Ladataan...
Hyvää ruokaa

Sain viime perjantaina Porvooseen seuraa Turun suunnalta. Mies lupautui olemaan lasten kanssa, joten minulle tarjoutui vuorokausi nauttien Porvoosta rauhassa. Ajatuksena oli syödä hyvin, kierrellä kaupoissa, rentoutua ja näyttää Porvoota (tällä puolen vuoden kokemuksellani). Ja täytyy sanoa, että vuorokausi oli erittäin onnistunut. Ajattelin ensin, että jaan päivän ja paikat erillisiin postauksiin, mutta kotona huomasin, että kuvaajan (eli minun) keskittymiseni taisi olla juttelussa ja nauttimisessa niin, että kuvia tuli otettua melko vähän ja nämäkin tässä postauksessa olevat kuvat ovat laadultaan sitä sun tätä, koska en jaksanut kantaa isoa kameraa mukanani. No joka tapauksessa aloitimme kierroksemme tietysti heti syömällä. Olin valinnut lounaspaikaksi Zum Beispielin, joka löytyy Vanhasta kaupungista.

Zum Beispiel avaa ovensa kymmeneltä muina päivinä paitsi sunnuntaina, jolloin se on suljettu. Ma-ti paikka sulkeutuu kuudelta, ke-to yhdeksältä ja pe-la yhdeltätoista. Joka päivä tarjolla on aamiaista, burgereita ja kevätmenu (arkisin lounasaikaan ei koko listaa), kahvia/teetä ja makeita herkkuja sekä viikolla lounaslista. Tarjolla on siis paljon kaikkea ja varsinkin ensimmäisellä käyntikerralla saattaa iskeä valinnan vaikeus. Kevätmenuulta löytää jokainen varmasti jotain ja erityisen hyviltä kuulostivat ainakin itsetehdyt jäätelöt.

Paikka itsessään on rennosti, mutta ajatuksella sisustettu. Punaiset tuolit ja sininen seinä ovat hauskoja yksityiskohtia muuten aika pelkistettyyn värimaailmaan. Jokaisessa pöydässä kukki maljakossa iso neilikka ja tyhjiä pöytiä oli isossa tilassa vielä yllättävän monta, vaikka ruokailijoitakin oli jo kiitettävän paljon.

Kävelimme suoraan tiskille, josta löytyi lounaslista. Katselimme viikottain vaihtuvaa listaa ja tilasimme molemmat omatekoista luomupastaa tiikeriravuilla, valkosipulilla, chilillä ja salaatilla. Ruoat maksettiin heti tiskillä ja saimme mukaamme numerokyltin. Erittäin toimiva systeemi, varsinkin lounasaikaan kun useimmilla on kiire poistua ravintolasta heti syömisen jälkeen. Valitsimme pöydän ja haimme ruokia odotellessamme maustettua vettä ja luomu leipää. Ehdimme syödä leivän ja jutella hetken, kun ruoka jo saapuikin pöytään. Annoksen ulkonäkö ei aiheuttanut riemunkiljahduksia, mutta maku oli erittän hyvä. Pasta tuntui sopivasti hampaissa, chiliä ei ollut liikaa, valkosipuli antoi hyvin makua ja tiikerirapujakin löytyi pastan seasta yllättävän monta. Pienellä lautasella ollut salaatti sopi paikan rentoon otteeseen ja tuore vesimeloni ja ananas olivat mukava lisä. Olimme molemmat tyytyväisiä ja 14 euroa annoksesta ja hyvästä leivästä tuntui kohtuulliselta. Jätimme välistä (lounaan syöjille euron maksavan) luomu kahvin ja jatkoimme hyvin mielin matkaamme Petri's Chocolate Roomiin.

Zum Beispiel

Rihkamakatu 2, Porvoo (Vanha kaupunki)

Kotisivut; zum.fi, facebook-sivut; täällä.

Olen edelleenkin hieman ihmeissäni miten en ollut aiemmin huomannut Petri's Chocolate Roomia. Olen kävellyt siitä ohi monia kertoja ja ilmeisesti olen aina kääntänyt katseeni Meat Districtin suuntaan eli pois kahvilasta. No kahvi ja jälkiruoka mielessämme astelimme sisään Petri's Chocolate Roomiin. Valinnan vaikeus se yllätti myös jälkiruokaa valittaessa. Tutkimme eri kakkuvaihtoehtoja, mutta päädyimme kuitenkin ottamaan käsityönä tehtyjä praliineja. Valikoima oli mukavan suuri ja omalle lautaselleni valitsin savusuolan, passionin, punaherukan, suolakinuskin ja lakritsin makuiset praliinit. Täydellisiä, varsinkin hyvän kahvin kanssa.

