Mitä Lontoossa maksaa: ruoka ja juoma
Kun muutin Lontooseen, etenkin tällaiselle keliaakikolle tämä kaupunki todellakin oli se moderni Babylon. Yksi ensimmäisistä kuvistani on Whole Foodsin gluteenittomasta pastahyllystä (niin monta eri vaihtoehtoa!). Gluteenittomien tuotteiden tarjonta ei ole suinkaan viime vuosina heikentynyt, vaikka en enää (taloudellisesti järkevöidyttyäni) ihan yhtä usein voikaan käydä syömässä ulkona kuin niinä ensimmäisinä Lontoo-kuukausina, kun sitä tuli tehtyä huumassa harva se ilta.
Aloitin ”vähän” aikaa sitten (kröhöm, pahoittelut viiveestä) postaus-sarjan, jossa lupasin kirjoittaa siitä, kuinka paljon eläminen ja asuminen täällä Lontoossa maksavat. Ensimmäinen postaus käsitteli julkista liikennettä ja sitä, kuinka olen onnistunut säästämään siihen liittyvissä kuluissa noin 400 euroa vuodessa.
Ainakin vielä muutama vuosi sitten (lue: pre-Brexit) pystyi sanomaan, että syömiseen ja juomiseen menisi Lontoossa esimerkiksi Helsinkiä vähemmän rahaa. Kyllä se pint on täällä edelleen edullinen Suomeen verrattuna, mutta viime vuosina erot eivät ole mielestäni olleet enää yhtä merkittäviä. Valinnanvaraa niin ruokakaupoissa ja lounaspaikoissa täällä kuitenkin löytyy rutkasti.
Pidän tällä hetkellä omana kattonani sitä, että ruoka, juoma, mahdolliset ulkona syömiset -ja juomiset sekä kaikki kodin siivoustarpeista pesuaineisiin olisivat vähemmän kuin 300 puntaa (noin 343 euroa) kuussa. Olen pitänyt tästä kirjaa jo tovin, mutta aloin vasta muutama kuukausi sitten eritellä tarkemmin, miten tuo jakautuu tavallisten kauppaostosten ja ulkonakäymisen osalta. Tuo on myös vain katto – mielelläni summa olisi vähemmän ja yleensä se onkin. Tämä kun on yksi niitä asioita, joissa täällä Lontoossa voisi säästää.
Kuinka paljon täällä Lontoossa sitten menee ruokakaupassa? Omalla kohdallani käytin kahden viime kuukauden aikana tähän 176-193 puntaa per kuukausi. Entä sitten ravintoloissa syötyihin päivällisiin, lasillisiin viiniä tai vaikka take-away-lounaisiin? Pyöristettynä 80-90 puntaa kuussa. Yhteensä maaliskuussa käytin siis rahaa ruokaan, juomaan ja kodintarvikkeisiin 256 puntaa (293 euroa) ja huhtikuussa 283 puntaa (324 euroa).
Olen ollut ihan tyytyväinen tähän lukuun, koska se tosiaankin sisältää aivan kaiken keittiöpaperista cocktaileihin. Keliakian vuoksi joihinkin tuotteisiin kuluu lisäksi hitusen enemmän rahaa. Tärkeimpänä asiana on, että koen olevani ajattelevainen ruoan suhteen: kokkaan paljon ruokaa itse, ostan harvoin take-away-lounaita, syön kotona lähinnä kasvisruokaa, pyrin ostamaan myös luomua, tarkkailen tarjouksia enkä heitä ruokaa menemään. (Ja naapuruston vahtikissa pitää kyllä huolen, ettei roskikseen mene mitään turhaa.)
Mistä voisin tässä vielä säästää? Olen viimeisen puolen vuoden aikana mieltynyt todella paljon kauppakassipalvelun käyttämiseen. Isona motiivina on ollut hyvä valikoima sekä se, kuinka paljon se on helpottanut ajallisesti. Sain syksyllä lisäksi hyvän tarjouksen,jonka avulla kotiinkuljetukset ovat vuodeksi ilmaisia ja samoin kasan tarjouskuponkeja, joilla säästin ensimmäisen parin kuukauden ostoksistani yli 60 puntaa. Tarjousten loputtua olen silti pitänyt palvelun käyttämisestä ja sen tuomasta suunnitelmallisuudesta, ja täällä Lontoossa kotiinkuljettavia ruokakauppoja on siis todella monta eli vaihtoehtoja on.
Kävin viime viikonloppuna kuitenkin pitkästä aikaa supermarketissa kunnon viikonloppuostoksilla ja vertasin kauppakassiani siihen, mitä se olisi netissä maksanut. Ei mikään massiivisen suuri ero yhdellä kertaa, noin 6 puntaa, mutta kuukaudessa se voisi tarkoittaa juuri tuota parinkymmenen punnan säästöä, mitä tavoittelen. Yritänkin tässä kuussa, että saisin pidettyä ruokakauppaostokseni 160 punnassa (noin 183 euroa).
Tässä on vielä yksi hyvä säästövinkki Lontoossa vierailijalle: ravintoloiden nettisivuilta ja sähköpostilistoilta voi löytyä hyviä tarjouksia. Esimerkiksi Pizza Expressin omilta sivuilta voi yleensä saada vähintään -20% alennukseen oikeuttavan kupongin (ja siis Pizza Express on oikeasti mainio paikka, törkeän hyvä gluteeniton pizza!). Samoin perinteistä hotelleista saatavaa ’turistikarttaa’ näyttämällä saa alennusta useista ketjuravintoloista.
Omat laskelmani ovat tosiaankin hieman erilaisia, koska olen mielummin niputtanut summat yhteen könttään, enkä esimerkiksi erittele kuinka paljon leipään, vappu-Proseccoon tai pyykinpesuaineeseen menee. Aion tarkkailla kuitenkin tuota ruokakauppaan menevää summaa entistä tarkemmin, sillä uskon että voisin säästää siinä vielä enemmän.
Kuinka paljon teillä menee yleensä kuukaudessa rahaa syömiseen ja juomiseen?
Lue myös: Mitä Lontoossa maksaa: julkinen liikenne