Ladataan...
visual diary

 

 

Eräällä viikolla eräs mies selittää minulle mitä mansplaining on.

Tässä liikutaan nyt jo jollain metatasolla, ajattelen ja poistun paikalta.

Sitten perjantaiyönä kello kolme törmään alakerran baarin omistajaan kadulla ja keskustelumme päätteeksi finnishspleinaan hänelle, miten Lissbonin kesäkuun karnevaalijuhlien klassikkoruoka, sardiinileipä, pitäisi uudistaa.

Kun jos siihen lisäisi jonkun hyvän soossin ja yrttejä, se olisi vaan niin paljon parempi kuin se nykyinen kuivakka kalaleipä, josta ei saa edes nättiä kuvaa.

Hah.

On ollut lämpimiä päiviä ja viileitä öitä. Kun avaa aamuisin ikkunat, puistosta kantautuu jakarandojen tuoksu sisälle asti.

Olen miettinyt vaikeita asioita pääni puhki. Sitten juonut viiniä suomityttöjen kanssa eräällä kattoterassilla ja puistossa samaisten violettien kukkien peittämällä nurmikolla.

Olo on koko ajan jotenkin vähän keskeneräinen ja haikea.

Graduohjaajallani on uudet silmälasit, tekee mieli kysyä mistä ne ovat, koska sama tyyli voisi sopia minullekin. Tyydyn kuitenkin vain ottamaan vastaan korjausehdotuksia ja hymyilemään, kun hän sanoo että tekstiäni oli ilo lukea. (Sitä ei ollut ilo kirjoittaa, meinaan todeta lakoniseen suomalaistapaani, mutta jätän sanomatta).

Useina iltapäivinä en saa keskityttyä yhtään, haahuilen vaan asunnossani ja vaihdan kukille vettä ja sohvatyynyille päällisiä. Voisin niin hyvin elää vain tällä tavalla,

ajattelen keittäessäni toista teepannullista, kotikimonossa, kello kolme.

Sitten luen kirjaa toisenlaisesta irtiotosta ja Etelä-Amerikkaa ympäri reissaamisesta ja alan kaivata jännittäviä seikkailuita.

 

 

Olen miettinyt viime aikoina tosi paljon sitä, miten hyvä on että elämässä on erilaisia kausia. Sellaisia, jolloin unelmat ja kiinnostuksen kohteet ja koko elämä on tosi erilaista.

Niistä erilaisista kausista ja juuri siirtymävaiheista olen oppinut ihan hurjasti. Ja saanut parhaat oivallukset.

(Juuri nyt paras oivallukseni tosin on vain lisätä teen sekaan mintunlehtiä.
Ja mennä keskipäivällä ulos juomaan yksi pieni mukillinen mantelilikööriä ja sitten palata töiden äärelle.
Ja olla kritisoimatta toisille tärkeitä perinneruokia).

Nyt on tällainen kausi. 

 

----

 

Lately I´ve been thinking a lot about all the very different phases in my life and how much I have learned from those.

 

 

 

Share

Ladataan...
visual diary

 

 

Lempiasiani:

Puistoissa samoilu

Luonnonkukkien keräily

(Hiusten harominen, näemmä)

Auringonpaiste

Mukavat mekot, joista ei ole ihan varma onko ne yöpaitoja vai mekkoja

 

 

Mutta ketä kiinnostaa.
Trikoomatsku, kuosit ja väljä malli johon saa vähän ryhtiä vyöllä, toimii vaan aina. Vaikka sitten kesällä mekkona ja talvella yöpaitana.

 

Mekko Nanso* Kengät H&M

*saatu blogin kautta

 

----

 

My favorite outfit this summer from Nanso*

*gifted

 

 

Share

Ladataan...
visual diary

 

 

Mun äiti ei ikinä ymmärtäis sitä miks meillä on mustat lautaset,
sanoi eksäni muinoin Ikean lautashyllyn edessä. Olin yhdeksäntoista eikä päähäni uponnut se, miksi miehen äidin mielipiteellä olisi väliä lautasvalinnoissa. Mustat lähtivät messiin.

Niiden jälkeen minulla oli pitkään se aikuistumiskausi, jolloin ostetaan ikeakamojen tilalle Iittalaa, paljon valkoista Iittalaa.

 

 

Nyt kiinnostaisi taas kreisit kuosit ja kuvat lautasissa. Ja iso, värikäs piknik puistossa tällaisille katettuina.

Sardiinilautanen pitäisi olla täällä sardiinimaassa ehkä jokaisella.

 

Ihanat lautaset Anthropologien valikoimasta.

 

----

 

Loving these crazy colorful plates from Anthropologie.

 

 

Share

Pages