Ladataan...
CougarWoman

Kuten terävimmät ehkä ovatkin huomanneet, en ole hirveästi päivitellyt blogiani viime aikoina. 

Ensi viikosta lähtien blogini lähteekin sitten - tällä kertaa ei määrittelemättömälle, vaan määritellylle tauolle; silpaisen nimittäin ensi viikosta eteenpäin kuudeksi viikoksi Lähi-Itään vapaaehtoishommiin, ja pyhitän tämän periodin elämästäni täysin paikallisen kulttuurin ja kielen opiskeluun. 

Valitsin toukokuun, koska ajattelin, ettei siellä olisi näin keväällä kovinkaan kuuma. Paskan möivät. Säätiedotus lupaa kolmeakymmentä astetta. Siellä on sitten kiva viipottaa menemään nilkat, ranteet ja kaulan peittävissä mekoissa (muslimimaa ja konservatiiviset pukeutumissäännöt). 

Tulen takaisin loistavan rusketuksen kanssa. Kasvot ja kädet. 

En sano hyvästi, vaan näkemiin! 

Puss, Puumis <3 

 

Share

Ladataan...
CougarWoman

Välillä tulee hetkiä, jolloin ihan pitää pysähtyä kelaamaan, että ei hitto, kylläpäs minä olenkin älykäs.

Tunnustettakoon, että näitä hetkiä ei tule kovinkaan usein; mutta jotta ei pääsisi ylpistymään, on näissä hetkissä hyvä pysähtyä reflektoimaan niitä vähemmän älykkäitä kommelluksia.

Tehokkuusajattelun merkeissä – ja perjantain kunniaksi – kokosin TOP 5 - superkämmiä. Tähän listaan on hyvä palata, mikäli vielä joskus tuntee itsensä älykkääksi.

Valon ja äänen nopeus
Kesämökillä tyynen meren rannalla auringon laskiessa hämmästelen Ykkösmiehelle sitä tuttua ilmiötä, jossa taivaanrannassa näkyvän veneen ääni tuntuu olevan eri kohdassa kuin itse vene.
Ykkönen: “No se on siksi kun valon nopeus on suurempi kuin äänen nopeus.”
Minä: “Ai meneekö toi vene vai valon nopeudella?”

Ympäristön havainnointi
Mies jää autoon kaupan oven lähelle kun menen pikaisesti pistäytymään kauppaan, sillä parkkipaikkaa eli löydy. Ollessani kaupassa mies joutuu siirtämään autonsa, ja hänen autonsa paikalle parkkeeraa väliaikaisesti toinen, erimerkkinen mutta samanvärinen auto. Ehdin istua, kiinnittää turvavyön ja sulkea ovenkin, ennen kuin huomaan ventovieraan mieskuskin kauhistuneen ilmeen.

Kun etuovi ei tahdo aueta
Työpäivän jälkeen astun autosta kotiovelle ja yritän avata ovea auton “kaukosäädinavaimella”. Oikein monta kertaa osoitan sillä ovea ja painan nappia, tuskastun kun ei meinaa aueta, mutta sinnikkäästi jatkan yrittämistä. Ehdin jo johtopäätökseen, että avaimesta on taas varmaan patteri loppu, ennen kuin aivot ehtivät mukaan.

Ympäristön havainnointi 2
Mutsin kanssa liiviliikkeessä, minä hypistelen rintsikoita ja hölötän jotain äidille, joka näkee kauempana jotain kiinnostavaa ja siirtyy pois viereltäni. Tilalle tulee tuikituntematon, jolle ehdin selittää eriparirinnoistani, kaarituki-ihottumastani ja rinnanympäryksestäni pitkät pätkät, ennen kuin naispolo saa yskähdyksillään ilmaistua, että puhun väärälle henkilölle.

Mutsi vilkuttaa taustalla nauraen itseään kuoliaaksi.

Puutarhankastelun vaikeus
Se tunne, kun menet puutarhaletku kädessä tontin reunalle, vilkutat naapurille joka jää seurailemaan touhujasi, osoitat pistoolimuotoisen suuttimen kohti kasveja ja puristat sitä reippaasti…vain tajutaksesi, että pidät suutinta kädessäsi väärin päin. 

Mitenkäs siellä? 

Share

Ladataan...
CougarWoman

Enpä sitten tavannutkaan Amiria lauantaina, vaikka tyyppi oli jo varannut hotellit ja kaikki.

Sain itseni torstai-iltana kiinni siitä, että ajattelin tapaamista vastentahtoisesti. Tajuisin tuolloin myöskin, että en yksinkertaisesti vaan halua harrastaa seksiä Amirin kanssa.

Tämän ajatusvirran seurauksena ymmärsin, että tulen tuskin koskaan haluamaan seksiä Amirin kanssa, ja että roikotan tyyppiä siis – tahattomasti - löysässä hirressä. Toistuvat tapaamisen perumiset, täydellisen innostuksen puuttuminen, mikäli tyypiltä sattuu joskus tulemaan viestiä…

Sanoin Amirille, että ehkä ei ollutkaan hyvä idea jatkaa siitä, mihin puoli vuotta sitten jäätiin; ja etten itseasiassa edes halua enää tavata.

Tämä tuli Amirille ehkä hieman puskista, mutta ihan hyvin tyyppi tilanteen handlasi. Totesi vaan, että harmi, ettei päästä tutustumaan toisiimme paremmin, kiitti rehellisyydestäni ja toivotti kaikkea hyvää jatkossa. 

Amir oli kaikin puolin kiinnostava, hauska ja komeakin. Ainut vaan, että hänellä ei viime aikoina ollut hirveästi aikaa viestitellä, ja huomasin, että tämä radiohiljaisuus oli merkittävä tekijä siinä, miksi aloin saada antipatioita lähestyvästä tapaamisestamme.

Minut pitää hurmata; mutta senkin jälkeen minusta pitää olla kiinnostunut ja minuun pitää ennen kaikkea uhrata aikaa. Ellei tätä tapahdu, en näköjään viehäty tyypistä seksuaalisesti (tai itseasiassa viehätyinhän toki aluksi, mutta viehätys meni ohi kun yhteydenpito laimeni).

Palaan aina takaisin samaan: minulle ei vaan toimi pelkkä seksi vain seksin takia. Olen sitten vaikka mieluummin ilman; edellisestä kerrasta onkin sitten ihan huomaamatta vierähtänyt jo viisi kuukautta.

Eikä edes harmita; oman käden kautta onneen ja virtuaalihetket CC:n kanssa näyttävät toistaiseksi riittävän pitämään lipun korkealla. Nyt seksin puute on oma valinta eikä pakko; ja silloin se ei näköjään vituta läheskään yhtä paljoa. 

Share

Pages