Ladataan...
Riitumaria

Jokainen kokee asuinkaupunkinsa omalla tavallaan ja tämän postauksen mielipiteet perustuvat omiin kokemuksiini. Asuin kymmenen vuotta Rovaniemellä, josta muutin Dubliniin, Irlantiin. Täällä olen asunut kohta neljä vuotta. Listoja rakastavana tämäkin postaus totta kai listojen muodossa. 

 

Rovaniemen posiviiset puolet

+ Ihmiset. Kaupungin tekee sen asukkaat. Rovaniemellä asuu edelleen läheisiä ystäviäni, vanhemmat, kavereita, paras hieroja ja lempi kampaajani. 

+ Puhdas ja raikas hanavesi

+ Kunnon talvi. On kunnolla valkoista lunta ja pakkasta. Niin ja siitä huolimatta kaikki toimii aivan normaalisti. Muistan jopa pyöräilleeni kouluun -30 asteen pakkasessa enkä edes ollut ainoa. 

+ Luontopolut. Ei sillä, että olisin niistä siellä asuessani ymmärtänyt ottaa kaikkea iloa irti kovinkaan usein, mutta pitkospuilla kävely Ounasvaaralla oli kyllä huippua. 

+ Lindex. Huippu vaatevalikoima hyvälaatuisia vaatteita, alusvaatteita ja lastenvaatteita. Kyllä on monet kerrat Lindexiä täällä kaivattu, kun on pitänyt haalaria tai kurahanskoja hankkia taaperolle. 

+ Prisma ja Citymarket. Isot marketit, josta löytyy ihan kaikkea astioista ruokaan ja leluista lakanoihin. Sellaista olen täällä asuessa kaivannut niin paljon. Me käydään yleensä kolmessa eri ruokakaupassa, jotta saadaan viikon ruokatarpeet kasattua. Yhdestä löytää kookosöljyn ja soijajogurtin, toisesta tofun ja kookosmaidon ja kolmannesta kaikki tosi perustarpeet. 

+ Videovuokraamot. Kunnon karkkia tai ainakin sitä mahdollisuutta niihin kaipaan aina välillä täällä ollessani. Ei ole missään niin hyvät karkit ku Suomessa. Etenkin suklaat ja lakut on maailman parhaita Suomessa. 

+ Vuodenajat. Vaikka talvi onkin vähän liian pitkä, niin ainakin vuodenajat eroavat toisistaan ja vaihtuvat ennen pitkää. Terkkuja vaan täältä ikuisesta syksystä, jossa hikoillaa auringossa pari päivää vuodesta (no vähän liiottelen nyt kyllä). 

+ Talvellakin tarkenee sekä sisällä että ulkona. Ei tuule liikoja ja pakkasilma on kuiva. Kuiva pakkasilma on siitä ihana, että se pysyy lämpimän vaatetuksen ulkopuolella. 

+ Paikalliset yritykset. Etenkin kahvilat ja ravintolat, joita on nyt taas avattu lisää sitten viime käynnin. 

+ Kirpparit. Olen sellainen kausittainen kirppistelijä. Joskus kierrän ne kaukaa ja joskus kierrän ne todella hartaasti. Mutta ihaninta Rollossa on se, että ne ovat yleisesti ottaen aktiivisessa käytössä. 

+ Asiakaspalvelu. Kaupoissa on semmosta asiantuntemusta, ettei tarvi ite edes välttämättä tietää mitä tuli sinne hakemaan. Paras kokemus on ollut DNA-myymälässä, jossa tutkiskelin puhelintarjontaa. Yhden kännykän kohdalla myyjä totesi jotenkin näin, että "tätä ei ainakaan kannata ostaa, huono on". Tuo jos joku lisää luottamusta, sillä eihän se ole yhtään uskottavaa, jos kaikki on muka vain tosi hyviä ja sopivia ja se kallein tietysti se juuri minulle sopivin. Suomessa yleensäkin voi aika hyvin luottaa siihen, että myyjät tietävät mitä myyvät ja mielellään he sitä tietoutta jakavat asiakkaillekin. 

