Ladataan...

 

 

 

 

Tickle your fancyn Sara heitti ilmoille muistivihko-haasteen, jonka innoittamana päätin kertoa teille, millaista muistivihkoa, tai ”luovaa vihkoa” itse pidän.

Olen joskus muinaisissa postauksissa maininnutkin, että ostin viime alkusyksystä kissakuvioisen vihon (en ole edes kissaihminen, mutta vihko sopi tarkoituksiini ja onhan se ihan söpö). Halusin vihkon, johon olisi matala kynnys kirjoittaa, piirtää, sutata, ihan mitä mieleen kulloinkin juolahtaa. Vihkossani ei ole ruutuja, jotka ohjaisivat tekemistäni. Otan vihkon käsiini, avaan sopivalta tuntuvan aukeaman aina fiilispohjalta ja kirjoittelen juuri sille sivulle, joka sattuu avautumaan, kun otan vihkon käteeni.

Halusin, että kaiken muun niin jäsennellyn, organisoidun, rationaalisen ja tavoitteellisen toiminnan lisäksi mulla on joku tekeminen, jolla ei ole kerrassaan mitään päämäärää, tarkoitusta, ei yhtään mitään päätä eikä häntää.

Musta on mahtavaa, että tää vihko on aina ”tabula rasa”, tyhjä taulu, ja on jännä katsoa, mitä sen sivuille syntyy.

 

 

 

Olen vain kerran lueskellut ja selaillut tuotoksiani jälkikäteen. Oli jännä fiilis tutkia omia tekeleitään: Tältäköhän taiteilijoilta joskus tuntuu? Kuka tämän runon on kirjoittanut? Kuka kuvaili meren välkettä niin tarkasti? Olinko se minä, joka tunsi noin? Kun kirjoitan vihkoon ajatuksen virtaa, olen tavallaan itseni ulkopuolella. Annan itseni kirjoittaa vailla kontrollia, itsesensuuria tai häpeää, ja se jos mikä on vapauttavaa.

Onko sinulla jotakin vastaavaa luovaa, tyhjänpäiväistä tai rentouttavaa tekemistä, josta ei ole yhtään mitään hyötyä (ainakaan kulloisella hetkellä), mutta mistä nautit?

Bisous, Niina

 

P.S. Kuvat napsin ihanalla kesäiseltä lenkillä Vanhassa kaupungissa Tarun kanssa!

***

What is your favorite creative doing? For me, clearly, it's writing :)

 

Lue myös / Read also:

Bloggaaminen hyvinvoinnin ja flow:n lähteenä / Blogging, my source of well-being and flow

Kevättä ja kaihoa rinnassa / Spring feelings

Aina matkalla jonnekkin / Always heading somewhere

 

Jos tykkäät blogistani, äänestä une petite lifea The Blog Awards Finlandin ehdokkaaksi 2017. KIITOS<3

If you like my blog, please vote une petite life on Blog Awards Finland 2017! THANK YOU<3

unepetitelife@gmail.com | Facebook | Instagram @unepetitelife

 

Share

Ladataan...

Mä rakastan meidän partsia! Oon jo ilmoittanut muutamalle ystävälle, että aioin viettää koko kesän siellä, että tervetuloa vaan kyläilemään (pitäisköhän postillekin tehdä osoitteenmuutos..?). Grilli käy kuumana harva se päivä ja blogisuoni sykkii ennätys voimakkaasti raittiissa säässä.

Seuraavaksi ihan vaan fiilistelykuvia ja muutamia ideoita helppoihin vegaanisiin grilliruokiin, s’il vous plaît! Vaikka sää on jo kesäinen, aivoni eivät ole päässeet luovalle tauolle, eli kokkailujen suhteen mennään edelleen nopeus- ja helppouslinjalla (ks. edelliset laiskannaisen reseptit täältä ja täältä).

 

 

 

Grillikausi avattiin ihan vaan marinoidulla tofulla grillissä, jonka lisukkeena oli uunissa paistettuja peruna- ja porkkanalohkoja, muusattua avocadoa, samba oelek-kastiketta ja salaattia.

 

Lohkoperunat ja -porkkanat uunissa

Perunaa

Rypsiöljyä

Suolaa

Mustapippuria

Muita mausteita valintasi mukaan esim. valkosipuli ja cayennenpippuri toimivat mielestäni etenkin lohkoperunoissa!

