Kun kirjoitin teiniangstiseen nettipäiväkirjaani Itkevä tyttö -nimisestä bändistä, joku bändin jäsen kävi kommentoimassa. Vajaat yhdeksän vuotta myöhemmin olen jo melkein toipunut siitä järkytyksestä ja sitä paitsi piiloutunut kirjoittamaan tänne virtuaalisten hameenhelmojen taakse, joten aion yrittää uudestaan. Bändin nimikin on sittemmin vaihtunut, joten en pääse hehkuttamaan, kuinka Musta Valo on yhtyeen pitkän uran paras levy. Pitää kirjoittaa, […]

Moi aikuisuus. Joulukoristelin kotini ensimmäistä kertaa ikinä, ja aloitin vielä sieltä porvareimmasta päästä eli joulukuusesta. Tai no, ”kuusesta”, joka on Hakaniemen torilta haettu ja kiroillen vesikannuun tungettu kolmen euron havunippu. Lupaan petrata tätä porvariutta vielä. ”Kuusi” kyllä toimii ihan esikuviensa tavoin retkottamalla uhkaavasti vinossa ja varistamalla neulasia käsittämätöntä vauhtia. Koristeet sentään hain porvariskodin arvoisesti Stockalta. […]

Kuka lohduttaisi Nyytiä silittäisi mun vaatteet, kiitos.

Suurin yleisö väkivaltaisille uutisille löytyy kylmästi valaistuista avokonttoreista. Luulisin. Kun aloitin työt puhelinvaihteessa, perehdyttäjäni katseli aina puheluiden välissä iltalehtien uutisia paloitteluista ja kirvesmurhista, kunnes muuttui puhelimen soitua kohteliaaksi puhelinääneksi. Ensin ihmettelin, mutta puolen vuoden päästä olin itsekin siirtynyt murhiin. Iltalehtien sijaan luin pitkiä, paneutuneita lehtiartikkeleita, sellaisia joita New Yorker tekee ja nyttemmin Suomessa Longplay. Oli […]

Täältä löytyy kaikki ihmiselle välttämätön: on rapistuvaa betonia ja meren haju. Lepattavat valkoiset pressut ja pää edellä meressä kyykkivät sorsat ovat bonusta, korvista sisään puhaltava hyytävä tuuli miinusta. Näillä main vuotta on jo muutenkin sellainen olo kuin ei olisi aivoja lainkaan. Yllättävää kyllä, marraskuu onkin tänä vuonna hyvää aikaa. Ehkä työttömyys pukee mua. Torkutan aamuisin […]

Tarvitset: rahaa ja Helsingin. Ja illan. (Jos tästä tulee uusi avokadopasta ja Helsinki loppuu kaupoista, voit korvata sen jollakin vastaavalla, helpommin saatavissa olevalla kaupungilla.) Aloita lähtemällä kaupungille ostamaan villapaitaa. Älä kuitenkaan osta villapaitaa vaan rasiallinen maailman parasta suklaata. Ei haittaa, jos samalla ilahdut säästämästäsi rahasummasta (mutta vähän turhaa se kyllä on, sillä ensi viikolla varmaan […]

Kirjakaupan kahvilassa, yliopiston vieressä, soi Velvet Underground ja käydään vuorotellen hakemassa hyllystä kirja luettavaksi. On harmaa sadevalo, tee tuoksuu, tornin kello näyttää puolta kuutta.  

Edinburghissa ei kello yhdentoista jälkeen liiku kukaan. Paitsi minä ja ystäväni, kun hylkäämme kahden ja puolen punnan viskit sekä Dylan Moranin ja palaamme illalla kissan ja moottoroidun sohvan luo. Lontoon jälkeen hiljaisuus tuntuu oudolta ja kissa kävelee ylitseni kuin olisin osa sohvaa. Päivisin on kylmä, mutta riittävän aurinkoista tweed-takkisten poikien lueskella puistossa lounastaukoinaan. Jonakin päivänä tuulee […]

Voi Lontoo. Makuuhuoneen ikkunat ovat high streetille ja ensimmäisenä yönä on seistävä vetoisen ikkunan ääressä katsomassa, kuinka kadulla liikkuu loputon virta ihmisiä. Tuntuu mahdottomalta kuvitella, että kaikilla niillä on oma kokonainen elämä, eräänä tiistaina puoliltaöin joku syy riidellä poikaystävän kanssa jalkakäytävän reunassa, tai kävellä beige trenssi päällä puolison käsikynkässä yhteen tahtiin vanhusten askelin, tai marssia […]