Take two, action!

Aloitin viime joulukuussa kirjoittamaan ensimmäistä blogiani. Se tuntui jännältä, mutta myös oudolta. Yleensä sitä aina tietää kenelle tekstiään kirjoittaa, mutta blogimaailmassa asia on toisin. Kuka tahansa voi lukea jorinoitasi, tai sitten voi tietenkin käydä niin, ettei sitä lue yhtikäs kukaan. Kovasti innostuksesta huolimatta varsin lyhykäiseksi jäi sen blogin tie. Aluksi tuntui hauskalta kirjoittaa blogia siitä, millaista on muuttaa uuteen maahaan ja kaupunkiin. Niinhän se aluksi olikin, kunnes tajusin, että näin sitä on muutettu ja aloitettu uusi arki uudessa maassa, eikä kaikki kohdalle tapahtuva enää tunnukaan kovin kaupunkikohtaiselta. Tärkeimmäksi kysymykseksi muodostuikin, miksi pitäisi enää korostaa sitä missä asuu?  Harvemmin se kotipaikka nyt muissakaan blogeissa on pääasiallisena keskipisteenä.

Aiheet varmasti pyörivät edelleen Amsterdamissa ja Alankomaissa yleensä, sen verran kivoja asioita tulee vastaan viikoittain, mutta ne pyörivät myös ihan muissakin asioissa. Näin siis tein päätöksen ja päätin lopettaa Santtu Damissa -blogini, vain aloittaakseni seuraavan, uudella nimellä ja uudessa paikassa. Harkitsin Lilya kyllä jo joulukuussa, mutta jostain syystä menin kuitenkin muualle.

Se siitä selittelystä. Tästä se alkaa ja täällä sitä nyt ollaan. Uuden blogin äärellä kirjoittamassa ystäville, tuntemattomille tai vain itselle. 

Ensimmäisessä kirjoituksessa olisi kuulemma hyvä hieman esitellä itseään, jotta on sitten niiden kaikkien lukuisten tuntemattomien helpompi saada kiinni jostain. Joten hei vaan kaikille, täällä kirjoittaa elokuviin ja erityisesti kauhuelokuviin jo alle kymmenvuotiaana palavasti hurahtanut kissahullu. Molempien kohdalla homma tosin on niin, etteivät ne oikeastaan sovi minulle. Kauhuleffojen katsominen aiheuttaa välillä usean päivän friikkaantumisen ja kissat taas nuhan. Mutta ei auta, rakkaus on palavaa. Uusin ihastuksenkohteeni on bikram jooga, jonka aloitin huhtikuussa. Se sopii minulle mainiosti. Ennen bikramia purin stressiä liikunnan muodossa lähinnä lenkkipolulla, mutta tämä uusi harrastus iski niin lujaa, että se oli menoa. Mukavaa tasapainoa joogailuun tuo rakkaus hyvään ruokaan ja juomaan sekä tietysti jatkuva matkakuumeilu. Olen asunut tammikuusta lähtien Amsterdamissa ja täytyy sanoa, että kaupunki mahdollistaa edellä mainituista asioista nauttimisen. Tässäpä tämä kaikessa lyhykäisyydessään. Seuraavissa postauksissa tulee varmasti esiin vielä paljon muutakin.