Uuni kuumaksi n. 225 C ja anna paistua noin. 30 min.

 

Seuraavana päiväni grillissä kuumeni vähän useampaa sorttia:

 

 

 

 

Soijarouhepihvejä vegejuustolla

Mun seuralaisten nauttimia sekalaisia lihatuotteita (Pakko kertoa tähän väliin, että multa on kerran kysytty, kun olin ulkona syömässä, että saako mun vegepöperöt valmistaa samalla pannulla kuin ravintolan muut sekaaniruuat. Jäin hetkeksi aukomaan suutani kuin kala kuivalla maalla (ai kituva kala, ompas epäsopivaa huumoria vegaanille, hyh!). Ylitettyäni hämmingin totesin vaan, että saahan toki, kiitos kysymästä. Mutta for God’s sake, en mä saa näppylöitä tai hengenahdistusta lihasta, en ole lihalle allerginen, mä en vain halua eettisistä, moraalisista ja ympäristösyistä syödä sitä! Kunhan mun soijanakkeihin ja tofupaloihin ei tartu pannulta vanhan rasvaisen kalan makua niin kaikki okei! Vaikka siis toki ko. henkilö ihan ystävällisyyttään varmasti kysyi, ei sillä, mutta itselle aika jännä ajatus.)

Kesäkurpitsaa

  • Grilliin vaan (voitele öljyllä, jos tahdot)
  • Suolaa

Pannulla paistettiin lisäksi parsaa, joka on mun tän kevään uusi ihastus!

  • Leikkaa/katko puisevat päät pois parsan ”juuresta”, joskus täytyy nippaista melkein 3 cm pois
  • Paista pannulla oliiviöljyssä lieden täydellä teholla noin 3-10 min (en ole katsonut kellosta, niin siksi noin epämääräinen aika-arvio)
  • Varo, ettei parsa muutu lötköksi, eli napakka suutuntuma pitää säilyä. Itse varmistan tämän niin, että otan maistiaisen muutaman minuutin kypsennyksen jälkeen
  • Suolaa

Lisukkeeksi oli ranskanperunoita, patonkia ja salaattia. Tietää, että kesä on tullut, kun saldeen saa pilkkoa kevätsipulin varsia!

 

 

 

Mitkä on sun parhaat grilliherkut? Entä missä grillailet mieluiten: partsilla, terdellä, erämajalla, mökillä, rannalla, festareilla kertakäyttögrillillä, mitä näitä nyt on?

Ihanaa alkavaa Suomen kesää kaikille! Tää lämpö ja aurinko on kyllä niin tervetullutta!

Bisous, Niina

 

***

Barbeque season finally arrived in Finland!

 

Lue myös / Read also:

Helppo ja nopea kermainen pasta tai risotto (vegaani) / Quick and easy creamy pasta or risotto (vegan)

Maailman terveellisin omenapiirakka (gluteeniton, vegaani) / The healthiest apple pie in the world (vegan, gluten-free)

Sipsikaljavegaanit for dummies / Vegan who likes chips and beer, I beg you pardon?!

 

Jos tykkäät blogistani, äänestä une petite lifea The Blog Awards Finlandin ehdokkaaksi 2017, KIITOS<3!

Vote my blog on Blog Awards Finland 2017! THANK YOU<3

unepetitelife@gmail.com | Facebook | @unepetitelife

 

Share

Ladataan...

 

 

 

”Arvot ovat yhtä kuin ajanhallinta”

Näin viisaasti totesi eräs henkilö aikakauslehden haastattelussa (muisti pettää taas tässä kohtaa, että kuka ja mikä lehti, mutta vahva veikkaus Kodin Kuvalehdelle). Aika rajusti, syyllistävänkin kuuloisesti sanottu, mutta mielestäni näissä sanoissa piilee suurehko totuudensiemen. ”Mitä opin saattohoitopotilailta?” postauksessa kirjoitin, että kauniit ajatukset (esim. siitä, että läheiset ovat itselle kaikki kaikessa, eläinten ei pitäisi joutua kärsimään ihmisten takia ja luova kirjoittaminen lisää omaa hyvinvointia) ovat oikeastaan ihan yhtä tyhjän kanssa, jos nämä ajatukset eivät koskaan konkretisoidu ja jalkaudu käyttäytymisen, tekojen ja valintojen tasolle. Jos tapaan parhaita ystäviäni kerran kuussa, popsin broilerin rintafileetä päivittäin ja olen tuottanut luovaa tekstiä viimeksi ala-asteella, voinko oikeasti sanoa arvostavani ystäviä, eläintenoikeuksia ja luovaa tekemistä yli kaiken?

