Ladataan...

Näin viikonlopun korvilla ja valokuvaterapia-postauksen jälkeen teki mieli julkaista jotakin kevyempää settiä. Sain idean tähän postaukseen Yohanna Emilien blogista

 

Aikuisten ystäväkirja

Nimeni on: Niina Maria V.

Jotkut tosin kutsuvat minua: Ninnu, Nishka, Ninushka, Ninski, Niinuli, mon stylo (minun kuulakärkikynäni)

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona: Eläinkaupanmyyjä, kirjailija ja malli

Mutta isona minusta tulikin: Soon to be psykologi (ja vähän isompana minusta tulee myös kirjailija)

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Ottaisin blogin kirjoittamiseen kahdeksan lisätuntia, liikuntaan ja luonnossa oleiluun nelisen tuntia, läheisten kanssa hengailuun viitisen lisätuntia (läheiset menee blogin edelle jo tosielämässä, niin siksi panostaisin lisätunnit blogiin ;)) ja sitten vielä rauhoittumiseen/meditoimiseen tunnin. Eli se tekee…18 ekstratuntia, kiitoos!

Harrastan nyt: Kuntosalia, avanto- ja normiuintia, lenkkeilyä meidän haukun kanssa ja ilman, bloggaamista, lukemista, pyöräilyä, tanssia

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä: Mamacita – Collie Buddz

Noloin tv-ohjelma josta pidän: Ei ole, koska kaikki mitä katson (eli Noin Viikon Uutiset, Pressiklubi, The Wire) ovat über cooleja. Vastaan siis tähän mainokset ja leffojen trailerit. Koska en sitten ala-asteen ole katsonut telkkaria kuin yksittäisiä kertoja, ja siksi musta on hauska mennä leffaan ajallaan ihan varta vasten katsomaan ne mainokset/trailerit tai jos kylässä on telkku auki, niin nauliudun sen eteen katsomaan, minkälaisia mainoksia nykyään näkyy.

Bravuurini keittiössä: Erilaiset risotot ja välipalat

Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina, kun… leffoissa/kirjoissa on jokin isä-tytär draama.

Lapsuuteni lempilelu: Marakatti nimeltä Miksu

Lempilelu nykyään: ööh puhelin :D

Salainen paheeni: Aikataulutan yksittäisen koulutehtävän tms. teolle parhaimmillaan 20 tuntia ja hoidan homman kolmessa tunnissa, mikä aiheuttaa runsaasti turhaa etukäteistä stressiä. Ja lopun ajasta bloggaan ;).

Viisaus, jonka olen tähän mennessä oppinut: Älä tuomitse, ja ole myötätuntoinen. Mieti mitä miljoonia syitä toisen käyttäytymisen taustalla saattaa olla ilkeyden ja tahallisuuden sijaan. Hengitä.

Kuvaile itseäsi viidellä sanalla: optimistinen, kriittinen, sosiaalinen, levoton, utelias

Kolme asiaa, joita ilman et voi elää (läheisiä ei saa mainita): jumpsuitia, aamukulhoa, metsää ja chiliä (hups neljä..)

Lapsuutesi paras muisto: kesälomaviikot Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla eli pöndellä

Takana on kauhea päivä, miten rentoudut? Jumpsuit äkkiä päälle, debriefing jonkun läheisen kanssa, sitten varmistan, että on jotakin hyvää tulista ruokaa saatavilla ja lopuksi käyn rauhoittavalla kävelylenkillä.

Jos sinun pitäisi syödä vain vain yhtä herkkua koko loppuelämäsi, mitä se olisi? Kotitekoista pastaa.

Mitä et missään nimessä voi sietää? Ahdasmielisyyttä, arvostelua ja tuomitsemista. Epäoikeudenmukaisuutta.

Kuinka monessa paikassa/ kodissa olet asunut? Suomessa 8, Ranskassa 3 ja Kanadassa 1.