Palvelu oli erinomaista ja paikka oli tyylikkään valkoisesti sisustettu. Koska olimme sisään tultaessa ainoita asiakkaita sateisena päivänä, saimme jutella valikoimasta ja paikasta rauhassa sekä valita minkä vain pöydän. Seinillä roikkui muuten Porvoolaisen valokuvaaja Niko Laurilan tauluja (maisemakuvia Porvoosta), jotka olivat myynnissä. Kun aloimme tehdä lähtöä, kahvilaan alkoi tulla muitakin, joten ajoituksemme oli täydellinen. Mahat täynnä suolaista ja makeaa lähdimme kiertelemään kauppoja ja kirpputoreja.

Petri's Chocolate Room

Jokikatu 16, Porvoo (Vanha kaupunki)

Kotisivut; petris.fi, facebook-sivut; täällä.

Kauppojen ja kirpputorien jälkeen alkoi taas iskeä pieni nälkä ja ehdotin lasillista viiniä Eloisa Wine&Foodissa. Tiesin, että tarjolla on hyviä viinejä ja sen lisäksi pientä suolaista tapasten muodossa. Kylmä päivä sai kallistumaan lämmittävän punaviinin puoleen ja listalta löytyi ilahduttavasti kaksi luomu punaviiniä laseittain myytävinä. Tapaksissa vaihtoehtoja oli sopivasti ja 5€/tapasvaihtoehto oli hyvä hinta. Itselleni valitsin manchego juustoa, vadelmahilloa ja patonkia sekä patonkeja paholaisenhillolla ja serranokinkulla. Hyvä kokonaisuus viinin kanssa. Pieni miinus valmiista patongista ja kylmästä juustosta, mutta koska paikan pääpaino on kuitenkin juomissa on se ehkä ymmärrettävää. Manchego on onneksi hyvää myös kylmänä.

Paikka on ihastuttavan pieni ja tyylikäs. Se avaa ovensa ti-pe vasta neljältä ja lauantaisin kahdeltatoista, jolloin tarjolla on brunssi kello kolmeen asti. Sunnuntaina ja maanantaina paikka on suljettu.

Eloisa Wine&Food

Rauhankatu 20, Porvoo

Kotisivut; eloisawinefood.fi, facebook-sivut; täällä.

Seuraavana aamuna suuntasimme suoraan aamupalapöytään. Olin kuullut hyvää Cafe Postresin brunssista ja koska paikka avaa ovensa lauantaisin jo yhdeksältä päätimme aloittaa aamumme syömällä siellä. Olen käynyt jo useampaan kertaan kahvilassa (ensimmäisellä kerralla kirjoitin paikasta lyhyesti täällä), mutta nyt kävin ensimmäistä kertaa brunssilla. Täytyy erikseen mainita, että tälläkin kertaa palvelu oli erinomaista. Maksettuamme brunssin valitsimme pöydän, riisuimme takkimme ja lähdimme hakemaan syötävää brunssipöydästä.

Tarjolla oli kuskussalaattia, kvinoasalaattia, rucolasalaattia parsakaalilla, leikkeleitä, marinoituja punasipuleita, keitettyjä kananmunia, makkaroita, brie juustoa, jogurttia ja granolaa, pannukakkua, hilloa, mansikkavispipuuroa, hedelmäsalaattia, kakkua, erilaisia leipiä ja croissantteja. Tarjolla oli myös erilaisia tuoremehuja ja kahvia tai teetä. Ihanan persoonallinen aamupala/brunssipöytä. Kaikkea tuli tietysti maistettua ja marinoidut punasipulit, leivät ja vispipuuro olivat erityisen hyviä. Kahvikin maistui niin hyvältä, että join kolme kupillista. Leena Kouhian astiat ihastuttavat edelleen, vaikka ensimmäinen kupillinen kahvia jäähtyykin liian nopeasti paksussa kupissa. Syötyämme (aivan liikaa) lähdimme jatkamaan matkaa. Tuolloin paikka oli jo melkein jokaista pöytää myöten täynnä. Brunssi maksoi 17,50 euroa/per henki ja sillä saimme todella herkullista ruokaa, hyvää kahvia, erinomaista palvelua ja kauniin ympäristön tälle kaikelle.

