Ladataan...
Oisko tulta?

Meidän blogiimme, kommentteihin, vieraskirjaan ja meiliin tulee säännöllisesti viestejä henkilöiltä, jotka haluavat kertoa meille, kuinka joudumme helvettiin, kuinka meissä elää itse perkele, ja kuinka ylipäätään saatanasta olemme lähtöisin.

Hei sinä, joka olet osoittanut tai olet aikeissa osoittaa kiinnostusta sieluni ja ruumiini tilaa kohtaan! Voit heittää taakan harteiltasi ja lopettaa, sillä olen jo tietoinen monenlaisista kohtaloista, jotka saatan kohdata maallisen taipaleeni päättyessä. Aina löytyy joku, jonka mielestä minä olen matkalla helvettiin, ja aina löytyy joku, jonka mielestä sinä olet menossa helvettiin. Jos sinulle ei kukaan ole vielä kertonut, että menet uskontulkintojesi takia liekkeihin kärventymään, niin onneksi olkoon, olet kohdannut ihmisiä joilla on käytöstavat! Jos uskoisin sinun tavallasi ja sitä julistaisin, joku toinen kertoisi minulle, että kadotukseen joudun. Minä olen ihan oukkidoukki sen faktan kanssa, että helvettiin itseäni mahdollisesti saattelen.

Tiedän toki, että Raamatussa on kohtia, joissa kehotetaan eksynyttä sisarta ja veljeä kaitsemaan oikealle polulle, mutta elämme informaatioyhteiskunnassa, kyllä tieto on jo kulkenut perille siitä, että matkalla helvettiin tässä saatetaan olla.

Ehdotankin, että sen sijaan, että vastaisuudessa kerrot minulle sielu- ja ruumisrukkani uhkakuvista, niin keskity ongelmiin itsessäsi, ja jos et niitä itse keksi, niin ota sitten minuun yhteyttä, niin minä pohdin yhdessä kanssasi, mitkä seikat saattaisivat sinua helvettiin kannatella.

Samoin minä lupaan, että kun minulle iskee huoli, että saattaisin sinun apuasi itsereflektioon tarvita, otan yhteyttä, ilmoitan täällä julkisesti, että haluan hengellistä kritiikkiä. Niin kauan kuin kumpikaan meistä ei toistemme apua pyydä, niin ei sitä toisillemme tarjota.

Kiitos etukäteen yhteistysötäsi!

Terveisin Hemuli

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?

Kohta on kulunut kaksi vuotta siitä kun kirjoitin:

Kun kehoni sitten alkoi huutaa tarpeitaan kaikista hiljentämisyrityksistä huolimatta, minä ryhdyin tutkimaan asiaa niin kuin osasin - päälläni. Lukiessani kaikkea mahdollista ymmärsin, että se näkemys jonka olin omaksunut ihmisestä, kehollisuudesta ja seksistä oli mielettömän kapea. Lauseet seksi kuuluu vain avioliittoon tai homous ei ole synti, mutta homouden harjoittaminen on kertovat siitä, miten seksi ja seksuaalisuus ymmärretään vain aktiksi, toiminnaksi, joka kuuluu vain tietyille ihmisille tiettyyn tilanteeseen. Kuitenkaan ihmistä ja ihmisen seksuaalisuutta ei voi erottaa toisistaan. Myös ihminen, joka ei harrasta seksiä jonkun toisen kanssa on seksuaalinen olento ja hänet pitää nähdä sellaisena. Eikä pelkästään nähdä, vaan katsoa hyväksyen ja kuunnella kunnioittaen.

 

Bloggauksen jälkeen, uskallettuani sanoittaa asian, alkoi varovainen vyyhden avaaminen. Olen selvitellyt parin vuoden ajan sotkuisia lankoja. Olen ajattelemisen ja puhumisen lisäksi harrastanut seksiä. Olen huomannut, että seksi toisen kanssa on kivaa. Olen huomannut, että olen sekä haluava että haluttava. Ja olen huomannut, että seksin sijaan vaikeaa onkin rakkaus. Mutkattomassa, hyvässä seksissä ei tarvita kuin molemminpuolista kunnioitusta ja viehätystä. Rakastumisessa vaaditaan luottamusta.

