Lukupiiri: kokemuksia ja näkemyksiä



 

Kuulun säännöllisesti kokoontuvaan neljän naisen lukupiiriin jo kuudetta vuotta. Usein tästä kertoessani saan sitten kertoa asiasta tarkemminkin: miten olen päätynyt lukupiiriin, miten lukupiirimme toimii, olenko siihen tyytyväinen. Toisinaan joku on pyytänyt lukupiiriaiheista blogikirjoitustakin. Tässä se nyt tulee.

 

Lukupiiri-ilta kerran kuussa

Lukupiirimme on entisen työkaverini perustama. Hän oli jo kauan haaveillut kirjanystävien piiristä ja keksi, että se on koottava työpaikkamme väestä, etteivät siteet katkea - hän oli juuri vaihtamassa työpaikkaa. Valikoiduin mukaan maantieteellisin perustein eli asumalla lähellä perustajajäsenen kotia, samoin kuin kolmas alkuperäisjäsen. Hän on tosin jo lopettanut lukupiiritoiminnan, mutta tilalle on tullut kaksi muuta, niin ikään alun perin työkuvioista tuttua. Vaikka meillä on yhteinen työhistoria, katson kuitenkin, että olemme tutustuneet ja ystävystyneet varsinaisesti lukupiirissä.

Kokoonnumme kerran kuussa arki-iltana, vuoroin kunkin kotona. Tarjolla on aina ruokaa, viiniä - ja jälkiruokaa, melkein aina suklaakakkua. Ruumiinkin on saatava ravintoa lukupiiri-iltana.

Joinain kuukausina kirjaehdotuksista on runsauden pulaa, mutta joskus emme meinaa keksiä mitään. Silloin hyvänä apuna on ollut Hesarin klassikkoautomaatti, ja onpa blogeistakin joskus etsitty ideoita. Kirja on kuitenkin saatu aina päätettyä, ja useimmiten kaikki ovat myös lukeneet koko kirjan seuraavaan tapaamiseen mennessä.

Lukupiiri-illasta on muotoutunut vuosien mittaan kuukauden kohokohta. Monesta muusta menosta voi luistaa, mutta lukupiiristä ei. Jos joku kuitenkin joutuu perumaan tulonsa, perutaan koko tapaaminen.

 

Vinkkejä lukupiirin perustamiseen

Tällä kokemuksella esitän lukupiireilystä haaveileville seuraavaa:

1. Kerää joukkoon erilaisia lukijoita, ehkä eri-ikäisiäkin. Erilaisuus laajentaa lukemista ja kirjoista keskustelua. Yhdessä on helppo tutustua sellaisiinkin teoksiin, joihin ei itse tarttuisi.

2. Sopikaa seuraava kirja ja tapaaminen aina kokoontuessanne. Näin lukupiiristä tulee säännöllinen harrastus.

3. Antakaa lukupiirin kehittyä omaan tahtiinsa. Meillä oli varsinkin alussa tapana intoilla ja mm. tuoda tapaamiseen kuukauden kirjasta tai kirjailijasta kertovia artikkeleja. Alustukset ovat  kiinnostavia, mutta niistä ei kannata ottaa paineita. Epävirallisen lukupiirin pitäisi olla rentouttava harrastus eikä stressaava velvollisuus. Toki kannattaa kokeilla erilaisia toimintatapoja, niin se oman piirin tapa löytyy.

4. Pyydä ihmisiä rohkeasti mukaan tai mene itse mukaan, vaikket tuntisikaan muita piiriläisiä. Kuten sanottu, lukupiirissä voi ystävystyä - ja vaikkei aivan ystävystyisikään, keskustelulle on hyvä lähtökohta, kun ihmisillä on ainakin yksi yhteinen kiinnostuksenkohde eli lukeminen.

5. Valitkaa luettavaksi vanhempia kirjoja. Jos ette halua ostaa kirjoja kerran kuussa, kannattaa suosia vanhempaa kirjallisuutta, jota löytyy hyvin kirjahyllyistä ja kirjastoista. Sitä paitsi media on täynnä keskustelua uutuuksista, niin että lukupiirissä on mukava keskityä vanhempiin opuksiin.

