Yksin Portugaliin – uhka vai mahdollisuus?

Jo vuosia olen haaveillut yksin ulkomaille matkustamisesta.

Nuorena monnina tapasin viettää kesäni junaillen pitkin ja poikin kotimaata, viininpunaisessa repussani vain muutama pari sukkia ja taskussani pinkki iPod. Usein sukatkin olivat märät ja iPod hukassa. Ymmärrätte pointin: teini-iän hulluus, rento välinpitämättömyys ja huumaava vapaus.

Kiskot veivät minne vaistot ja sydän kehottivat, kuljin omia teitäni ja toteutin toiveitani. Tartuin tilaisuuksiin, heittäydyin hetkiin, koin, näin, tunsin ja nautin kaikesta mitä polulleni sattui. Samaa filosofiaa ja elämäntyyliä tässä edelleen vietellään vaikka vuodet ovat vierineet. Koen henkisen kasvuni suurimmiksi kulmakiviksi nämä seikkailujen ja sattumusten täyteiset kesäni. Tuskanhiellä säästetyt surkeat puhelinmyyntien palkat saivat uuden upean arvon vaihtuessaan lipuiksi kohti uusia seikkailuja.

Nyt levottomuus ja yksinmatkailun kaipuu on yltynyt äärimmilleen. Kotimaa on jo pitkälti koluttu, on siis aika lähteä ulkomaille. Uskallanko?

IMG_8420.JPG

Iltapäivämietiskely (portviinipäissään) majatalomme viinisalongissa / Sintra 2015

Sukat pyörivät jalassa, pää pyörii paikallaan. Minne seuraavaksi? Kenen kanssa? Yksinkö for real? Viimeisimmät matkani Istanbuliin ja Prahaan vain kiihottivat yksin matkustamisen kutkuttavaa mahdollisuutta. Uskallanko…?!

IMG_8483.JPG

Pieni pahetauko Cabo da Rocalla (Manner-Euroopan läntisin mesta!!)

Viime kesänä matkustimme kolmen naisen voimin Portugaliin, Lissaboniin. Rakastuin maahan salamannopeudella, kaikista kokemistani paikoista Portugali tuntuu eniten henkilökohtaisesti rakkaimmalta rennon kulttuurin ja ihmisten puolesta. En todellakaan ihmettele miksi Visual Diaryn Saara muutti Lissaboniin, voisin kuvitella jonain päivänä tekeväni saman tempun 😀 

Viikko Lissabonissa inspiroi minua henkisesti valtavasti, ja toisinaan tuntuu että porskutan virne huulilla eteenpäin edelleen näillä mystisillä Portugalin energioilla. Pitäisiköhän…?

IMG_8412.JPG

Matkaseurani karttaa tulkitsemassa Quinta da Regaleiran puutarhassa 

Joko arvaatte loput? 😀 Eilen naamani vallan turposi innostushiestä klikkailtuani liput Pohjois-Portugalin Portoon viideksi päiväksi!! YKSIN! Huhhuh!! Mahtava aventura edessä, vielä pitäisi kaksi viikkoa malttaa kunnes lähdön hetki koittaa. Perillä minua odottaa pieni ja hyvin vaatimaton Air Bnb -huone Porton keskustassa, sekä viisi päivää aikaa ottaa kaikki ilo irti täysin tuntemattomasta kaupungista. Ainoa asia mitä ennalta olen ehtinyt suunnittelemaan, on päiväretki läheiseen Peneda-Gerêsin kansallispuistoon paikallisen ystäväni kanssa (joka viisi vuotta on minua kotikaupunkiinsa kutsunut, täältä sitä nyt tullaan!)

Huh! Kyllä jännittää, siksi pyydänkin teidän apua. Kaikki vinkit niin yksin matkustamiseen kuin Portoon liittyen ovat enemmän kuin tervetulleita!

IMG_8087.JPG

Essential vocabulary for a finnish bebe in Porto 😛

Hyvinvointi Hyvä olo Matkat Ajattelin tänään

Päiväni luontotieteilijänä

Jo pidemmän aikaa mielessäni on pyörinyt seuraavanlainen skenaario: minä yksin Nuuksiossa kahvitermari sylissä, järvimaisema edessä, linnunlaulu korvissa ja peppu perinteisesti kohmeessa. Vapaapäivän koittaessa pomppasin klo 08:00 (ilman herätystä?!) sängystäni ja viheltäen laukkasin keittiöön. Tänään on retkipäivä! Aamiaiseksi nautin smoothiebowlin (mustikkaa, kookosta, aahhhjmmm..) sekä kupin kahvia – ja matkaan!

IMG_3236.JPG

Sotkin konkelillani 7km Lammassaareen. Tutkiskelun, istuskelun, haistelun ja maistelun lomassa aurinko kohosi aamukohmeestaan korkealle pilvettömälle taivaalle valaisten jokaisen yksityiskohdan – kuten upean sisiliskon jonka perässä ryömin ojia pitkin. Olisin vain halunnut tutkia nokkelaa otusta hieman lähempää :’)

 

Retkelleni otin luonnollisesti mukaan Lidlin kympin kustantaneet pro-kiikarini. Kiven ja kannon väliin soluttautuminen ja etäältä hiiskahtamatta lintujen tarkastelu oli super mielenkiintoista puuhaa, vaikka voin rehellisesti myöntää tunnistavani juuri ja juuri Suomen lintulajeista joutsenen.Yritin hieman muistiinpanojakin veistellä todistamistani otuksista jälkitutkimuksia varten, mutta aisteja hellivästä luonnon huumasta oli vaikea tempaantua irti. Ensi kerralla sitten.

 

IMG_3235.JPG

Aamutuimaan saaressa ei ollut lisäkseni ketään muuta, ja totiset tuuheaviiksiset pro-bomgarit alkoivat valua paikalle vasta puoli yhdentoista aikoihin. Poistuessani paikalta pitkospuilla vastaantuleva bongarirouva kysyi satuinko bongaamaan sinitöyhtökäkimikälien (?!), kai ihan oikeasta bongarista menin 😀 Parasta!

IMG_3237.JPG

Unelmien torppa 

 

Ah, mikä päivä. Oli ihanaa seikkailla piilossa kaupungin hälyltä ja rauhoittua nauttimaan hiljaisuudesta. Mutta HELSINKI! Minne seuraavaksi suuntaisin? Kaikenlaiset ehdotukset otetaan lempeästi vastaan! Mitä erilaisempi ja persoonallisempi kohde, sitä parempi. Maaston mahdollinen haastavuus ei ole todellakaan pahaksi 😉

 

Ihanaa viikonloppua! Retkeilkää, nauttikaa ja rakastakaa.

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Terveys