Itse ajattelen aika pitkälle niin, että se mitä päästän suustani, se mihin käytän aikani ja se millaisia valintoja teen elämässäni, kertovat mun arvoista paljon enemmän kuin oman päänuppini aatokset. Nätti ajatus ei lämmitä ketään.

Jos arvostat kauneutta, miksi käytät rumia, kulahtaneita kotivaatteita ja juot kahvisi mukista, jonka kyljessä on blondivitsejä ja halkeama? Jos arvostat terveyttä, miksi tingit jatkuvasti yöunistasi?  Jos isovanhempasi ovat sinulle kultaakin kalliimpia, miksi näet heitä vain kerran vuodessa? Jos rakkaus on sinulle kaikki kaikessa, miksi riitelet enemmän kuin kehut, hellit tai kannustat?

Sisäistettyäni sen, että arvot = ajanhallinta, olen alkanut käyttää kalenteriani uudella tavalla. Ennen merkkasin ensimmäiseksi muistiin viikon treenit, joiden väliin ujutin kaiken muun. Kalenterini pursusi merkintöjä, ja olin tyytyväinen, kun onnistuin suunnittelemaan toimivan minuuttiaikataulun. Nykyään kirjaan päivyriini ensin tapaamiset ystävien ja sukulaisten kanssa, varmistan, että vähintään noin kerran kahdessa viikossa kalenteristani löytyy päivä, jonka kohdalla ei ole mitään merkintöjä, ja vasta sitten tulee kaikki muu.

Mitkä ovat sinun tärkeimmät arvosi? Miten jäsennät omat arvosi: tekemisen vai ajatusten kautta? Vilkaise kalenteriasi. Vietätkö suurimman osan ajastasi niiden asioiden parissa, joita arvostat kaikista eniten?

 

 

Seuraavaksi vähän faktaa arvoista ja muutama kiinnostava linkki!

Wikipedia tietää kertoa, että ”Filosofi Erik Ahlman jaottelee kirjassaan Kulttuurin perustekijöitä arvot yhdeksään eri luokkaan ja filosofi Ilkka Niiniluoto lisää Ahlmanin jaotteluun kaksi luokkaa.” Alla onkin sitten taidokkaasti peediasta kopsattu listaus arvoista, joka omaan silmään näyttää varsin pätevältä, samalta kuin oppikirjoissa, eli kiitos jälleen Wikipedia!

  • hedonistiset arvot

(onni, mielihyvä, ilo, nautinto, aistillisuus)

  • vitaaliset arvot

(elämä, terveys, tahto, kuntoisuus)

  • esteettiset arvot

(kauneus, ylevyys, suloisuus, taide)

  • tiedolliset arvot

(totuus, tieto, oppi, koulutus, viisaus, tiede)

  • uskonnolliset arvot

(usko, toivo, pyhyys, laupeus)

  • sosiaaliset arvot

(altruismi, ystävyys, rakkaus, uskollisuus, vapaus, veljeys, kunnia, isänmaallisuus, turvallisuus)

  • mahtiarvot

(voima, valta, sota, rikkaus, raha, voitto)

  • oikeusarvot

(oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, tasa-arvo, laillisuus)

  • eettiset arvot

(hyvyys, moraalinen oikeus)

  • ekologiset arvot

(luonnon kauneus ja terveys, eläinten oikeudet)

  • egologiset arvot

(omanarvontunto, itsekkyys, oma etu)

 

Löydätkö listasta helposti omat arvosi? Koetko, että arvojen pohtimisesta on jotakin hyötyä?

