Matkaratasrakkautta: Babyzen Yoyo
Vaihteeksi enemmän mammaa kuin sitä kuntoa tässä blogissa. Haluan nimittäin jakaa käyttökokemuksemme uusista matkarattaistamme, Babyzenin Yoyoista.
Ennen tätä Arabiemiraattien reissuamme olimme ehtineet tehdä muutaman matkan vain arkirattaidemme kanssa niin ulkomaille kuin kotimaassakin, ja homma oli toiminut ihan hyvin. Koska asumme keskustassa, ovat perusrattaamme pienet ja näppärät (Emmaljungan Vikingit) ja olin jo ehtinyt ajatella, ettemme varsinaisesti tarvitse erillisiä matkarattaita.
Nyt tytön vähän kasvettua ja taas yhden aamuvarhaisen lentomatkan lähestyessä tuli kuitenkin sellainen olo, että olisihan se kätevää, jos lapsen saisi viedä rattaissa portille saakka (voisi vaikka nukkua niissä rattaissa kentällä) ja ennen kaikkea, että rattaat saisi ottaa käsimatkatavaroihin, jotta tytön saisi istutettua niihin heti kun pääsemme koneesta passintarkastuksen ja matkatavaroiden odottelun ajaksi. Aiemmin olemme käyttäneet tähän tarkoitukseen kantoreppua, mutta tyttö ei viihdy siinä mitenkään erityisen hyvin, mikä tekee tilanteesta melko rasittavan myös kantajalle varsinkin nyt, kun taaperolla alkaa olla jo painoa.
Koska halusimme nimenomaan lentokoneen käsimatkatavaroihin mahtuvat rattaat, käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jäivät siis Babyzenin Yoyot. Toisena vaihtoehtona mietimme aluksi myös Mountain Buggyn Nano-rattaita, mutta tarkemmalla tarkastelulla kävi ilmi etteivät ne olisi mahtuneet esimerkiksi Finnairin käsimatkatavaroiden kokovaatimuksiin.
Kun vielä kohdalle sattui hyvä tarjous, laitoimme sähäkän pinkit Yoyot tilaukseen – enkä ole katunut! Plussat ja (vähäiset) miinukset on listattu alla.
Hyviä puolia oli paljon:
+ Muotoilu. Tämä on tietysti pitkälti makuasia, mutta kaikista matkaratasvaihtoehdoista Yoyot olivat mielestäni ylivoimaisesti tyylikkäimmät – sirot ja linjakkaat!
+ Koko. Kuten sanottu, ykköskriteerinä meillä oli rattaiden mahtuminen käsimatkatavaroihin. Kokoontaitettuna rattaiden ulkomitat ovat vain 52x44x18cm, siis riittävän pienet useimpien lentoyhtiöiden vaatimuksiin. Sekä mennessä että tullessa jouduimme esittelemään rattaiden kantopussin kanssa kuinka pieneen kokoon rattaat taittuvat, ennen kuin saimme maahenkilökunnan uskomaan että ne todella mahtuvat käsimatkatavaroihin.
+ Ketteryys. Yoyot liikkuvat näppärästi kääntyvillä etupyörillä. Yhtenäisellä aisalla ohjaus onnistuu myös yhdellä kädellä.
+ Vakaus. Pieneen kokoonsa ja ketteryyteensä suhteutettuna Yoyot kulkivat vakaasti ja tuntuivat vahvoilta, eivät miltään rimpuloilta. Hiukan epätyypillisesti takapyörät ovat etupyöriä kapeammalla, josta ounastelin vaikeuksia, mutta kävi ilmi ettei sillä ollut mitään vaikutusta vakauteen. Ainoa pieni hankaluus tuli siitä, että aluksi kävellessä osuin jalallani takapyöriin, kun en oikein hahmottanut, missä ne ovat. Tähän kuitenkin tottui pian.
+ Suhteellisen tilava alakori. Alakori näyttää pieneltä, mutta vetää yllättävän paljon. Esimerkiksi pari puolentoista litran vesipulloa, aurinkovoiteet, taaperon vaihtovaatteet ja ison kameran.
+ Matkustusmukavuus. Tyttö ainakin vaikutti tyytyväiseltä rattaissa istuessaan ja nukkui tyytyväisenä kaikki päiväunensa rattaissa.
+ Portaattomasti säädettävä selkänoja. Selkänoja säätyy kätevästi kiristysvyöllä. Sitä ei saa ihan vaakatasoon, mutta riittävän alas kuitenkin mukavaa uniasentoa ajatellen.
Huonoja puolia puolestaan oli vain muutama, eivätkä nekään olleet erityisen kriittisiä ainakaan meidän tarpeitamme ajatellen:
– Ei ilmastointia. Kuomussa ei ole lainkaan verkko-osia, joiden kautta ilman saisi kiertämään rattaissa vähän paremmin. Tämä ei kuitenkaan muodostunut ongelmaksi, sillä kuomu alaskäännettynäkään rattaat eivät ole kovin umpinaiset, eikä lämpötila siten päässyt nousemaan liian korkeaksi. (Aurinkovarjo on lämpimissä lomakohteissa ehdottoman tarpeellinen. Me lainasimme arkirattaistamme Emmaljungan varjoa.)
– Ei jalkatukea. Tai on, tuo musta muovinen jalkatuki rattaiden rungossa. Se on kuitenkin niin alhaalla, etteivät yksivuotiaan kintut vielä sinne asti yltäneet. Se ei kuitenkaan valtavasti haitannut, tyttö heilutteli koipiaan ilmassa tai nosti ne välillä kyytiin rattaiden istuinosaan.
– Aisan korkeutta ei voi säätää. Tämä olisikin ollut jo aikamoista luksusta. Kaikkea voi kuitenkin toivoa, ja yksi ekstranivel aisassa olisi ollut kiva juttu eri pituisten työntäjien mukavuutta ajatellen.
Kaiken kaikkiaan kokemus jäi erittäin vahvasti plussan puolelle. Yoyot eivät ole ne matkarattaista edullisimmat, mutta hyviä tarjouksia kannattaa vahdata netissä: me esimerkiksi onnistuimme saamaan omamme yli kolmanneksen ovh:ta edullisemmin Jollyroom-nettikaupasta.
PS. Myös Tavatonta elämää -blogissa on kerrottu kokemuksia samaisista rattaista, klik!