6. Jakakaa lukuvinkkejä ja keskustelkaa muistakin kirjoista kuin juuri luettavana olevasta. Usein nämä vapaat kirjakeskustelut poikivat lukuvinkkejä, joita voi sitten hyödyntää joko lukupiirissä tai itsekseen.

7. Miettikää, mikä on teille sopiva kokoontumispaikka. Minusta kotitapaamiset ovat ihastuttavia, kun en juuri muuten kyläile tai emännöi, mutta ymmärrän hyvin niitäkin, jotka tapaavat helposti kahvilassa tai vaikkapa kirjakeskustelun ohella uusiin ravintoloihin tutustuen. (Yhtäältä ravintoloissa ei voi kirjakeskustelujen ohella nauttia toisten lemmikkieläimistä, toisaalta ravintolatapaaminen olisi helpompi muiden perheenjäsenien kannalta.)

8. Pitäkää porukka sopivan pienenä. Jo neljän ihmisen aikataulujen sovittaminen yhteen on joskus vaikeaa. Jos meitä olisi enemmän, emme voisi pitää kiinni siitä, että kokoonnumme aina koko lukupiirin voimin.

9. Keksikää lukupiirille nimi, jos keksitte. Me olemme hihitelleet usein, kun olemme yrittäneet arvuutella, mikä olisi piirillemme sopiva kirjallinen nimi. Virallista nimeä ei ole keksitty, mutta säännöllisiä suosikkeja ovat Hurskas kurjuus ja Kurjat, vaikkei lukupiirissä mitään kurjaa olekaan.

 

Tietoa lukupiireistä

Kirja:

Johanna Matero, Ritva Hapuli, Niina Koskivaara (toim.): Lukupiirikirja. Avain, 2011

Lukupiirit.fi-sivusto

 

Kuulutko tai haluaisitko kuulua lukupiiriin? Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä sinulla on lukupiireistä?

 

 

Share

Kommentit

kultahillokala

Ollaan jo aikoja sitten sovittu poikakaverin ja kaveripariskunnan kanssa lukupiirin aloittamisesta, mutta odoteltu, koska olisi sopiva hetki. Nyt se näyttäisi olevan, kun pääsykoeajat on menneet. Ihana saada lukupiiri-muistutus just oikeassa kohtaa, kiitos:) Onko teillä lukupiirissä joitain tiettyjä kysymyksiä, joiden pohjalta luetusta kirjasta keskustellaan? Me ollaan porukassa tehty listaa tällaisista mahdollisista kysymyksistä, mutta olisi kiva saada kokeneempien piiriläisten vinkkejä:)

Vitamiini

Olen jo pitkään halunnut kuulua lukupiiriin ja tämän postauksen jälkeen olen siitä entistä kiinnostuneempi! :) Tosi kivalta kiinnostaa moinen toiminta ja ihana nimi lukupiirille tuo Hurskas kurjuus. ;)

Jenni S.

Kultahillokala, nyt siis äkkiä lukupiiri pystyyn! Hauskaa, jos postaus tuli sinulle kuin tilauksesta. ;) Meillä ei ole mitään tiettyjä kirjakysymyksiä, mutta jossain vaiheessa alkuhöpötysten jälkeen joku aina kysyy, mitä mieltä olitte kirjasta ja siitä keskustelu alkaa sitten pulputa. Välillä voidaan puhua muustakin ja sitten taas palata kuukauden kirjaan. On myös hauskaa, miten kirjoista tulee jatkumoja. Viimeksi luettiin Tuulen viemää (jota minä poikkeuksellisesti en saanut luettua kokonaan, koska ajatukseni olivat aivan tuulen viemät ja unohdin aloittaa kirjan ajoissa!) ja sitä ennen Piiat; viime tapaamisella sitten keskusteltiin mm. siitä, millaisen kuvan kirjat antoivat valkoisten asennoitumisesta mustiin, siis mitä eroja ja yhtäläisyyksiä kirjoissa oli.