 

 

Tässä vielä pari linkkausta lyhykäisiiin ytimekkäisiin kirjoituksiin arvoista:

Asiaa Schwartzin arvoteoriasta, Martti Puohiniemi

Schwartzin arvoteorian mukainen arvokartta, Martti Puohiniemi

Arvojen mukainen ajanhallinta, Janne Kaleva

 

Bisous, Niina

P.S. Täytyy aina muistaa, että kaikilla ei ole yhtäläisiä vaikutusmahdollisuuksia omaan elämäänsä, aikatauluihinsa, työhönsä. Kaikilla ei ole niin paljon valinnanvaraa, aikaa, taloudellista turvaa, riittävää mielenterveyttä. Resurssit eivät välttämättä riitä pohdiskelemaan syntyjä syviä, jos elämä on pelkkää selviytymistaistelua. Mutta se ei ole tämän postauksen aihe, sen sijaan "Olet 100 % varmasti etuoikeutettu, koska luet mun blogia." -postauksessa pohdiskelen vähän tämän tyyppisiä asioita.

P.P.S. Arvo kun on päivän sana, niin pakko sanoa, että arvostan valtavasti teitä lukijoita, teidän kommentteja ja näkemyksiänne! Toivottavasti se heijastuu myös sinne ruudun toiselle puolelle. Musta ihanaa, kun ootte kommentoineet etenkin viime aikoina tosi aktiivisesti ja lähteneet keskustelemaan, mikä on mielestäni yks bloggaamisen tosi iso anti! Jos mulla joskus kestää useita päiviä vastata, niin se johtuu siitä, että haluan vastata ajan kanssa enkä kiireessä naputella ;). Luen kyllä kaikki kommentit yleensä heti, kun huomaan ne.

***

What are your most importat values? How do you know it? How these values are concretised in your life? If you look at your calender, is it clear that you spent most of your time doing things that reflect your values?

Bisous, Niina

 

Lue myös / Read also:

Mitä opin saattohoitopotilailta? / Best maxims and wise words

Kysymys, joka voi muuttaa koko elämäsi / A question that can change your whole life

Rakkaus- ja vihapuhehaaste / Love and hate speech challenge

 

Jos tykkäät blogistani, äänestä une petite lifea The Blog Awards Finlandin ehdokkaaksi 2017. KIITOS<3

If you like my blog, please vote une petite life on Blog Awards Finland 2017! THANK YOU<3

unepetitelife@gmail.com | Facebook | @unepetitelife

Share

Ladataan...

Luin vuodenvaihteen tienoilla koskettavan Kotilieden tai Kodin Kuvalehden artikkelin saattohoitopotilaiden mietteistä ja ajatuksista kuoleman lähestyessä (En valitettavasti lukuisista yrityksistä huolimatta löytänyt ko. artikkelia, linkkaan sen myöhemmin, jos löydän!).

Kun saattohoitopotilaita kysyttiin, mitä he tekisivät toisin elämässään, ja miten he neuvoisivat nuorta itseään, vastaukset kiteytyivät näihin neljään lauseeseen:

 

Toteuta unelmia.

Osoita tunteet.

Vietä enemmän aikaa läheisten kanssa.

Tee vähemmän töitä.

 

Ei hassumpia elämänohjeita, tuumin ja raapustelin ne lapulle, jonka laitoin jääkaapin oveen, jotten unohtaisi.

 

 

Ihmisen mieli on siinä kummallinen, että hyvistä päätöksistä ja aikeista kiinni pitäminen saattaa vaatia aika-ajoin paljonkin muistuttelua ja skarppausta. Loistavia päätöksiä on helppo tehdä, kauniita ja yleviä arvoja listata, mutta niiden noudattaminen pitkällä tähtäimellä ja päätösten konkretisointi vaatii ainakin itseni kohdalla toisinaan vähän temppuja. Joskus lappu jääkaapin ovessa on riittävä muistin virkistämiseksi, toisinaan tarvitaan järeämpiä keinoja.

Torstaina julkaisen postauksen, jossa kerron teille erään lausahduksen ja siitä syntyneen oivalluksen, joka helpotti ainakin itseä hahmottamaan, elänkö omannäköistäni ja arvojeni mukaista elämää ja arvostanko todella niitä asioita, joita kuvittelen arvostavani, eli olkaa kuulolla :)!

Mikä on paras saamasi elämänohje?

 

Bisous, Niina

 

***

Some wise words and advises:

Realize your dreams.

Show your feelings.

Spend more time with your loved ones.

Do less work.