Vuorokausi vierähti liian nopeaan, joten vinkkinä vaan kaikille kaukana asuville ystäville; Tervetuloa Porvooseen, olen jo valmiina seuraavalle kierrokselle.

Cafe Postres

Gabriel Hagertin kuja, Porvoo

Kotisivut; cafepostres.fi, facebook-sivut; täällä.

 

Share

Ladataan...
Hyvää ruokaa

Ennen viikonloppua teki mieli leipoa ja näin kaupassa Plantin kauravispin, jota en vielä ollut kokeillut. Ajattelin tehdä jotain nopeaa ja helppoa. Ja sitähän kääretorttu on. Munat ja sokeri vatkataan, kuivat aineet joukkoon, noin yhdeksän minuuttia uunissa. Mansikoiden sulatus ja täytteen vatkaaminen hoituvat samassa ajassa kun pohja on uunissa. Sitten vaan täyttäminen ja kääretorttu rullalle.

Olin ottanut kaverini lapsen meille leikkimään, joten tein kääretortun sillä aikaa kun lapset leikkivät. Sain muutaman innokkaan silmäparin seuraamaan miten siitä levystä tuleekaan rulla. Leikattiin sitten kääretortun päädyistä paloja ja pakattiin mukaan eväsretkelle. Illalla kun olin vienyt vieraamme kotiin, koristelin lopun kääretortun ja otin muutaman kuvan.

Kauravispi oli positiivinen yllätys. Maku oli aika mieto, hieman makea ja vaahdosta tuli erittäin kestävää. Kauravispi vatkataan kylmänä. Se oli jo purkista pois otettaessa todella jähmeää. Halusin täytteestä hieman hapanta, joten sekoitin kauravispin joukkoon kaura"tuorejuustoa" ja hieman raastettua sitruunankuorta. Ajattelin lisätä täytteeseen myös sokeria, mutta jätin sen kuitenkin pois maistettuani sitä. Levitin kääretortun pohjalle mansikkasurvosta tuomaan makeutta. Mansikoiden tilalla voi käyttää myös vadelmia, mustikoita tai vaikka marjasekoitusta. Kauravispillä pursottaminen oli muuten erittäin helppoa.

Maidoton kääretorttu

Pohja

  • 4 luomu kananmunaa
  • 1,5 dl sokeria
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 dl perunajauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita siivilän läpi muna-sokerivaahtoon. Levitä uunipellille leivinpaperin päälle tasaisesti. Paista 220 asteessa 7-10 minuuttia. Kumoa lämpimänä kevyesti sokeroidulle leivinpaperille. Odota, että pohja jäähtyy hieman ja revi leivinpaperi suikaleina irti pohjasta. Levitä ensin mansikkasurvos ja sitten "tuorejuusto"täyte tasaisesti. Rullaa ja kääri rulla leivinpaperia apuna käyttäen. Anna vetäytyä muutama tunti jääkaapissa ennen leikkaamista.

Täytteeksi

Mansikkasurvos/hillo

  • 200g pakaste mansikoita
  • 1 rkl sokeria
  • 1 rkl chiansiemeniä

Sulata mansikat. Paina rikki haarukalla. Sekoita joukkoon chiansiemenet ja sokeri. Anna siementen turvota noin 10 minuuttia. Levitä survos kääretorttupohjan päälle.

"Tuorejuusto"täyte

  • 2 dl kauravispiä (Planti)
  • 150g kaurapohjaista "tuorejuustoa", Oatlyn påMackan
  • 1/2 pienen sitruunan kuoresta raastettuna

Vatkaa jääkaappikylmä kauravispi ja lisää joukkoon påMackan sekä hienoksi raastettu sitruunankuori. Vatkaa sileäksi. Ota sivuun hieman koristelua varten. Levitä täyte mansikkasurvoksen päälle tasaisesti. Rullaa kääretorttu. Koristele vetäytynyt kääretorttu sivuun otetulla täytteellä sekä vaikka kookoshiutaleilla tai -lastuilla ja tomusokerilla.