 

Arvostamani seksuaaliterapeutti Maaret Kallio toteaa:

Seksuaalisuutta ja seksiä käsitellään irrallisena aiheena, vaikka se liittyy syvästi ihmisen ja parisuhteen muuhun hyvinvointiin. (...) Tärkeimmät "seksitaidot" olet oppinut jo elämän alkutaipaleella, pienenä vanhempasi hoivassa tai hoivatessasi itse vanhempana pikkuisiasi. Tunnetaitoja, läheisyyden kykyä, hyväksyntää ja omaksi itseksi kasvamista.

Tunnetaitoja, läheisyyden kykyä, hyväksyntää ja omaksi itseksi kasvamista, niissä on ongelman ydin ja ratkaisu. 

 

Parisuhteessa yhdistyvät seksuaalinen vetovoima ja syvä ystävyys. Minulla on paljon hyviä ystäviä, joille voin kertoa kaiken sen, jonka pystyn myöntämään itsellenikin. Kykenen sekä ystävyyteen että seksiin, uskallan joko ystävystyä tai olla seksisuhteessa, mutta en molempia saman ihmisen kanssa. Sellainen suhde olisi liikaa. Pelkään, että joutuisin silloin minän niin täydellisen paljauden äärelle, että vaistomainen ajatukseni on: se koituisi kuolemaksi. 

 

Monissa uskonnoissa seksuaalisuus on sekä pahaa että pyhää. Sitä, miksi seksuaalisuuteen kiinnitetään niin paljon huomiota, ei tarvitse ihmetellä. Eroottisen rakkauden voima on valtava. Se luo uutta; sen haluaisin kokea.  

 

- Mirka Maaria

 

Kuvassa on yksityiskohta Jeff Koonsin installaatiosta Made in Heaven.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?

 

Olin 7-vuotias, kun olin ukkini kanssa erään isotätini hautajaisissa. Kahvitilaisuudessa sukulaiset kättelivät toisiaan. Ukkini kätteli miestä, jotka en ollut koskaan eläissäni nähnyt. Kätellessään ukkini tokaisi hymyillen miehelle vain, että haista paska. Illalla kysyin ukilta, että kuka se setä oli. Hän oli kuulemma ukin veli. Perintöriita oli ajanut heidät erilleen. He eivät nähneet koskaan enää ja nyt ovat molemmat jo kuolleet.

Minun oli nuorempana vaikea ymmärtää mitä lisäarvoa 9. ja 10. käsky tuovat jo aiemmin lueteltuihin. Kun varastaminen on jo kielletty ja huorin tekeminen myös, niin miksi lähimmäisen omaisuuden ja vaimon himoitseminen pitää mainita vielä erikseen?

9.käsky kuuluu: älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. 10. käsky: älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu. Ainoastaan luterilaiset ja roomalaiskatoliset jaottelevat nämä käskyt yhdeksänneksi ja kymmenenneksi. Ortodoksit, juutalaiset ja anglikaanit niputtavat ne yhdeksi ja samaksi kymmenenneksi käskyksi. Käskyjen alkupäässä he ovat numeroineet käskyt eritavoin kuin me. Kokonaislukumäärä on kaikilla tietysti kymmenen. 9. käsky pitää sisällään aineellisen omaisuuden, 10. elollisen omaisuuden. Enää puoliso tai palvelusväki eivät ole kenenkään omaisuutta, mutta vilpillisesti heitä voi silti kohdella.

Perintöriita on yksi esimerkki näiden käskyjen rikkomisesta. Omaisuutta yritetään saada itselle keinoin, jotka eivät täytä varastamisen tunnusmerkkejä, mutta ovat silti usein epärehellisiä, ainakin viekkaita. Verbi tavoitella voi pitää sisällään pienen kaiun epärehellisyydestä. Vaikka jokin asia on maallisessa tuomioistuimessa siirretty sinun nimiisi, taivaallinen tuomari ei välttämättä ole sitä mieltä, että se todellisuudessa sinulle kuuluisi. Samanlaista vilppiä ja välistä vetämistä voi liittyä kaupantekoon.

Eroavia ihmisiä kuunnellessa tulee joskus miettineeksi, että onkohan todella totta, että siinä toisessa osapuolessa on kaikki syy. Ja erotilanteessa ihmiset yrittävät joskus haalia itselleen toiselta sellaista omaisuutta, joka ei koskaan avioliiton aikanakaan kuulunut heille. Me ihmiset olemme niin hyviä ottamaan sen mikä meille kuuluu, tai jättämään sen mitä emme halua ilman, että omatuntomme tahriintuu. Selittelemme itsellemme oman oikeutemme parhain päin. Ehkä jossain syvällä sisimmässämme tiedämme, että emme toimineet reilusti. Tai sitten emme. Mutta taivaankirjoihin siitä jää kuulemma merkintä.

