Ladataan...
Oisko tulta?

 

Minä etsin ja se kertoo elämästä

Minä kaipaan ja se kertoo toivosta

Minä eksyn ja se kertoo mahdollisuuksista

 

Kaiken jälkeen,

       minä löydän ja se kertoo luottamuksesta

Ja minä luotan jo nyt.

 

-Juudit

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?

Muistan monta kertomusta, kun Jumalaan on petytty, koska hän ei vastannut rukoukseen. Kunpa se olisikin niin yksinkertaista, että pyytää jotain ja saa sen. Olisipa Jumala sellainen toiveautomaatti, mutta kun ei ole. Miksi sitten rukoilla? Vaikka siksi, että silloinkin, kun ei käy niin kuin itse haluaisi, voi ajatella, että joku kuuli pyyntöni, todella kuunteli sen, mutta vastasi toisella tavalla kuin toivoin syystä, jota minä en ymmärtäisi. Se, mitä tuo vastaus tuo tullessaan, jää nähtäväksi. Rukous auttaa luomaan toivoa tulevaan.

Hemuli

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?

 

Olin tyttäreni kanssa metsässä. Minun tavoitteeni oli löytää suppilovahveroita ja puolukoita. Hetken etsittyämme molempia löytyikin. Mutta kun ei meinannut löytyä, Leia alkoi kerätä käpyjä koriin.

- Viedään näitä isille tuliaisiksi. Nämä ovat hienoja.

Vaikka kävelimme vierekkäin, olimme selkeästi aivan eri maailmoissa. Minä kuljin puolukka- ja sienenemetsästys silmälasit päässä. Hän näki ympärillään suurten hämähäkkien suuren kodin, keijukaisia ja taikaoven puussa. Minun mielestäni kuvassa on sieniä (joita en tunnista ja jotka olivat jo parhaat päivänsä nähneet). Leian mielestä siinä oli kakkiaisten ruokaa. Katseellaan hän etsi Ronja Ryövärintytär Ronjaa ja hänen ystäväänsä Birkiä. Kauempana hän kuuli heidän isiensä taistelevan keskenään.

Lapsen silmin maailma - tai ainakin metsä - näyttää paljon jännemmältä. Paikoin jopa hurjalta seikkailulta.  Vaikea sanoa kumman meistä maailma on jännempi. Minä kun luulin hänen maailmaansa olevan suojatumpi kuin omani. Hänhän ei tiedä Venäjän ja Ukrainan tilanteesta mitään eikä minun vähäpätöisemmistä huolista ja työkiireistä. (Tosiasiassa lapsi tietysti aistii jos äidillä tai isällä on huolia ja aistii paljon muutakin). On sekä  haastavaa että hellyttävää elää sellaisen äitinä, jolla on kovin vilkas mielikuvitus.

Avartavaa on saada katsoa maailmaa lapsen perspektiivistä. Sen tytär nyt ainakin  tällä kertaa uskoi,  etteivät taistelevat ryövärit olleet lähelläkään. Ettei metsässä ollut  oikesti mitään hätää. Niin uskottelin vahvasti meille molemmille.

- Minna T.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?

Vähän aikaa sitten sain matkalla ollessa todella hyvää palvelua. Jotain hämmentävää siinä myös oli olla palveltavana. Tuntui hyvältä saada levätä ja tulla kohdelluksi hyvin. Oli hienoa saada ottaa vastaan huomaavaisuutta ja kohteliaisuutta. Vaikka kyse olisi asiakaspalvelutilanteesta esimerkiksi ravintolassa, voi kohtaamisesta saada hyvää energiaa päivään, kun siihen liittyy keskinäinen kunnioitus.

Mutta jos minä olen palvelun ostaja, miksi minun pitäisi kunnioittaa asiakaspalvelijaa, koska minulle kuuluu se mikä kuuluu?