Haaveita joiden toivot toteutuvan lähitulevaisuudessa? Pääsisin reppureissaamaan Aasiaan ja moikkaamaan parasta ystävääni Australiaan. Voisin kirjoittaa/blogata ammatikseni. Saisin graduni ja artikkelini valmiiksi.

 

Aikuisten ystäväkirja olisi mielestäni hauska idea toteuttaa myös blogimaailman ulkopuolella ystävien kanssa esimerkiksi rauhallisemman illanvieton ohjelmanumerona. Vanhoista kavereistaankin saattaa löytää uusia puolia ja voi kehkeytyä mielenkiintoisia keskusteluja. Ja parasta bestietä olisi tietenkin, jos olisi tallella ne aidot oikeat antiikkiset ystäväkirjat ja vertailla sieltä ovatko tyypit ja haaveet muuttuneet. Ja kysymykset voi toki muokata mehukkaammiksi ;). Kokeilkaa!

 

Bon weekend!

Bisous, Niina

P.S. Muistakaa osallistua arvontaan!

Facebook // Instagram @unepetitelife // Blogit.fi // Bloglovin' // niinamariavblog@gmail.com

 

Lue myös / Read also:

Tietoa bloggaajasta / About me

Psykologian opiskelijan perjantai / Psychology student's Friday

Healthy French toast à la Niina (vegaani, gluteeniton - vegan, gluten-free)

 

Adult’s friendship book

My name is: Niina Maria V.

However, some call me: Ninnu, Nishka, Ninushka, Niinuli, mon stylo (my ballpoint pen)

I was sure that when I grow up I’ll become: a pet shop seller, writer and model

But when I grew up, I became: Soon to be a psychologist (and when I’ll grow up more, I’ll also become a writer)

If I had more hours in the day: I would take extra hours for blogging, seeing friends and family, doing physical activity and strolling in the nature. I need 18 extra hours, please!

My hobbies are: gym, ice swimming and normal swimming, jogging with and without our dog, blogging, reading, biking, dancing

After a couple glass of wine on Friday, I listen: Mamacita - Collie Buddz

The most embarrassing TV program which I like: There is no, because all of what I watch are so cool. So my answer is movie trailers

My specialty in the kitchen: Various risottos and snacks

Almost ashamed to tell you, but I cry every time when ... I watch/read father-daughter drama.

My childhood favorite toy: little monkey named Miksu

Favorite Toy today: uh phone: D

Wisdom, which I have learned so far: Do not judge. Think about those millions of reasons behind the behavior of another person. Breathe.

Describe yourself in five words: optimistic, critical, social, restless, curious

Three things without which you cannot live (family/friends must not be mentioned): jumpsuits, brekkie bowl, forest and chili (oops four ..)

The best memory of childhood: Summer vacation weeks in eastern Finland and Ostrobothnia, ie

After a terrible day, how you relax? Jumpsuit on, debriefing with someone close, then make sure that there is something good spicy food available, and then I go to a soothing walk.

If you were forced to eat only one thing for the rest of your life, what would it be? Homemade pasta.

What you absolutely cannot stand? Narrow-mindedness, judging, injustice.

How many places you have lived in? 8 in Finland, 3 in France and one in Canada.

Dreams that you wish to occur in the near future? Backpacking in Asia and go to say hello to my best friend in Australia. That I could write / blog for living. I could get my master's thesis and my article done.

 

Try with your friends :)!

 

Bon weekend!

Bisous, Niina

Facebook // Instagram @unepetitelife // Blogit.fi // Bloglovin' // niinamariavblog@gmail.com

 

 

Share

Ladataan...

Tässä osassa neuvon, miten tunnistat oman valokuvausilmeesi, ja annan vinkkejä, miten voit laajentaa omaa ilmerepertuaariasi valokuvissa. Lisäksi jaan muutaman protipsin itsetutkiskelusta ja itseymmärryksen lisäämisestä omakuvien avulla. Tutustu kaikkiin valokuvaterapia-juttusarjan postauksiin täältä.