Nanna H.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?

 

Ylöspäin mennessä näytti tältä.

Aluksi pieniäsuuria tarinoita elämästä.

Viime viikon perjantaina oli taas yksi hindulaisuuden juhlapäivä. Olimme automatkalla länsi-Nepaliin ja koska mukana oli hindulaisia, pysähdyimme Manakamanan temppeliin vievälle köysiradalle. Sen lisäksi, että se on Nepalin ainoa köysirata, erikoisen minusta siitä teki se, että siinä oli oma kori temppeliin vietäville eläimille, yleensä kanoille ja vuohille. Hindulaisuuden yksi eniten ristiriitoja aiheuttavia piirteitä ovat joihinkin isoimpii juhliin kuuluvat eläinten joukkouhraukset, joita teurastuksiksin kutsutaan. Surullista minusta siinä on erityisesti se, että ymmärtääkseni näiden uhrattujen eläinten lihaa ei saa syödä vaan se heitetään pois.

Puolitoista vuotta sitten olin Tobolskin lähellä pienessä siperialaisessa kylässä vierailemassa ystävämme A:n vanhempien luona. A suuttui kovasti äidilleen, kun huomasi tämän tappaneen hyttysen.

Eilen vietettiin tämän perheen neljävuotiaan syntymäpäiviä. Toisella puolella kaupunkia surtiin. Normaalisti sujuneen raskauden ja synnytyksen jälkeen syntyi vauva, joka eli vain neljä tuntia.

Mielipiteet ja ajatukset eläimen elämän arvosta ja merkityksestä vaihtelevat. Ihmisen elämän arvosta harvemmin kiistellään, mutta esimerkiksi aborttikeskustelussa nousee usein esille erilaisia näkemyksiä ihmisen elämän alkuajankohdasta. On myös kulttuureja, joissa voi nousta esille näkemyksiä miehen ja naisen elämän arvon erilaisuudesta. Se on minusta väärin.

Eläinten tappamisen suhteen olen kohtuullisen neutraali. Tosin toivon, että eläimen kasvatus ei ole tapahtunut ajatellen ainoastaan sitä, miten ihminen siitä hyötyy, eläimen hyvinvointi on minulle myös tärkeä arvo. Hyttysten kohdalla tämä taitaa tosin joustaa.

Raamattu on monelta osin melkoinen tappamisen käsikirja. Sieltä voi halutessaan löytää oikeutuksen vaikka minkälaiseen. Se on toisinaan aika hämmentävää. Olen kuitenkin antanut ymmärtää että myös elämän pyhänä pitäminen nousee kristinuskonsta. En ole koskaan kokenut suurempia haluja uhata toisen ihmisen henkeä. Siksi minulle läheisempi näkökulma tähän kysymykseen on ajatus toivosta.

Älä tapa toivoa, älä sammuta elämänjanoa, älä tarkoituksellisesti tuhoa unelmia.

Minulle toivoa tuo aurinko, ihminen, joka haluaa ymmärtää ja pysähtyä kun hoksaa että toinen jää jälkeen. Elämä on minulle usein ihme, ihme ja pyhä taas todella lähellä toisiaan.

Alaspäin tullessa tältä.

-Juudit

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?

Rahalla et tee kuoleman jälkeen mitään,
mutta sydämesi painolla saatat tehdäkin, kuka tietää.

Historiallisesti, omaan aikaansa ja kulttuuriinsa suhteutettuna ensimmäinen käsky, älä pidä muita jumalia, viittaa siihen, että muinaisessa Lähi-idässä oli valtava määrä uskontoja ja jumalia, ja juutalaisuudeksi muotoutuva uskonto oli ensimmäisiä monoteistisia, yksijumalaisia uskontoja. Käskyllä haluttiin turvata pysyminen omassa uskonnossa, uskollisuus yhdelle jumalalle ja ryhmän yhtenäisyys.

