Lueskelin, että naisten ensimmäinen ihokarvanpoistohöylä, safety razor, tuotiin markkinoille jo vuonna 1915. Sheiverissä oli yksi terä, ja höylä oli valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Höylä kulki naisen matkassa usein elämän loppuun asti. 

Mutta miksi en ollut aiemmin kuullut safety razorista, tästä aidosta ja alkuperäisestä sheivaushöylästä? 

Koska muovi. 

1970-luvun alussa höyliä valmistavat yritykset alkoivat toinen toisensa perään valmistaa kertakäyttöisiä muovihöyliä. Niiden markkinoitiin olevan käyttäjilleen turvallisempia ja helppokäyttöisempiä, kuin teräksestä valmistetut. Täysin muovinen kertakäyttöhöylä mahdollisti yritykselle enemmän voittoa, koska kuluttajan oli heitettävä höylä muutaman käyttökerran jälkeen roskiin, ja ostettava sen jälkeen uusi höylä. Ha, minua on huijattu! 

Vaihdoin kertakäyttöhöylät safety razoriin, koska: 

– Kertakäyttöhöylissä on enemmän muovia kuin Pamela Anderssonin tisseissä, kuten Shave Club Finland on asian hienosti ilmaissut. Muovihöylien kierrättäminen on usein ongelmallista, koska ne sisältävät erilaisia materiaaleja, joten ne päätyvät usein sekajätteeseen poltettavaksi.

– Safety razor on valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja varsi säilyy hyvin huollettuna läpi elämän. Höylässä käytetään vaihtoteriä, jotka voi tylsistyessään laittaa metallinkeräykseen esimerkiksi tyhjän säilykepurkin sisään.

– Teräshöylällä sheivaaminen tulee pidemmällä tähtäimellä edullisemmaksi. Ostin Mühle R89 -mallisen safety razorin Dick Johnsonin verkkokaupasta hintaan 34,90 euroa. Samaan hintaan kuului myös viisi vaihtoterää. Kyseinen malli sopii hyvin aloittelijoille, (myös miehille parranajoon!) ja moni oli kehunut R89-mallia Facebookin Zero waste -ryhmässä. Viiden vaihtoterän paketti maksaa Dick Johnsonilla 2,90 euroa, eli yhdelle terälle jää hintaa 0,58 senttiä. Yksi terä kestää omassa käytössäni noin kaksi kuukautta. Ei ollenkaan paha hinta verrattuna esimerkiksi Gilletten Swirl Venus -terään, jonka yksittäishinta on reilut kuusi euroa.

Kokemukseni safety razorista:

Aluksi homma meni niin, että lueskelin paljon muiden kirjoittamia ohjeita ja kokemuksia safety razorista. Lopulta olin kaikesta tietomäärästä ja kaikenmaailman käyttöohjeista niin sekaisin ja peloissani, että höylä lojui kylppärin kaapissa varmaan kolme viikkoa, ennen kuin uskalsin kokeilla sitä ensimmäistä kertaa. 

Lopulta uskaltauduin kaivamaan höylän kaapin perältä testiin ja yllätyin, kuinka helppoa sitä oli käyttää. En ole nyt parin kuukauden käytön aikana aiheuttanut ainuttakaan naarmua ihoon. Muutama pointti höylän käytöstä: 

1. Höylää ei tarvitse painaa, kuten muovista. Safety razor on jo itsessään painava, joten se hoitaa sheivauksen omalla painollaan. Sheivaa rauhallisia vetoja. Terä on kaksipuoleinen, eli voit sheivata höylän ”kummalla puolella tahansa”. 
2. Käytän sheivaukseen Marseille-saippuaa, joka on todella rasvapitoista ja vaahtoutuvaa saippuaa. Olen jo vuosia pitänyt sheivausgeelejä ja -vaahtoja täysin turhina aineina, koska olemassa on mielestäni paljon helpompia ja monikäyttöisempiä vaihtoehtoja. Käytän Marseillea myös esimerkiksi vartalosaippuana joten on kätevää, kun samaa ainetta voi käyttää moneen käyttötarkoitukseen.
3. Pesen höylän käytön jälkeen vedellä ja käsisaippualla, lopuksi kuivaan.  Koska tämä ei ole kertakäyttöhöylä, siitä täytyy pitää huolta. Kuivaus estää höylän ruostumisen. 
4. Anna mennä vaan! Sheivauskulmaa ei tarvitse mitata viivottimien kanssa (kuten itse aluksi meinasin), ja haavoja ei kannata pelätä. Ei tämän höylän nimi turhaan ole safety, turvallisuus höylä. Käyttö on helppoa. 

Huippua löytää tällaisia korvaajia kertakäyttötuotteiden tilalle ja oppia uutta, jopa niinkin arkipäiväisestä asiasta kuin säärikarvojen ajelu!