Kuvaussessiosta, jonka aikana nämä kuvat otettiin, on vierähtänyt jo tovi. Tarkalleen ottaen reilu neljä kuukautta. Tämä viimesyksyinen kuvaushetki on myös osasyy orastavaan kiinnostukseeni valokuvaterapiaa kohtaan, ja siksi halusin säästää nämä otokset valokuvaterapia-juttusarjaa varten. Rakas serkkuni, Johannes Yrjö, joka on myös hiusstylistini, partner in crime ja yksi riemukkaimmista luottobileseuralaisistani, on näiden otosten takana. Olimme sopineet menevämme kuvailemaan ihan muita juttuja Lapinlahden idyllisiin merimaisemiin ja kuvausretken jälkeen Johannes ehdotti, että räpsitäänkö pari muotokuvaa. Olin, että ookoo.

Kuvattavana oleminen tuottaa mulle välillä hieman ristiriitaisia tunteita. Olo on kiusallinen ja epävarma, en ole varma mihin suuntaan päätäni kallistaisin, pitäisikö leukaa laskea hieman alas vaiko nostaa ylös. Ala-asteen ykkösen jälkeen musta ei löydy hymyilevää koulukuvaa, sillä inhosin yli kaiken koulukuvaajien hokemaa: ”Näytä se kaunis missinhymy!” –lausetta, ja koin jostakin syystä nämä tilanteet ahdistaviksi. Vasta vuosikausia myöhemmin olen ottanut koulukuvaajien neuvoista vaarin: Takuuvarma luottoilmeeni on tätä nykyä hammashymy, mutta siihen ilmerepertuaarini pitkälti jääkin (että kiitti vaan).

Kokeile: Onko sinulla jokin tietty kuvausilme? Luultavasti on, kysy vaikka joltain kaverilta, tutki ilmeitäsi jo otetuista valokuvista tai mieti tietoisesti minkälaista ilmettä virittelet kasvoillesi, kun joku vetää esille selfie stickin tai ottaa sinusta pönötyskuvan Eiffel-tornin edessä. Harjoittele tunnistamaan oma ”luottoilmeesi”, jotta pääset siitä eroon. Saat otettua tulevaisuudessa mielenkiintoisempia kuvia, ongittua uusia puolia ja ehkä jopa uusia ideoita ja oivalluksia itsestäsi.

Traagista koulukuvaustarinaani vasten oli erityisen siistiä huomata, mitä tapahtui, kun Johanneksen neuvojen myötä uskalsin ja opin rentouttamaan kasvojen lihakset, suljin tai siristin hieman silmiä, vakavoiduin hymyilyn sijasta tai latasin katseen täyteen vihaa. Tai ainakin yritin. Toisinaan onnistuin, mutta useimmiten en. Oli nihkeää, mutta opettavaista altistaa itsensä näyttämään jopa rumalta kuvissa. Silti isoin ja vaikein juttu mulle oli rentouttaa kasvot, sillä se ei juolahtaisi normaalisti mieleenikään valokuvissa, joihin olen tähän asti asennoitunut, että vedetäänpäs nyt tämä ilme päälle, ettei naama roiku (eli hammashymy, kiitti vaan koulukuvaajat). Toinen ilmeinen kehityspiste minulle olivat vakavat kuvat. Olo tuntui paljaalta ilman omaa turvallista hammashymyä. Ei ollutkaan mitään harjoiteltua ilmettä mihin tukeutua.

Aloin hoksaamaan, että kiinnostavimmat kuvat syntyvät ehkä juuri silloin, kun ei keskity näyttämään mahdollisimman kauniilta ja sievältä vaan silloin, kun unohtaa oman olemuksensa ja eläytyy täysillä haluttuun tunteeseen tai tarinaan.