Aika ja uudet olosuhteteet, tarpeet ja tieto tuovat kaikille käskyille uusia, syvempiä tulkintamahdollisuuksia. Yksi esimerkki yhden jumalan palvonnasta, joka sopii hyvin tähänkin päivään, on kuitenkin jo Vanhassa testamentissa (2. Moos. 32) oleva kertomus kultaisesta sonnista. Israelin kansa, jonka Jumala on Mooseksen johdolla luvannut johdattaa pois Egyptin orjuudesta, odottelee Mooseksen palaavaan juttusilta Jumalan kanssa (jep, weird). Mooses viipyy reissullaan sen verran pitkään, että kansa hermostuu ja valaa itselleen kullasta sonnipatsaan, joka johdattaisi heitä matkallaan ja uhraavat tälle. Sekä Jumala että Mooses hermostuvat tästä, sonnipatsas poltetaan, ja matka jatkuu yhden Jumalan opastuksella.

Tulkitsen tekstiä tässä ajassa siten, että kun ihminen, tässä tapauksessa koko Israelin kansa, on epävarmassa tilassa, on vaikea luottaa, että asiat järjestyvät. Ehkä ensimmäinen käsky sanoo, että älä mene paniikkiin, vaikka asiat nyt ovatkin huonosti ja tunnet epävarmuutta, kaikki järjestyy. Älä anna pelolle valtaa, sill se tempaa mukaansa helposti ja vie pois turvasta.

Toinen, ilmeisempi tulkinta on sonnipatsaan materiaali. Kulta, maallinen omaisuus, rahanvalta. Raha on jossain määrin välttämätöntä elämiseen, mutta jos siitä tekee itselleen suurimman arvon, menettää helposti sen, mikä pysyy sielussa, sydämessä, miksi sitä ikinä tahtookin kutsua.

Kirjoitin viime viikolla seitsemännestä käskystä, älä varasta, ja kirjoitin, kuinka köhyyden tähden varastaminen voi olla aivan ymmärettävää käyttäen esimerkkinäni kehitysmaissa tapahtuvaa länsimaalaisten kidnappausta ja vapauteen päästämistä maksua vastaan. Kerron nyt toisenlaisen esimerkin köyhyyden ja varastamisen suhteesta.

Olin kesän 2010 Keniassa Nairobissa. Asuin Itä-Nairobin slummissa paikallisen Joen ja hänen äitinsä kanssa. He tienasivat euron päivässä, ja se riitti ruokkimaan heidät ja pitämään yllä asuntoaan hökkelikylässä. Joen äiti oli kristitty, Joe oli rastafarin ja krisitityn kombo (useissa köyhyissä kehitysmaissa uskonnon tuomilla arvoilla on mullistava vaikutus ihmisten elämiin, siksi mainitsen tämän). Kerroin Joelle saman tarinan kidnappauksesta ja kerroin ymmärtäväni, että köyhyys ajaa epätoivoisiin tekoihin. Joe oli eri mieltä. Hän sanoi, että varastaminen toiselta oman kurjuuden tähden ei silti ole oikein. Hän oli syvästi sisäistänyt periaatteekseen käskyn "älä varasta". Luulen, että hän oli melko onnellinen, koska pysyi uskollisena periaatteelleen. Hän oli mieluummin köyhä, ehkä olisi jopa kuollut mieluummin kuin varastanut.

Joelle oli pyhää pitää kiinni tuosta periaatteesta, ei pitää muita periaatteita, jotka olisivat sitä vastaan, johti se mihin tahansa. Minä en pystyisi samaan kuin Joe. Minä varastaisin köyhyyttäni todennäköisesti. Mutta ehkä juuri köyhyytensä tähden Joelle oli tärkeää pitää kiinni puhtaasta sielusta ja sydämestä, sillä se oli ainoa, mikä toi hänelle rikkautta köyhyyden keskellä. Hänellä oli jotain, mitä varkaalla ei ollut. En arvota köyhyyden tähden varastavan ja Joen kaltaisia tässä mihinkään järjestykseen. Kerron vain, miten monenlaisia valintoja ihmiset tekevät, ja niistä kaikki voivat olla inhimillisesti ymmärrettäviä.