 

 

Share

Ladataan...
Hyvää ruokaa

Tein eilen lohipiirakkaa. En ole ennen tehnyt suolaista piirakkaa maidottomana. Onneksi nykyään löytyy jos jonkin näköistä korvaavaa tuotetta lehmänmaitotuotteiden tilalle. Meillä on jonkin aikaa käytetty Oatlyn iMat fraichea kermaviilin ja ranskankerman sijasta. Piirakkahan syntyi lopulta, ajatustyön jälkeen, todella helposti ilman lehmänmaitoa ja oli todella hyvää. Itse söin lohipiirakan kanssa vielä edelliseltä päivältä jääneet kaksi keitettyä perunaa, jotka pyörittelin jääkaapissa olleen lopun peston kanssa. Laitoin pohjalle hieman rucolaa ja yhdistelmä oli kyllä täysin omaan makuuni.

Maidoton lohipiirakka

Pohja

  • 4 dl (täysjyvä) vehnäjauhoja
  • 1 tl suolaa
  • 1 dl kauramaitoa
  • 1/2 dl oliiviöljyä

Sekoita suola jauhoihin. Kaada sekaan kauramaito ja oliiviöljy. Sekoita käsin tasaiseksi taikinaksi. Öljyä kevyesti piirakkavuoka oliiviöljyllä. Levitä taikina käsin vuokaan tasaisesti pohjalle ja reunoille. Paina pohjaan reikiä haarukalla.

Täyte

  • 150g kylmäsavulohta
  • 1 prk kasvipohjaista ranskankermaa (iMat fraiche, Oatly)
  • 1 luomu kananmuna
  • 1 pieni punasipuli
  • 2 rkl sitruunamehua
  • ripaus suolaa ja mustapippuria
  • tilliä

Kuori ja hienonna punasipuli. Hienonna tilli (jätä vähän koristelua varten). Paloittele viipaloitu kylmäsavulohi hieman pienemmiksi paloiksi. Sekoita kaikki aineet sekaisin kulhossa. Kaada täyte pohjan päälle tasaisesti. Paista 200 asteessa 40 minuuttia. Koristele tillillä.  

 

Share

Ladataan...
Hyvää ruokaa

On joitakin raaka-aineita ja makuja, jotka vaan sopivat yhteen toistensa kanssa. Yksi niistä on esimerkiksi varma päärynä-sinihomejuusto-saksanpähkinä yhdistelmä. Toimii aina. Paitsi jos ei tykkää homejuustoista tai saksanpähkinöistä tai päärynöistä. Noh silloin ei taida toimia. Mutta niille jotka pitävät homejuuston mausta on tässä mainio yhdistelmä. Salaattia, täytteet ja päälle vielä balsamicosiirappia. Erinomainen tarjottava esimerkiksi illanistujaisiin.

Katselin kaupassa sinihomejuustovalikoimaa ja olin jo tarttumassa Peltolan Blue juustoon eli Peltolan maatilan ja meijerin erinomaiseen sinihomejuustoon (ei yhteistyö, vaan vilpitön suositus). Mutta loppujen lopuksi päädyin kuitenkin lampaanmaidosta valmistettuun roquefortiin, jotta juustoa voivat syödä meillä myös muut perheenjäsenet. Salaatti täydentyi vielä luomu viinirypäleillä, joita on löytynyt ilahduttavan usein kaupasta, ainakin täällä Porvoossa.

Päärynäsalaatti balsamicosiirapilla

  • salaatinlehtiä
  • rucolaa
  • kypsiä päärynöitä
  • luomu viinirypäleitä
  • saksanpähkinöitä
  • roquefortjuustoa
  • balsamicosiirappia

Huuhtele salaatinlehdet ja rucola. Revi salaatinlehdet pienemmiksi ja asettele lautaselle/tarjoiluastialle rucolan kanssa. Kuori ja paloittele päärynät. Pese ja puolita viinirypäleet. Asettele salaattipohjan päälle päärynäpalat, viinirypäleet, murennetut saksanpähkinät ja paloiteltu roquefortjuusto. Valuta päälle balsamicosiirappi. Syö heti.