Kokeile: Ilmaise erilaisia tunnetiloja kasvoillasi ja pyydä jotakuta ottamaan kuvia tai säädä itselaukaisin hoitamaan homma. Koita rentouttaa kasvojen lihakset, ota kuva silmät kiinni ja silmät sirrissä. Ole ihan hemmetin serious. Ja vihaa sydämesi pohjasta. Lopuksi voit tehdä itsellesi helppoja ilmeitä esim. duck face, puppy face tai nappaa vaikka belfie, niin ei jää paha mieli, jos et vielä ensimmäisellä kerralla onnistunut ilmentämään koko tunneskaalaa. Tai sitten voit vaan naureskella hullunkurisille otoksille ja uudistaa Facebookin profiilikuvan.

Kuvaussessiomme lopputuloksena kehkeytyi koko liuta uusia ajatuksia ja pohdintoja. En ollut tunnistaa itseäni osasta kuvia ja hyvä niin, good bye missin hymy! Jäin kuitenkin miettimään, miksi vakavana ollessani tunsin itseni haavoittuvaksi. Havaitsin, että Johanneksen kanssa, niin kuin ihan joka ihmisen seurassa, olen tottunut olemaan jossakin tietyssä roolissa. Alun esittelytekstin perusteella saatatte arvata, että vaikka juttelemme harva se päivä myös syvällisiä ja olemme toistemme tukena vaikeina hetkinä, olen Johanneksen seurassa usein aika railakas ja nauravainen. Tämän roolin rajojen rikkominen oli yllättävän hankalaa vaikka kyse olikin vain valokuvattavaksi eläytymisestä.

Katselin myös jälkikäteen peilistä, että eihän mun naama roikukkaan, vaikka en ylläpitäisi jotakin ilmettä koko ajan. Nykyään kasvojen rentouttaminen tuntuu niin mukavalta, että luulen olevani vähän vähemmän hymyileväinen ja enemmän möllöttävän oloinen esim. liikkuessani kaupungilla, mutta rennoista naamalihaksista en enää hevillä luovu! Huomasin myös, että valokuvattavana oleminen on taito, jota voi harjoitella eikä pelkästään fotogeenisyys-arvonnan lopputulos. Hyvä kuvaaja osaa antaa sinulle pieniä, mutta merkityksellisiä vinkkejä, joilla parannat välittömästi olemustasi kuvissa.

 

Lopuksi: Koska tämä on valokuvaterapia- eikä "miten ilmeillä kuin huippumalli” –postaus, kehotan, että tarkkailet tunteitasi, ajatuksiasi  ja reaktioitasi hieman edellisten ”tehtävien” aikana. Kirjaa niitä ylös, jos siltä tuntuu. Mistä kuvasta pidit? Mistä et? Ja miksi? Mikä ilme tuntui helpoimmalta omaksua ja mikä taas vaikeimmalta? Miksi? Olitko jo etukäteen hyvin tietoinen, miltä näytät kutakin tunnetta ilmentäessäsi vai tuliko yllätyksiä? Oliko tehtävien tekeminen vapauttavaa, ahdistavaa, tylsää tai kiusaannuttavaa? Saatat oppia jotakin uutta itsestäsi ;).

 

Juttusarja jatkuu.

Excellent soirée à vous, rakkaat lukijat<3!

Bisous, Niina

 

Lue myös / Read also:

Valokuvaterapiaa, osa 2: Teoriaa - Phototherapy, part 2: Theory

Valokuvaterapiaa vai Narkissos-syndrooma? / Therapeutic Photography or Narcissus syndrome?

Valokuvausvinkkejä aloittelijoille ja koiralenkkejä / Some photography tips for beginners and cute photos of my dog

 

Here are some pics from the photo shooting with my dear cousin, hairstyler and partner in crime, Johannes Yrjö. I always feel comfortable, when I smile on the photos. Instead, being serious, relax my face muscles totally, acting angry and so on, were totally new and bizarre for me. But, I learned a lot and after our session, I found being photographed very fascinating and creative and a good way to learn more about your reactions, feelings and thoughts.

