemasta. Fiilikset leffan jälkeen: Ahdistaa, eikä muistissa ole enää se, mikä leffassa aluksi nauratti. Amerikkalainen ohjaaja tekee saman Brooklyniin sijoittuvassa elokuvassa, jossa keski-ikäinen päähenkilö alkaa myymään itseään, koska hänen kaverinsa on persaukinen. Fiilis leffan jälkeen: Hyvä ja kepeä. Hymyilyttää ja hyräilyttää.

Fading Gigoloa on kehuttu eikä suotta. Juoni kulkee, dialogi on hauskaa ja musat on tarkkaan mietitty. Roolijakokin on tehty huolella.  Woody Allen esittää saman roolin sen sadannen kerran, mutta tekee sen jälleen viihdyttävästi. Kiitos kuuluu Turturron kirjoittamalle dialogille. Vanessa Paradis on nappisuoritus nuorehkon lesken roolissa ja herra Turturro itse on varsin symppis päähenkilönä. Fading Gigolo on varsin viihdyttävä kesäleffa, jota voi helposti suositella.