Dinolle kuuluu hyvää ja siksi täällä blogissakin on hiljaista.

Viimeisimmän postauksen jälkeen on ehtinyt tapahtua monenmoista. Dino on tällä välin täyttänyt kaksi vuotta, hän on oppinut tekemään kuperkeikan sekä jatkuvasti ja kasvavassa määrin harjoitellaan omaa tahtoa. On myös käyty TAYSissa Lastenneurologisella osastolla kaksivuotisseurantapäivässä. Ohjelmassa oli lääkärin ja psykologin tapaaminen sekä mini-ACTH –rasitustesti. Ehti fysioterapeuttikin antaa konsultoivan arvion Dinon liikkumisesta vaikka sitä ei ollutkaan päivään aikataulutettu.

Lääkärin ja psykologin tapaamisessa Dinon tehtävä oli pääasiassa leikkiä leluilla, kun taas meiltä vanhemmilta lääkärit kyselivät miten on mennyt ja mitä taitoja Dinolla on. Dinoa leikittäessään  he arvioivat hänen motorisia taitoja ja kommunikointikykyä. Lääkärikäyntien välissä Dinolle tehtiin Mini-ACTH-rasitustesti. Viime kerralla heinäkuussa tulos jäi muutamaa yksikkö vaille tavoitearvon ja silloin kortisonista jäi käyttöön enää vain stressiannos mutta ei enää päivittäistä annosta. Tällä kertaa toiveena olisi päästä viimeinkin käytön jälkeen kortisonista kokonaan eroon.

Mini-ACTH –rasitustestikin onnistui edellisestä poiketen hyvin. Hoitaja sai otettu verinäytteet nopeasti ja suonetkin löytyivät ilman ylimääräistä sorkkimista. Itkulta ei Dino säästynyt tälläkään kerralla mutta hän leppyi nopeasti, kun pääsi laboratoriohuoneesta pois ja odotusaulaan katsomaan akvaariokaloja.

Seurantapäivä sujui kaikin puolin mainiosti ja hyvillä mielin jäimme odottelemaan kotiin postitettavia tuloksia.