Se, mihin "älä pidä muita jumalia", ei mielestäni viittaa, on, että pitäisi vastustaa muita uskontoja ja ihmisiä, jotka pitävät niiden jumalia. Kukaan meistä ei tiedä mitään Jumalasta, jumalista, me uskomme vain. Jos et usko toisen uskonnon jumalaan, anna toisen kuitenkin uskoa. Jos sinulla kristittynä on erilanen käsitys kristinuskon Jumalasta kuin minulla, anna minun uskoa minun käsitykseeni hänestä, niin kuin minäkin annan sinun. Älä käännytä, vaan keskustele haluten ymmärtää toisen näkemyksiä, etsi yhtäläisyyksiä, äläkä takerru eroihin. Älä käytä Jumalaa aseena toista ihmistä vastaan, vaan avaa itsesi ymmärtämään ihan jokaista ihmistä niidenkin asioiden kanssa, jotka omissa käsityksissäsi ovat väärin tai syntiä. Me emme tiedä Jumalasta, joten älä luule, että juuri sinun käsityksesi ja tulkintasi Jumalasta on se oikea. Se voi olla oikea sinulle, mutta toiselle pakotettuna kuin hän pitäisi muita jumalia. Tämä kaikki koskee yhtä lailla ateisteja kuin uskonnollisia. Älä pidä omaa näkemystäsi kaikille sopivana.

Hemuli

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?

Aviorikos on rikosoikeudellisesta näkökulmasta Suomessa vanhentunut käsite. Aviorikos poistui rikoslaista vuonna 1948. Aiemmin siitä olisi periaatteessa saanut sakkoja ja vankeutta. Aviorikoksen sijaan tänä päivänä voisi myös puhua  “aviosopimusrikkomuksesta”. Avioliittosopimuksesta kumpikin osapuoli on vastuussa vain puolisolleen ja itselleen.

Pettämiseen, syrjähyppyihin ja flirttiin liittyvät viihdeuutiset taitavat olla aika klikattuja aiheita. Kuka ei olisi törmännyt joskus kyselyyn “Missä menee viattoman flirtin ja pettämisen raja?” Tulella leikkiminen kiehtoo ja kiinnostaa. Miksi niin paljon? Ehkäpä siksi, että rajalla kulkeminen on oikeasti vaarallista. Sydän voi särkyä, perhe voi mennä rikki, ja voimakkaat tunteet vellovat sisällä. Elämä voi muuttua kertaheitolla. Ehkä ihmiset haluavat nähdä, kuinka toiset ovat ristiriitaiset kaipauksensa ratkaisseet. Siis sen, että voi kun olisi oma ehjä perhe, ja toisaalta, voi kun ei tarvitsisi kieltää itseltään mitään… ainakaan kaikkea. Ihmetellään, kuinka joillain voi olla avoin suhde, tai puoliso pystyi antamaan pettämisen anteeksi. Ja vielä pettämissivustot. Pysyikö tuo horjumatta avioliittolupauksessaan vai antautuiko vetovoiman edessä? Kuinkakohan moni siellä pettämissivustolla käy? Ja ne selviytymistarinat. Voiko pettämisestä ja jätetyksi tulemisesta selvitä?

En omassa avioliitossani halua niinkään keskittyä kieltoon “älä tee aviorikosta”. Haluan vaalia niitä asioita, joihin tahdon sanoa kyllä. Uskollisuus tulee sivutuotteena.

Kun ajattelen aviopuolisoani, haluan sanoa "tahdon" näille asioille:

Tahdon tuntea kanssasi turvaa ja luottamusta.
Tahdon, että tulet yhä luokseni luottaen minuun ja ja että sylisi on minulle auki.
Tahdon, ettei katseesi ole särkynyt minun edessäni.
Tahdon yhä haaveilla tulevaisuudesta kanssasi.
Tahdon omistaa yhdessä kanssasi menneet muistot ja luoda uusia.
Tahdon, että voitamme yhdessä tulevat haasteet, ja kasvamme niiden myötä ihmisinä, kuten tähänkin asti.
Meidän avioliittomme on minulle taistelemisen arvoinen asia. Kaikkia taistelujasi en tiedä, mutta kiitos että olet tähän asti voittanut ne. Minäkin haluan pysyä vahvana.

Vihkipuheessa  tuntuu hyvältä sanoa, että joskus yhdessä kohdatusta heikkoudesta voi löytyä suuri voima. Niin kuin Raamatussa sanotaan: “Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa”. (2. Kor. 12:9).

Kirkon parisuhdetyöstä voi ja kannattaa ottaa kaikki irti ennakoivasti ja tarpeen vaatiessa. Tai viimeisenä hätäkeinona. Lisätietoa löytyy esimerkiksi näiden linkkien takaa:

Kirkon perheneuvonta
Kataja Ry

-Katja-Maaria

Share
Ladataan...

Pages