To be continued.

Excellent soirée à vous, my dear readers<3!

Bisous, Niina

 Kuvat ja hiukset / Photos & hair: Johannes Yrjö Ota yhteyttä tai seuraa blogiani / Contact and follow me:

niinamariavblog@gmail.com

Facebook

Instagram @unepetitelife

Blogit.fi

Bloglovin'

Share

Ladataan...

Sain testiin vegaanisia ihonhoitotuotteita. // Testing vegan skin care products.

*Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Forever Living Products edustajan Lotta Lehtisen kanssa.

Hei kaikille!

Sainpa tässä taannoin testattavaksi Forever Living Productsin vegaanisia ihonhoitotuotteita. Tyypilliseen tapaani googlasin ensitöikseni firman. Selvisi, että Forever on erikoistunut Aloe Vera tuotteisiin, joista osa on täysin vegaanisia ja eläinkokeettomia (Forever on listattu Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listalle). Pientä epäilystä minussa herätti yrityksen tapa jälleenmyydä tuotteitaan, sillä koko toiminta perustuu verkostomarkkinointiin, mikä kalskahti omiin korviini pahimmillaan pyramidihuijaukselta ja kiusalliselta ostopakolta. Salapoliisityöni tuloksena (ks. tämä Guardianin artikkeli) ja udeltuani lisätietoja omalta jälleenmyyjältäni ja lapsuudentutultani Lotalta, vakuutuin toiminnan asiallisuudesta ja olin erittäin tyytyväinen kokeiluun!

Alun perin tarkoituksenamme ei edes ollut tehdä blogiyhteistyötä, vaan Lotta kysyi vanhan tutun ominaisuudessa Instassa, haluanko testailla vegekosmetiikkaa, koska hän oli yllättäen kuvieni ja hashtagieni perusteella osannut aavistaa, että olen vegaani. Kummelia mukaillen, yhteistyöideamme sai jotakuinkin näin alkunsa: No me se siinä keksittiin ihan viime metreillä, että vedetään ässä hihasta ja järjestetään tuotepaketin arvonta blogissa ja Niina sitten vähän rupattelee kokemuksiaan nuista kreemeistä.

Arvonnan ja Lotan yhteystiedot löydät tämän postauksen lopusta!

Asiallisesti ottaen, testailin tuotteita itse useamman viikon ajan, ja pidimme 20-30-vuotiaiden ystävieni kanssa hemmotteluillan kasvohoitojen merkeissä. Lisäksi 50+ ikäinen äitini kokeili osaa tuotteista. Elikkäs tässä postauksessa jaan oman mielipiteeni lisäksi myös kavereitteni ja äitini kommentteja tuotteista, joten saatte vähän näkökulmaa, miten tuotteet toimivat eri ikäisillä ja eri tyyppisillä ihoilla. Oma ihoni on pintakuiva sekaiho ja olen kärsinyt ja näpyistä ja eriasteisesta aknesta teinistä saakka. Ystävieni ja äitini ihotyypit vaihtelivat kaikkea täydellisestä atoopiseen ja herkkään, erittäin kuivaan, normaaliin ja sekaihoon.

Foreveriltä löytyy siis laaja valikoima vegaanisia ja eläinkokeettomia vartalon- ja hiustenhoitotuotteita, kosmetiikkaa, lisäravinteita ym. ja heillä on runsaasti jälleenmyyjiä ympäri Suomen. Lotalta sain testiin hulppean hemmottelupaketin, joka sisälsi seuraavat vegaaniset ja cruelty-free ihonhoitotuotteet:

Aloe Scrub eli kuorintavoide, joka soveltuu valmistajan mukaan hellävaraisuutensa vuoksi päivittäiseen kasvojen ihon kuorintaan ja myös koko vartalolle. Kuorinta nousi itselläni suosikkituotteiden sijalle kaksi! Aivan ihana tuoksu sekä vaikutelma laadukkuudesta ja ylellisyydestä! Koostumus oli sopivan rakeinen, mutta silti hellävarainen. Iho jäi todella pehmeäksi ja silkkiseksi. Frendini olivat yhtä lukuun ottamatta (jonka mielestä kuorinta oli liian raju, mutta toisaalta hän ei ollut koskaan ennen käyttänyt ihokuorintaa) samoilla linjoilla. Voisin ostaa omaksi, ainakin, jos käyttäisin ihokuorintoja useammin.

Aloe Refreshing Toner eli aloeta, jojobaa, valkoista teetä ja kurkku-uutetta sisältävä kasvovesi. Lupaa raikastaa ja kosteuttaa. Itselläni ei ainakaan kirvellyt ja kiristänyt, vaikkakin tuoteselosteen mukaan sisältää hippusen alkoholia, joka voi kuivattaa ihoa. En ole käyttänyt vuosiin kasvovettä muuta kuin kraanasta ja en usko, että se asia tulee muuttumaan tämän tai minkään muun kasvoveden myötä. Ihana tuoksu jäi iholle kylläkin! Ystäväni ja äitini vain hymisivät hyväksyvästi eli tuote ei herättänyt kovin suuria tunteita, paitsi tuoksua kehuivat jälleen kerran kaikki testaajat.

Aloe Vera Gelly. Valmistajan mukaan hoitava geeli sopii mm. palovammoihin, itikan pistoihin ja silmänympärysvoiteeksi. Itikat ovat suht harvassa näin tammi-helmikuussa, niin eipä tullut kokeiltua, ja onnekseni en myöskään polttanut itseäni testijakson aikana. Geeliä voi käyttää myös ihan normaalina kosteusvoiteena kasvoilla ja vartalolla. Kokeilin levittää geeliä naamariin aamulla meikin alle ja siten se toimi ihan hyvin, mutta levittäessä sai olla tarkkana, sillä, jos geeliä laittoi liikaa, se paakkuuntui kulmakarvoihin. Ystäväni ja äitini pitivät geelin koostumusta hieman tahmaisena ja kiristävänä eivätkä kovin miellyttävänä, mutta musta se oli kuitenkin ihan mukiinmenevä tuote, vaikka ei noussut suosikkeihin.

Aloe Nourishing Serum. Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä kerron teille Aloe seerumista! Eli tittididii: Seerumista tuli minun ja kaikkien muidenkin suosikkituote! Aivan ihana ja ylellinen tuoksu että koostumus. Puhdasta luksusta etenkin allekirjoittaneelle, joka käyttää naamarasvana vauvoille tarkoitettua vartalovoidetta (kerron teille joskus, miksi ;D!). Iholle jäi silkkinen ja kosteutettu olo. Sopi mielestäni meikin alle sekä yövoiteeksi. Kaikki testaajat komppasivat edellä mainittua, ja äiti lisäsi vielä, että tuntui riittoisalta myös hänen ikääntyvälle ja kuivalle iholleen. Itseasiassa seerumi vaikutti sopivan hyvin testaajien kaikille ihotyypeille (joita olikin aivan laidasta laitaan). Tätä voisin ostaa itselleni tai lahjaksi.

