tulkoon hyvä vuosi

Ladataan...
lainahöyhenissä

 

hauska tavata kakstuhattaviistoista.

liekö johtuu lomaltapaluusta vai mistä, mutta tämä vuodenvaihde on tuntunut jotenkin konkreettiselta. enemmän henkilökohtaiselta. toki syy voi olla sekin, että ensimäistä kertaa olen ajatellut tulevaa vuotta ja sitä, mitä seuraavat 357 päivää voisivat tarjota elämän saralla. tai mitä tahtoisin niiden tarjoavan.

sen syvällisemmästä pohdinotosta ei tässä postauksessa kuitenkaan ole kysymys. kirjasin vain ylös muutaman jutun, mitkä minulle meinaa tänä vuonna erityisen paljon.

 

 

viimeiset kaksi vuotta urheilu on lohkaissut aimo osan ajankäytöstäni ja vaikuttanut elämääni suuresti. vaikka olen pikkulikasta saakka urheillut kovastikin, tunnen itseni tänään enemmän urheilijaksi kuin koskaan ennen. urheilen ja liikun koska piruvie pidän siitä - janoan sitä hyvää oloa, läsnäoloa hetkessä, joka jokaisen treenin aikana ja jälkeen tuntuu kropassa ja mielessä.

ylipäätään sen erityisen jujun löytäminen arjen rikastukseksi, joka antaa iloa ja tarmoa synkkinäkin päivänä, tuntuu tosi isolta jutulta.

vuonna 2015 en enää pyri ylläpitämään liikuntamotivaatiota, sillä uskon sen tulleen jäädäkseen. uusi haasteeni on keskittyä ja panostaa kehonhuoltoon - huolehtia venyttelystä, pitää tarkemmin huolta lepopäivistä ja muistaa huoltaa lihaksia myös hierojan penkissä. tahdon myös panostaa joogaan entistä enemmän, niin laadullisesti kuin määrällisestikin.

 

 

tänä vuonna tahdon olla parempi ystävä. valtaosa ystävistäni on muuttanut Helsinkiin kotikylästämme, ja vierailen heidän luonaan aivan liian harvoin. olen pikkaisen turhan hanakka koti- ja parisuhdehiiri, ja viikonloput on usein buukattu kotona hiipimiseen ja blogitöille. vierailuni Helsingin suuntaan on ystävieni keskuudessa lähes urbaanilegenda, jonka tahtoisin omilla toimillani kumota. aikaansaamattomuuteni tässä asiassa on ihan käsittämätöntä.

mutta nyt petraan. koska ystävät on parasta. ihan joka vuosi.

 

 

blogivuosi tulkoon olemaan värikäs. monipuolinen. en enää uhallanikaan kutsuisi blogiani muotiblogiksi.  elämänmakuinen on hyväntuntuinen termi kuvailemaan blogiani vuonna 2015.

blogin sisältöön pyrin lisäämään enemmän reseptejä, monipuolisemmin asukuvia ja ehkä jopa pikkuisen treenijuttuja. koti ja sisustus tulee pysymään sekin vahvasti mukana kuvioissa. liisinkini upeaan Niilo ruunaan loppui lokakuussa, joten kisa- ja ratsastuspostauksia ei valitettavasti ole luvassa. toki käyn kundia tallilla tervehtimässä, mutta varsinaisten hevospostausten arvelen olevan kortilla.

näillä eväillä siis eteenpäin.

suuri kiitos teille lukijoille, kun jaksatte osaltanne tehdä tästä hommasta minulle mieluisaa. kiitos, kun olen välttynyt blogimaailman ikävimmältä puolelta, nimettömien ilkeilytulvalta kommenttiboksissa. tästä käy mitä ilmeisimmin kiittämin juuri teitä. Sinua. ilkeys on 100-prosenttisen uncool tänäkin vuonna.

ps. tsiisus. tajusinpa juuri täyttäväni tänä vuonna kolmekymmentä. älytöntä. eli lisätään vuoden to do- listaan vielä jättimäiset hipat! 

 

kuvat// Samsung NX30 

Share

Kommentit

Johannnna (Ei varmistettu)

Ilkeilytulvalta olet varmasti onnistunut välttään, koska yksinkertaisesti tämä on yksi Suomen parhaista blogeista sekä osaat kirjoittaa mielenkiintoisesti ja tietyllä tapaa tyylipuhtaasti :) ihanaa vuotta 2015, jatka samaan malliin!

Piret
lainahöyhenissä

kuinka ihanasti sanottu. Kiitos ! ja onnea vuodelle 2015 :)

Hienoa, miten kirjoitat, ettei sun enää tarvitse tietoisesti pyrkiä ylläpitämään liikuntamotivaatiota. Sellaiseen tilanteeseen mäkin haluan tähdätä! :) 

Piret
lainahöyhenissä

Kyllä! siinä onkin kivasti motivaatiota vuodelle 2015, eikö? :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Miksi ihmeessä luovut hevostelujutuista? Menikö niihin liikaa aikaa? Kaikista hevosaiheisista postauksista paistoi läpi kova into ja sitoutuminen.

Piret
lainahöyhenissä

niimpä :( tämä on aika kova paikka.

valitettavasti puolikaskin hevonen ylläpidettävänä on  suuri taloudellinen satsaus. aikaa ja motivaatiota minulta löytyisi vaikka ja kuinka, ja vaikkei löytyisikään niin sitä hevosille kyllä järjestäisin. mielin kuitenkin alati kehittymään lajissa kuin myös kilpailemaan, mikä korkeiden ylläpitokustannuksen lisäksi tuo harrastukselle osaltani kohtuuttomat kustannukset valmennus- ja kilpailumaksujen muodossa. tähän tulotasoni ei valitettavasti piisaa.

kun kaikki olisikin vain sitoutumisesta ja innosta kiinni.

 

maggggie (Ei varmistettu)

harmi! :( myötätunnon huusku!

Kommentoi

Ladataan...