Olen kuullut, että joissakin lukupiireissä joku aina alustaa kertomalla kirjailijan ja kirjan taustoja, mutta meillä ei olla niin tieteellisiä, paitsi jos joku satunnaisesti intoutuu moiseen.

Vitamiini, samat sanat sinullekin siis, lukupiiri pystyyn! :) On kyllä ehdottoman kannatettava harrastus monellakin tavalla. Me kokoonnumme läpi vuoden paitsi heinäkuussa; ennen kesätaukoa jaamme kesäkirjavinkkilistoja toisilleemme. Ajatus olisi, että elokuussa voitaisiin sitten keskustella noista kesäkirjoista, mutta harvemmin niin on tehty. On kuitenkin ihana ajatus että kerran vuodessa saa ja antaa kirjalistan.

 

Talvikki (Ei varmistettu)

Olen perustanut Facebookiin suljetun lukupiirin, johon kuuluu muutamia tuttujani. He ovat kutsuneet ryhmään kavereitaan, jotka pitävät lukemisesta. Osa porukasta siis tuntee toisensa mutta kaikki eivät.

Lukupiiri eroaa perinteisistä lukupiireistä siten, että tarkoituksena ei ole lukea samaa kirjaa, vaan kukin lukee mitä lystää. Lukupiirin jäsenet voivat linkittää piirin sivulle vinkin lukemastaan kirjasta, minkä jälkeen aiheesta joko viriää keskustelu tai ei. Toisten linkittämiä teoksia ei tarvitse lukea. Ryhmän seinälle voi myös postata kuvan kirjasta, jonka aikoo lukea, jota lukee parhaillaan tai jonka on lukenut.

Osa lukee enemmän ja osa vähemmän, toiset postailevat ja kommentoivat ahkerasti, toiset harvakseltaan tai eivät lainkaan. Luetut teokset ovat vaihdelleet nuorisokirjoista (lähinnä vampyyritarinat) uutuuskaunokirjallisuuteen ja asiaproosaan.

Tällainen lukupiiri sopii minulle hyvin, sillä en välttämättä ehtisi tai saisi aikaiseksi lukea tiettyä kirjaa tietyssä aikataulussa. Nyt mitään aikataulupaineita ei ole, ja kun saa itse valita lukemansa kirjat, ne yleensä jaksavat kiinnostaa loppuun asti. Samalla saan kirjavinkkejä muilta ryhmän jäseniltä.

Jenni S.

Talvikki, kiitos kommentista ja kiinnostavan lukupiirikonseptin jakamisesta! :) FB on varmasti jossain tapauksissa kätevämpi kuin blogialusta, sillä monilla on jo FB-tunnukset, joten kynnys lukupiireilyyn ei ole yhtä suuri kuin blogeissa (voihan blogeihinkin useimmiten kommentoida kirjautumatta, mutta joidenkin mielestä sekin on hankalaa, olen huomannut).

Kiva kuulla tuollaisestakin, ettei lukupiirissä välttämättä tarvitse lukea samaa kirjaa. Minun lukupiirissäni ei ole kokeiltu sellaista, mutta joskus on ollut valinnavarainen tietyn kirjailijan kirja. Onko teillä ollut tuollainen FB-lukupiiri jo kauan? Teillehän on muodostunut/muodostuu lukuvinkkivarasto FB-ryhmään. Ja joka tapauksessa on selvästi muodostunut lukijoiden yhteisö. :)

 

jukka s.

Böndelle muuton jälkeen löytyi kirjaston täti, joka perusti lukupiirin. Toimintaa kesti vuoden verran. Kuusi, seitsemän rouvahenkilöä ja minä. Loppu oli "luonnollinen". Osallistuin aikoinaan pariin verkkolukupiiriin, joista jouduin luopumaan omista syistäni. Taisit Jenni olla toisessa mukana tai sitten et. Nyt alkaa jo blogienkin kommentointi liukua kartalta. Monella tuntuu olevan jonkin sortin seurantasysteemi kommenteilleen ja homma hanskassa. Oma tapani toimia on lähinnä Talvikin tyylinen eikä aina niinkään selkeä...

Kauko Röyhkän puolesta tunnen myötähäpeää, syynä Kreikkalainen salaatti.