Rovaniemen negatiiviset puolet

- Sijainti matkustelun kannalta. Itse en ole Lappilomailija. Siinä on aivan mukavasti Lappi-lomaa ollut, kun on asunut hiihtokeskuksen vieressä ja joulupukkia morjenstellut kauppakeskuksissa silloin tällöin. Rovaniemellä asuessani piti aina varata ne kaksi extra lomapäivää Rovaniemie-Helsinki-Rovaniemi välille, ennen ja jälkeen ulkomaanmatkojen. Mieluummin viettäisin sen ajan jo kohteessa, kärsimätön kun olen. 

- Sijainti ilmaston kannalta. Viime vuonna olimme Suomessa maaliskuun lopulla, jolloin Helsingin sulaneilta kaduilta lensimme Rovaniemelle kinosten keskelle. Siinä viimeistään sisäistin sen, kuinka talvi todella on aivan toooosi pitkä Lapissa. 

- Pitkät välimatkat. Kaupunki on kooltaan valtava. Pyörällä pääsee kyllä tosi pitkälle, jos on innokas polkemaan, mutta kyllä sitä aina välillä kaipasi autoa erinäisissä tilanteissa. 

- Julkinen liikenne. Muistan kulkeneeni muutamia kertoja bussilla kouluun ja oli oltava hyvissä ajoin pysäkillä, sillä niitä meni aamulla yhteen suuntaan n. tunnin välein ja vain kolme kappaletta ja suunnilleen sama iltapäivällä toiseen suuntaan. Riippuu tietenkin, että missä päin kaupunkia asuu. Korkalovaarasta ja Ounasrinteeltä tuntui tulevan onnekkaampia bussikyytiläisiä keskustaan kuin Ounasvaaran puolelta.

- Aika vähän aktiviteetteja ja tekemistä, jos olet vain asukas, etkä rikas turisti. 

- Puistojen vähyys. Muistan Rollossa asuessani kaipaavani sellaisia puistoja, joissa Ison kirkon ihmiset aina hengailevat.

 

 

Dublinin positiiviset puolet

+ Rento meininki. Missä tahansa tilanteessa myöhästyminen on täysin ymmärrettävää, jos kerrot tulleesi paikalle bussilla. Aikatauluissa pysytään suurpiirteisesti, mutta liukuvasti.

+ Aksentti. Dublinin aksentissa on jotain huvittavan ja ärsyttävän välillä. Muistan, kun tänne muuttaessa asuin irkkupariskunnan luona ja näin unta, jossa en siinäkään tajunnut mitä he puhuivat. Nykyään sitä on jo aika tottunut aksenttiin, enkä osaa edes kuvitella, miksi en muka sitä aiemmin tajunnut. 

+ Ystävällisyys ja huomaavaisuus. Ei tarvi kuin ohittaa joku kaupan hyllyjen välissä, niin sinulta pyydetään anteeksi. Tuntuu, että ihmiset ovat hyvin valppaita auttamaan muita pienissäkin pinteissä. 

+ Kostean ilman ansiosta kuiva iho ja sähköiset hiukset sekä vaatteet ovat historiaa. Suomessa asuessani täytyi melkein uida vartalovoiteiteessa, jottei iho tipu pois pitkin talvea. Täällä on ollut hieman helpompaa tämän asian suhteen. On myös aivan mahdollista pitää ohuita tekokuitupaitoja keskellä talvea ilman, että se liimautuu ihoon kiinni. 

+ Edullisempi ruokakassi. Ruoka, kosmetiikka ja muut päivittäistavarat ovat täällä edullisempia kuin Suomessa. 

+ Edullisia vaatteita. Myös vaatteita saa yleisesti ottaen täältä edullisemmin entä Suomesta. 

+ Aina jotain tekemistä. On ravintoloita, rannikkokyliä ja puistoja.

Dublinin negatiiviset puolet

- Kostea ilmasto. Se aiheuttaa sisäilmaongelmia, mielen synkkyyttä, vaatteiden hidasta kuivumista narulla ja tekee ilmasta entistä kylmemmän tuntuista. 