 

Bisous, Niina

 

Lue myös /Read also:

Ihmissuhdemankeli à la Niina: Anna enemmän kuin saat ja seksivau! / Let's talk about love: Give more than you get

Ihmissuhdemankeli à la Niina: Ole läsnä ja kuuntele / Let's talk about love: Being present and listening

Ihmissuhdemankeli à la Niina: Miten ilahduttaa omaa rakasta? / Let's talk about love: How to delight someone?

 

Jos tykkäät blogistani, äänestä une petite lifea The Blog Awards Finlandin ehdokkaaksi 2017, KIITOS<3!

Vote my blog on Blog Awards Finland 2017! THANK YOU<3

unepetitelife@gmail.com | Facebook | @unepetitelife

 

Share

Ladataan...

Ja taas aikamoisella otsikolla mennään, klikkejä ei säästellä. Mutta toivon, ja vähän uskonkin, että joku teistä saattaa oikeastikin saada pienen sysäyksen tai oivalluksen tästä kirjoituksesta, ja siinä tapauksessa en sortunut ihan turhaa klikkijournalismiin.

 

 

Haluan esitellä teille Ihmekysymyksen (engl. miracle question), joka on eräs ratkaisukeskeisen psykoterapian tekniikoista.

"Kuvittele, että keskellä yötä nukkuessasi tapahtui ihme, ja toiveesi, tavoitteesi tai unelmasi toteutuisivat.

  • Mitkä asiat olisivat eri lailla herätessäsi?
  • Mikä olisi ensimmäinen pieni muutos käyttäytymisessäsi, jonka huomaisit?
  • Mitä ihmiset, jotka asuvat kanssasi huomaisivat?
  • Mitä ihmiset, jotka työskentelevät kanssasi huomaisivat?
  • Mitä käyttäytymisesi muutoksia, jotka kertoisivat, että ihme on tapahtunut viime kerran tapaamisen jälkeen, muut ihmiset havaitsisivat?

Valitse yksi pieni käyttäytymisen muutos, joka edustaisi askelta kohti ihmettäsi, ja harjoittele sen tekemistä.

Jos sinun on vaikea keksiä pieniä merkkejä ihmeesi tapahtumisesta, kokeile seuraavaa: Kuvittele, että sinulla on itsestäsi videonauha, joka alkoi pyöriä sillä hetkellä kun ihme tapahtui keskellä yötä. Mitä huomaisit itsesi tekevän, jos katsoisit videonauhaa itsestäsi ensimmäisenä päivänä (ja yönä) sen jälkeen kun ihme tapahtui? Mikä olisi ensimmäinen kuva tai kehys videonauhalla, joka osoittaisi sinulle, että ihme oli tapahtunut? Mikä olisi seuraava?

Harjoitus voi olla erityisen hyödyllinen, kun tunnet olevasi juuttunut paikoillesi tai lannistunut ongelmasi suhteen. Se auttaa sinua selventämään, miten toiveesi voisi tapahtua tai tavoitteesi toteutua todellisessa elämässä, ja se auttaa sinua tunnistamaan pienet askeleet, jotka ovat välttämättömiä päästäksesi kohti toiveesi tai tavoitteesi saavuttamista." (Dolan, 2009: 162. Käännös A. M.)

Lähde: Tavoitteiden täsmentäminen. Antti Mattila Duodecim verkkojulkaisussa.

 

Ihmekysymyksen voi asetella myös niin, että mitä, jos aamulla herätessäsi kaikki olisikin hyvin? Kaikki ongelmasi olisivat ratkenneet ja murheet poistuneet. Mistä huomaisit ongelmiesi poistuneen? Millainen olo sinulla olisi? Mitä näkisit, tuntisit, haistaisit, maistaisit? Mitä tekisit ensimmäiseksi? Entä seuraavaksi?

Toivottavasti ihmekysymys auttaa teistä jotakuta hahmottamaan omia tavoitteitaan, saavuttamaan unelmiaan sekä huomaamaan, millaisilla hyvinkin pienillä muutoksilla on mahdollista lisätä omaa hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua. Ihmekysymysharjoituksen tekemisestä itsestään tulee myös aika kiva olo, vaikka mitään suuria tai mullistavia oivalluksia ei syntyisikään.

