Ladataan...
visual diary

Aina silloin tällöin joku mies eksyy blogiini kertomaan miten asiat ovat. Mikäs siinä. Mansplaining on tuttua, blogimaailmassa, tosielämässä ja ikävä kyllä myös Hesarissa. (Tosielämän kokemuksista lisää myöhemmin). 

Tämän videon omistan sille miehelle, joka tuli kertomaan miten naisilla on aina liikaa ennakko-odotuksia ja miehillä niitä ei ole koskaan. 

Videon on tehnyt mies. 

 

THE TRUTH ABOUT MEETING WOMEN from ESSENTIAL QUESTION NEW YORK on Vimeo.

----

THE TRUTH ABOUT MEETING WOMEN from ESSENTIAL QUESTION NEW YORK on Vimeo.

 

Share

Ladataan...
visual diary

Helsinki, heinäkuu 2013.

Heinäkuinen lauantai-ilta on viileä. Minä istun keinutuolissa ja sanon ystävälle etten tiedä mitä mieltä olen miehestä. Se on vähän outo ja ärsyttävä, mutta toisaalta ihanan avoin ja sen kanssa on aina hauskaa, eikö se riitä? En tiedä. Luulen että sulla menisi siihen hermot, ystävä arvailee, muttei ehkä kuitenkaan pohjimmiltaan tiedä, miten paljon mulla on mennyt hermot yksin olemiseen viime aikoina. 

Sitten istutaan selkä solmussa läppärin ja tabletin kanssa lattialla ja pohditaan ensimmäisen maailman ongelmia. Niitä, kummassa olisi kivempaa viettää kesälomaviikko, Pariisissa vai Berliinissä vaiko kenties merellinen loma Sardiniassa? Viisi tuntia myöhemmin kilistellään punaviinilaseja lähibaarissa, viikon päästä ollaankin jo Pariisissa.

Juuri nyt ei toisaalta mene yhtään hermot siihen että on yksinelävä, työssäkäyvä ja hyvin toimeentuleva, joka voi tuosta vaan ottaa äkkilähdön jonnekin sellaiseen paikkaan kun maagisen ihana heinäkuinen Pariisi,

sanon ystävälleni seuraavalla viikolla pariisilaisessa kahvilassa kesäsateen kastellessa katuja. Tarjoilija laskee markiisia alas juuri sen verran ettei vesi laimenna punaviinilasillisiamme. 

Kävelemme viikon pitkin Pariisin kesäisiä katuja. Joka kulman takana on joku ihastuttava palatsi, vintagekaupoissa on ihania vaatteita ja melkein jokaisesta baarista saa mojiton viidellä eurolla. Juon kahvia ja cokista, mieli tekee polttaa tupakkaakin. Miehet ovat hullannuttavan komeita ja flirttejä. Hotellimme lähikujilla on kivoja baareja ja haluan pukeutua afrikkaprintteihin ja pitää nutturaa, koska ne näyttävät ihanilta muiden päällä. 

Yöksi suljetaan ikkunat, vedetään paksut verhot eteen ja laitetaan ilmastointi kylmälle. Ja nukutaan hyvin. Sillä viikolla kumpikin meistä leikittelee ajatuksella jättää kaikki ja muuttaa Pariisiin. Olen autuaan tietämätön myös siitä, että tasan vuotta myöhemmin rakastun Lissaboniin ja sitten on vain muutettava sinne. 

Eräästä vintagekaupasta ostan tämän hameen, jossa on vähän afrikkahenkinen printti. Ajattelen että se on vähän liian kirjava ja lyhyt, enkä ole ihan varma tulenko käyttämään sitä. En myöskään silloin vielä tiedä sitäkään, että hameesta tulee suosikkivaatteeni vuosikausiksi eteenpäin. 

Heinäkuussa 2016 Lissabonissa pukeudun hameeseen edelleen. Juon kahvia terassilla jossa on niin kaunis valo, että on kysyttävä kaupungissa vierailevalta ystävältä palvelusta. Ota mun suosikkihameesta jooko pari kuvaa. 

Joskus hame on vain hame, joskus ihana ikisuosikki. 

----

Hame vintage Silkkitoppi American Vintage Sandaalit H&M

----

I bought this skirt from a vintage shop in Paris years ago and it´s still my favorite. 

Skirt vintage Top American Vintage Sandals H&M

 

Share

Pages