Saana / Lumipalloja (Ei varmistettu)

Ah, lukupiiriaiheella päästään lähelle minun sydäntäni!

Olen osallistunut muutamaan lukupiiriin ja sittemmin perustanut pari uutta: Turussa Kirjakahvila on hieno paikka kirjallisuuskeskustelujen käymiseen! Kirjakahvilassa kokoontuvat lukupiirit ovat kaikille avoimia ja esim. tammikuussa aloittamani afrikkalaisen kirjallisuuden lukupiirin kautta olen tutustunut uusiin kirjallisuudenystäviin.

Tykkään teemalukupiireistä kuten "kirjallisuuden luontokäsitykset", "afrikkalainen kirjallisuus" tai "unien maailma".
Jennin vinkki pitää osallistujien määrä pienenä on hyvä. Jos osallistujia on paljon, aikatauluongelmien lisäksi tulee puheenvuoro-ongelmia.

Lukupiireihin osallistuminen on ollut itselleni todella palkitsevaa ja inspiroivaa. Saa tavata uusia ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia kiinnostavasta kirjallisuudesta.

Jenni S.

Jukka s., luulenpa, että kirjaston lukupiirit - kuten kai lukupiirit muutenkin - ovat aika naisvoittoisia. Olen iloinen, että monessa kirjastossa on lukupiiritoimintaa ja mitä olen kuullut, kirjastojen piirit ovat usein hyvin järjestettyjä. 

Blogien keskustelujen seuraaminen on tosiaan hieman haasteellista nykyisin, kun blogeja ja blogialustoja on niin paljon, tiedän tunteen. Ja olet oikeassa, olen ollut mukana, tai olen kai periaatteessa vieläkin, nettilukupiirissä, joka on myös kokenut luonnollisen hiipuman. 

En ole lukenut Kauko Röyhkää, mutta nauratti tuo häpeä-kommentti! Ei kovin imarteleva lausunto kirjasta. Kiitos varoituksesta!:)

 

Saana, tuolla kommentilla pääsi lähelle minun sydäntäni! Oikeastiko on tuollaisia teemalukupiirejä?! Mahtavia teemoja, haluaisin osallistua niiden kaikkien lukupiireihin. Ja tuo Turun kirjakahvila kuulostaa enemmän kuin täydelliseltä. Miksei Helsingissä ole tuollaista - tai jos on, kertokaa heti! Luulen, että teemalukupiiri sopii paremmin kirjakahviloiden ja kirjastojen tms. lukupiireille, ellei sitten satu tuntemaan valmiiksi lukijoita, jotka ovat kiinnostuneita samasta aiheesta ja vielä sitoutuvat kurinalaisesti pysymään aiheessa. Ja joka tapauksessa teemapiiri vaatii enemmän taustatyötä ja suunnittelua kuin vapaamuotoisempi piiri. Mutta silti - voi ah, kirjallisuuden luontokäsitykset!

Talvikki (Ei varmistettu)

FB-lukupiirimme on vasta noin puolivuotias. Aika näyttää, miten pysyväksi se jää. Pelkästään tässä ajassa olen ehtinyt lukea muutaman kirjan, joita en muuten olisi tullut lukeneeksi.

Voih... Olisi ihana kuulua lukupiiriin :) Mieluummin osallistuisin juuri tuollaiseen live-versioon, eli kasvotusten tapaamiseen kuin virtuaalilukupiiriin. Hmm... Onkohan lähikirjastossamme lukupiiriä tai tietoa sellaisista...

Jenni S.

Talvikki, sepä se, että lukupiirien ja muun yhteisöllisen kirjatoiminnan ansiosta tulee tutustuttua monenlaiseen kirjallisuuteen ja jopa luettua kirjoja, jotka eivät ole aivan odotuksenmukaisia itselle. Se on hienoa ja kiinnostavaa!

Villasukka kirjahyllyssä, toivottavasti löydät ikioman lukupiirin! Kirjastosta voi ainakin kysyä asiasta, ja monilla työväen- ja kansalaisopistoillakin on lukupiirejä, samoin kirjakaupoilla.

Kommentoi