Balsamicosiirappi (valmista siirappia noin 0,75 dl)

  • 1 dl hyvää tummaa balsamicoa
  • 2 rkl sokeria

Laita balsamico kattilaan ja kuumenna. Lisää sokeri ja anna kiehua hiljalleen noin 7 minuuttia. Jäähdytä. Säilytä jääkaapissa.

 

Share

Ladataan...
Hyvää ruokaa

Poistin yksi päivä tietokoneeltani kuvia. Samalla tuli tietysti käytyä kuvia läpi ja kuvien joukosta löytyivät nämä kuvat valkosuklaamoussesta, marengilla ja granaattiomenansiemenillä.

Tämä ohje on niin helppo ja hyvä, että halusin lisätä sen tänne. Kerma kuumennetaan ja kaadetaan pilkotun suklaan päälle. Pieni sekoitus sauvasekoittimella ja kun seos on hieman jäähtynyt siirretään se peitettynä yöksi jääkaappiin. Seuraavana päivänä pelkkä vatkaus riittää ja suklaamousse on valmis. Tämä ohjehan toimii myös tumman tai maitosuklaan kanssa. Ja valkosuklaamoussehan sopii sitten vaikka omenakompotin, mansikoiden ja muiden marjojen kanssa tai tällä voi kuorruttaa kakun tavallisen kermavaahdon sijaan, niin hyvää. Nyrkkisääntönä valkosuklaamousselle on, että yhteen litraan kermaa tulee 300 grammaa suklaata.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Valkosuklaamousse

  • 5 dl kermaa
  • 150g valkosuklaata 

Pilko suklaa pieniksi paloiksi. Siirrä suklaa kulhoon odottamaan. Kuumenna kerma, ei tarvitse keittää. Kaada kuuma kerma suklaan päälle. Sekoita kunnes suklaa on sulanut. Sekoita vielä sileäksi sauvasekoittimella noin 10 sekunnin ajan. Anna seoksen jäähtyä. Kun se on huoneenlämpöistä peitä kelmulla ja siirrä yöksi jääkaappiin. Seuraavana päivänä vatkaa valkosuklaakerma kuohkeaksi.

 

Share

Ladataan...
Hyvää ruokaa

Hunajaista fenkolia ja valkosipulimajoneesia. Kun fenkolin malttaa paistaa tarpeeksi pehmeäksi ja ottaa pintaan kunnolla väriä, on makuelämys melkoinen. Tämä ohje on kaikille teille fenkolin ystäville tai juuri teille, jotka mietitte mitä siitä fenkolista sitten tekisi.

Tämähän menee sellaisenaan vaikka alkuruokana. Itse söin yksin lounaaksi yhden koko fenkolin ja olisin voinut jopa ottaa lisää. Kylkeen voi sekoittaa yksinkertaisen salaatin tai paistetun fenkolin voi tarjoilla myös lihan kanssa, miksei kalankin.

Paistettu fenkoli (1-2:lle)

  • 1 fenkoli
  • 1 rkl voita
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl juoksevaa hunajaa
  • 1/2 tl kuminaa
  • suolaa, mustapippuria

Leikkaa fenkolista pois fenkolin "tilli", siirrä sivuun odottamaan. Aseta fenkoli seisomaan pöydälle ja siivuta senttimetrin paksuisiksi viipaleiksi. Kuumenna paistinpannulla voi ja oliiviöljy. Asettele fenkoliviipaleet pannulle ja paista kunnes ovat saaneet kunnolla väriä (molemmin puolin) ja ovat melkein kauttaaltaan pehmeitä, itselläni tähän meni noin 10 minuuttia. Siirrä varovasti pannulta lautaselle. Lisää pannulle teelusikallinen voita ja kumina sekä hunaja, sekoita. Laita fenkoliviipaleet takaisin pannulle ja paista vielä hetki. Mausta suolalla ja ripauksella mustapippuria. Siirrä lautaselle, ripottele päälle "tilli" ja syö lämpiminä valkosipulimajoneesin kanssa tai lisukkeena lihan kanssa.

Valkosipulimajoneesi

  • pikamajoneesia tai valmista majoneesia
  • valkosipulia
  • suolaa, mustapippuria
  • (omenaviinietikka, sinappi)

Valmista itse majoneesi tai käytä valmista. Sekoita joukkoon hienonnettua valkosipulia, suolaa ja mustapippuria.

 

Share

Pages