Mahtavaa viikkoa kaikille!<3

Bisous, Niina

***

This miracle question –practice might help you clarify your dreams, goals and thoughts:

“Suppose our meeting is over, you go home, do whatever you planned to do for the rest of the day. And then, sometime in the evening, you get tired and go to sleep. And in the middle of the night, when you are sound asleep, a miracle happens and the problem that brought you here today is solved just like that (the therapist might snap his/her fingers at this point to add a bit of drama). But since the miracle happened overnight you don’t know that the miracle has happened. When you wake up the next morning, how are you going to start discovering that the miracle happened? … What else are you going to notice? What else?”

Reference: Ben Furman, Varieties of the miracle question

Wish you a lovely week<3!

Bisous, Niina

 

Kuva / Photo: Taru / Stuff About

 

Lue myös /Read also:

Unelmoi isommin / Dare to dream bigger!

Musiikki, psykologia ja aivot / Music, psychology and brains

Mielenterveyden ensiapukurssi ja Facebook-spämmiä

Valokuvaterapiaa, osa 2: Teoriaa - Phototherapy, part 2: Theory

 

 

Jos tykkäät blogistani, äänestä une petite lifea The Blog Awards Finlandin ehdokkaaksi 2017! KIITOS<3 / If you like my blog, please vote une petite life on Blog Awarsd Finland 2017! THANK YOU<3

unepetitelife@gmail.com | Facebook | @unepetitelife

Share

Ladataan...

Salut toute le monde!

Enpä olisi vaikka vuosi takaperin ikinä uskonut hankkivani verkkosukkiksia. Taannoisella Hollannin reissulla tällainen ostos tuli kuitenkin tehtyä. Olin etukäteen nähnyt Instagramissa muutamien fashionistojen kuvia, joissa verkkosukkahousut oli yhdistetty hauskasti farkkuihin. Hiljalleen aivoni alkoivat muovautua siihen suuntaan, että kykenin luomaan mielikuvan verkkosukkiksista tyylikkäänä asusteena eikä vain kalkkunankoiven ympärille kääräistynä pakkausmateriaalina. 

Usko tai älä, kalkkunalook eli korviin saakka vedetyt verkkosukkikset, napapaita ja lahkeista käärityt revityt farkut ovat tätä nykyä ihan mun lempiyhdistelmä. JE L’ADORE!

Ootko koskaan jäänyt kiinni siitä, että sanot jollekin uudelle trendille/hömpötykselle ettei koskaan, mutta parin kuukauden tai vuoden päästä huomaat omistavasi kyseisen vaatekappaleen?  Tunnustan, itselle on aika monta kertaa käynyt näin. Olen tosi hitaasti lämpiävä uusille muotituulille enkä tosiaan kulje trendien aallonharjalla. Yleensä vaadin vähintään vuoden, parin, kolmen siirtymäajan ennen kuin otan uudet muotivillitykset haltuun. Tästä on lukuisia esimerkkejä kuten pillifarkut, leveälahkeiset farkut, Fjällrävenin reppu, paksupohjaiset tennarit, valkoiset farkut, takataskuttomat legginssit… Lista on nolostuttavan pitkä. En olisi muka suostunut pukemaan yksiäkään em. listan kapistuksia päälleni, mutta kaikki löytyvät nykyisestä garderobistani (vaikka valkoisista farkuista en ole ihan 100 % varma heitinkö KonMari -puuskassa ne menemään, toivottavasti en…). 

Mikä on sun kevään lempivaatetus, -asuste tai -tyyli?

Ihanaa viikonloppua teille<3

Bisous, Niina 

*** 

Salut toute le monde<3! My favorite outfit of this spring is jeans, crop top and fishnet stockings. A year ago, I couldn’t ever imagine myself wearing fishnet stockings, but apparently I changed my mind. Do you have any particular trend that you hated at the beginning and now you love it? What is your favorite spring style? Enjoy your evening!Bisous, Niina

***

Photos: Taru <3

 

Lue myös /Read also:

Viikonloppu: Lämpöennätys, despacito ja FoMO / Weekend and FoMO

Valokuvaterapiaa, osa 3: Valokuvamallina olemisen sietämätön kiusallisuus / Phototherapy, part 3: Modelling

KonMari sanoo "heitä se pois", minä sanon "lahjoita" / When KonMari says "throw it away", I say "give it to charity"  

 

Jos tykkäät blogistani, äänestä une petite lifea The Blog Awards Finlandin ehdokkaaksi 2017

unepetitelife@gmail.com | Facebook | @unepetitelife

 

Share

Pages