- Sisäilmaongelmat. Tässä maassa ei varmaan täysin tervettä taloa ole, sano mun sanoneen. 

- Käsiin hajoavat... vähän kaikki. Erityisesti talot näyttävät rapistuvan, katot halkeavat heikkojen perustusten vuoksi ja millon mikäkin repsottaa ja roikkuu. Maalia päälle vaan, niin kukaan ei huomaa; myös haljenneeseen kylpyammeeseen. 

- Kylmyys sisällä ja ulkona. Olen syväjäässä talven siitä huolimatta, että ulkona ei ole edes pakkasta. +1 astetta tuntuu samalta kuin -10 Suomessa. Irkut itse ovat päättäneet olla välittämättä asteista ja painattavat menemään t-paidoissaan kesät talvet. 

- Asuminen kallista. Vuokrat ovat semmosissa lukemissa tällä hetkellä, että aivan pyörryttää. Vai miltä kuulostaisi vuokrakolmio keskustassa hintaan 2600€ kuussa?

- Päivähoito kallista. Sekin on melkein kuin toinen vuokra, sillä kaikki päiväkodit ovat yksityisiä. Onnekkaita ovat ne lapset, joiden isovanhemmat ovat eläkkeellä ja hoitavat heitä, kun vanhemmat ovat töissä. 

- Sähkön hinta ja sen varassa olevat veden ja asuntojen lämmitys. Jos Suomessa pääsee sadalla eurolla vuodessa, niin täällä sillä hinnalla saa sähköä noin kuukaudeksi talviaikaan.  

- Kierrätyssysteemi ja kirppareiden puute. Pantilliset pullot olisivat todella otollisia maassa, jossa ei paljoa hanavettä litkitä. Meidän lähin lasinkeräyspiste on parin kilometrin päässä. 

- Kulutuskulttuuri. Kaikki mahdolliset juhlapyhät ja pyhättömät juhlat täytetään krääsällä. 

- Mauttomat joulukoristeet. Ai kamala, kun näkee näitä värikkäitä vilkkuvaloja ja toinen toistaan mauttomampia hökötyksiä talojen pihalla.  

 

Ladataan...

Ladataan...
Riitumaria

Olin jo tosi lähellä uusien juoksutrikoiden ostamista, kun niihin tuli reikä. Ajattelin, että hyvä syy hankkia vihdoin uudet. Olihan nämä olleet minulla jo yli viisi vuotta aktiivisessa käytössä. Vähän kyllästytti ehkä, vaikka ihan tavalliset mustat olivat. Uudet houkuttelivat. Ei sitten kuitenkaan tullut otettua asiakseen, eikä pikku reikä niin paljoa haitannut, että olisin alkanut saman tien korjaushommiin.  

Eräs ilta poikaystäväni otti revenneet housunsa syliinsä ja etsiskeli ompelusettiä. Olin luvannut nuo housut korjata jo kuukausia, kun kerta minulla semmonenkin taito on. Siinä hän sitten otti neulan ja langan ja alkoi tikkaamaan reikää umpeen. Vähän siinä annoin vihjettä miten aloittaa ja meinasin jo ottaa koko korjauksen haltuuni, mutta annoin hänen kuitenkin tehdä sen itse. Koska jo vähän pääsin vauhtiin, niin kaivoin tyttäreni vaatelaatikoista muutamia reikäisiä ja pikku korjausta vailla olevia vaatteita esiin ja hetken kuluttua siinä istuimme vierekkäin korjauspuuhissa poikaystäväni kanssa. 

Sain paikattua minun vanhoista revenneistä Leviksistä tyttärelle taas käyvät pöksyt, lyhennettyä hänen uuden kesämekon olkaimia ja kursittua hänen repun olkaimenkin taas paikalleen. Omat trikoonikin sain taas ehjäksi. Ja mitä tähän kaikkeen meni aikaa, oli aivan naurettavan vähän siihen nähden, mitä olin asiaa vitkutellut. Hävettää vähän. 

Voisi tästä eteen päin kerätä korjattavia juttuja yhteen ja sitten aina silloin tällöin istua alas ja tehdä niistä käypää kamaa käyttöön. 

Pages