On monta tapaa ottaa vastaan palvelua. Palvelun voi ottaa vastaan niin, että sen antaja tuntee itsensä arvostetuksi. Että hän voi kokea olevansa tärkeässä työssä, että hänen työnsä on merkityksellistä.

Ihminen on kuin tuli. Arvostuksella ja rakkaudella hänet voi puhaltaa täyteen liekkiin. Jos palvelutyötä tekevä ihminen rakastaa palvella sinua, se hyödyttää sinuakin. Silloin voi saada enemmän kuin mistä on maksanut ja kohdata ihmisen.

Jeesus oli palveli ihmisiä, ja toivoi, että toistemme palvelemisessa seuraisimme hänen esimerkkiään. Kirkossa me olemme palvelijoita. Me haluamme olla liekeissä, me haluamme myös vahvistaa hyvää työtä tekevien liekkiä. Toivottavasti tulevien seurakuntavaalien myötä tämä liekki laajenee entisestään.

Room. 12: 10 “Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.”

-Katja-Maaria
 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?

 

Kun tulemme elämässämme ensimmäistä kertaa valoon, kokemus on pettymys. Pimeä ja lämmin äidin kohdussa päättyy. Meidät riuhtaistaan palelemaan kylmään ja kirkkaisiin valoihin ja itkemme kaikki ensimmäistä kertaa. Pimeässä meidän oli hyvä.

Jos lapsilta kyselee mieluisinta vuodenaikaa he vastailevat mitä sattuu tai sanovat, että kaikki. He keksivät luetella monta kivaa tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Sitten pikkuhiljaa hyvä suhde pimeään varisee aikuisista pois. Kaikki odotukset ladataan kesään. Kaikki suunnitelmat liittyvät kesään. Kaikki haluavat pitkän loman kesällä. Ja jos kesä on harmaa ja sateinen, se on pilalle mennyt kesä. Minä tunnistan itsessäni oudon melankolian, kun kesä päättyy. Vannon mielessäni valoja jo uuden kesän nimeen, jotta jaksaisin yli talven.

Maahanmuuttajien olen kuullut kertovan, että ensimmäinen talvi Suomessa oli järkytys. Oli kylmää ja pimeää. Ymmärrän sen, sillä heillä ei ole hyviä tarinoita tällaisesta talvesta. He eivät vielä ole tuijotelleet takkatulta pimeässä, kun ulkona sataa lunta, he eivät ole vielä oikaisseet itseään hämärän saunan ylälauteille ja kuulleet kuinka sauna narahtaa ihmisen liikkeistä. Vielä he eivät ole höyrynneet posket punaisina kuistilla saunan jälkeen, hyvässä pimeässä. Tai heränneet talviyönä lämpimässä peiton alla, katsoneet kelloa ja huomanneet, että vielä saa nukkua. On vielä yö.

Uskonnollinen kieli viittaa pimeään yleensä huonona olotilana. Ensimmäinen asia, mitä Raamatussa kerrotaan, on valon luominen. Pimeä on varmasti ollut alkuihmisille toisella tavoin pelottavaa kuin meille. On helppo ymmärtää, että ihmisten kertomuksissa hyvän Jumalan ensimmäiseksi tekoseksi on kirjattu valon tekeminen. Laulujen sanoissa, etenkin vanhassa iskelmässä, kesä ja kevät kuvastavat onnea ja rakkautta, syksy ja sateet ovat surun ja kaipauksen symboleja.

Ihminen voi lakata näkemästä uusia asioita, jos ympärillä velloo jatkuvasti samat tarinat. Pikkuhiljaa uskomme niihin tarinoihin ja unohdamme, että lapsena jokainen vuodenaika oli yhtä hyvä. Miten sen tarinan voisi kirjoittaa uudestaan? Tämä on hyvä ja turvallinen pimeä.

Nanna H.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Oisko tulta?