 

Tiivistettynä:

  • Seerumi ja kuorinta olivat selkeästi omat ja muiden testaajien suosikit. Kahdella sanalla sanoen laadukkaita luksustuotteita!
  • Kasvovesi ei jättänyt kiristävää tunnetta iholle
  • Aloe Vera Gelly jakoi eniten mielipiteitä: Muut tykkäsivät että geeli tahmaa, musta ihan ok
  • Kaikissa testaamissani tuotteissa on huumaava raikas tuoksu, paitsi Gellyssä, jossa hyvin mieto ja ”luonnollinen” tuoksu
  • CosmEthics-sovelluksen kriteerien mukaan Forever Living –tuotteissa on ainakin pääosin turvalliset ja allergisoimattomat aineosat. En löytänyt jokaista testaamaani tuotetta sovelluksen listauksesta, mutta näillä mennään. Lisätietoa sovelluksesta löydät Kemikaalikimaran blogista. Lyhyesti: Voit ladata sovelluksesi älypuhelimeen ja tutkia tuotemerkeittäin, kuinka turvallisia/herkistäviä/allergisoivia aineosia kosmetiikkasi sisältää. Sovellus ei valitettavasti sisällä kaikkia mahdollisia tuotemerkkejä. Teen piakkoin oman postauksen siitä, mistä löytää lisää tietoa turvallisesta kosmetiikasta.
  • Lotta on aivan ihana ja yksi avuliaimpia ihmisiä, joita tunnen<3! Yhteistyö sekä tuotekokeilu sujuivat kaikin puolin mutkattomasti. Lottaan kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, jos kiinnostuit tuotteista ja toki minultakin saa kysyä lisää! Foreverillä on paljon muitakin vegaanisia tuotteita, joita en tässä yhteydessä testannut, ja jotka vaikuttivat kiinnostavilta.

 

Lisätiedot:

Lotta Lehtinen

puh.  0400 724 852

lotta.lehtinen@hotmail.fi

www.myaloevera.fi/lotanaloe

Instagram: @foreverlotta

Tuotteiden toimitus: Pk-seutu, Tampere ja muualle sopimuksen mukaan.

 

Päätimme Lotan kanssa arpoa teidän kesken, ihanat lukijat, kaksi Forever Living tuotetta! Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tätä postausta ja kertomalla, mitkä kaksi yllämainituista testaamistani tuotteista toivoisit voittavasi itsellesi ja miksi. Liitä kommenttiin oma sähköpostiosoitteesi, jotta voin olla yhteydessä voittajaan. Onnea arvontaan! Arvonta päättyy keskiviikkona 8.3.2017 klo 23.59.

Mitä vegaanisia ihonhoitotuotteita tai kosmetiikkaa suosittelisit?

Bonne soirée<3 eli ihanaa iltaa kaikille!

 

Bisous, Niina

P.S. Miljoona uutta postausideaa muhimassa ja odottamassa luonnoksissa tai puhelimen muistiinpanoissa. Ainoa, mikä välillä (=jatkuvasti) tuntuu puuttuvan, on aika. Seuraavien viikkojen kuluessa koitan saada tulille ainakin Helsinki/Tallinna/Porvoo-vinkit, mietteitä rakkaudesta & etäsuhteista sekä kuvia prinsessapäivästä eli Helsingin Yliopiston psykologian ainejärjestö Kompleksin 70-vuotisjuhlista (tsekkaa Instagramista @unepetitelife teasereitä edellä mainituista)!

 

Lue myös / read also:

Mainostuloja blogilla? / Blog advertisements and money

Hedelmäinen aamiaiskulho (vegaani, gluteeniton) / Fruity brekkie bowl (vegan, gluten-free)

 

Hi all!

I had a chance to test vegan and cruelty-free skin care products in cooperation with Lotta from Forever Living Products. My favourite products were Aloe Nourishing Serum and Aloe Scrub. I also did some research about the company, because, at first, I felt a bit suspicious about multi-level marketing. After a discussion with Lotta and finding this article about Forever Living Products on the Guardian, I felt safe ;).

Do you have some good vegan skin cre products or cosmetics to recommend?

Bonne soirée<3! (Have a lovely evening!)

Bisous, Niina

 

Ota yhteyttä tai seuraa blogiani / Contact and follow me:

niinamariavblog@gmail.com

Facebook

Instagram @unepetitelife

Blogit.fi

Bloglovin'

 

Share

Pages