Kirkko - ei vois vähempää kiinnostaa. Niinpä, paitsi sitten kiinnostaa, kun se polkee ihmisoikeuksia, tukee niitä väärin tai hassaa verorahat jonninjoutavuuksiin. Mieti niitä hetkiä, kun olet halunnut räjäyttää koko kirkkoinstituution. Noin, nyt sinulla on motiivi äänestää.

Kiukku, ärsyyntyminen siitä, miten väärin asioita voidaan tehdä, on motivaatiosi äänestää. Seuraavaksi avaat linkin vaalikoneeseen www.seurakuntavaalit.fi ja etsit sen ehdokkaan, joka kuohuu samaa pyhää vihaa ja suurta rakkautta kanssasi.

Nyt epäröit, että ymmärrätkö kirkon asioista tarpeeksi vastataksesi vaalikoneen kysymyksiin. Todennäköisesti et ymmärrä kaikkea kirkon asioita (en minäkään), mutta sinulla on ne pari asiaa (muista kiukku), joihin haluaisit kirkossa vaikuttaa. Hyvä, se riittää.  Nyt vedät vaalikoneessa niiden kysymysten kohdalla "nupit kaakkoon" ja löydät samanmielisen ehdokkaan.

Nyt mietit, miten hankalaa ja vaivalloista äänestäminen on. Olet oikeassa. Se on seurakuntavaaleissa yhtä vaikeaa kuin valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Ennakkoon äänestäminen vaatii sinulta jossain päin Suomea olemista ja ennakkoäänestyspaikoille osumista. Älä huoli, ennakkoäänestyspaikkoja on runsaasti, ja ne löytyvät www.seurakuntavaalit.fi -sivuston kautta. Ai mutta et tiedä, edes mihin seurakuntaan kuulut? Sekin selviää saman sivuston kautta. Mutta makaat kuoleman kielissä kotona etkä pysty teleporttaamaan itseäsi äänestyspaikalle? Kotiäänestyskin onnistuu, ja siitä löydät myös tiedon www.seurakuntavaalit.fi

Äänestäminen jäi kuitenkin viime tippaan vaalipäivään 9.11.? Nyt sinun on raahattava ruhosi omalle äänestyspisteellesi ja tiedät, mistä se löytyy. Aivan. www.seurakuntavaalit.fi. Siellä on sivun yläreunassa kohdat "Missä äänestän", "Miten äänestän" ja "Ketä äänestän", löydät vastaukset salaisuuksiin sieltä.

Jos seurakunnassasi käydään vaalit seurakuntaneuvostosta ja kirkkovaltuustosta, niin joudut rustaamaan numeroita kahteen eri lipukkeeseen. Kyllä, tämä on rasittavan monimutkaista, mikä tipauttaa heti motivaation äänestää ollenkaan.
Lyhyesti:
- Seurakuntaneuvosto päättää sinun lähialueesi asioista kirkossa.
- Kirkkovaltuusto päättää laajemman alueen toiminnasta kirkossa sekä valitsee edustajia kirkolliskokoukseen, joka on koko kirkon ylin päättävä elin.

Tiedän, minäkin olen kiukkuinen, että kirkon hallinto ja vaalitapa on monimutkainen. Nyt tekee mieli räjäyttää taas koko instituutio, koska en ymmärrä sitä.

Pidä tuo motivaatiokiukku ja päätä nyt, että äänestät näissä seurakuntavaaleissa, koska seuraavan kerran on mahdollisuus äänestää vasta neljän vuoden kuluttua, ja siinä välissä saattaa tulla monta homoiltaa ja muuta verenkiehauttajaa. Niitä ei ehkä tule, jos äänestämällä voi vaikuttaa. Ja jos tuleekin, niin hajottamalla ei hallita vaan muuttamalla suuntaa sisältäpäin.

Ennakkoäänestys 27.-31.10.
Vaalipäivä 9.11. isänpäivänä
Vaalikone: www.seurakuntavaalit.fi

Hemuli

Share
Ladataan...

Pages