Kun Eddie syntyi, äitini kaivoi arkistoistaan oman neuvolakorttini neljänkymmenen vuoden takaa. On ollut aika hupaisaa vertailla siitä äidin ja pojan kehitystä. 

Mutsi sai ekan hampaan näköjään jo viisikuisena, poju kuukautta myöhemmin. Kolmikuisena käännyin jo – kuten Eddiekin, joka alkoi selältä vatsalleen kiepsahtamisen joskus kolme- ja puolikuisena. Puolivuotiaana äiti on istunut tuetta, pojalla kestää hieman kauemmin.

Kolmen kuukauden ikäisenä olin ”mainio” lapsi. Kiva tietää.

Herremingud, olin alle puolivuotiaana jo melkein kymmenkiloinen pötkäle! Sen se teettää, kun kiinteät ruuat aloitettiin 70-luvulla niin aikaisin… Äitiyslomaa oli kolme kuukautta, joten sain näköjään rintamaitoa vain 2 1/2 kuukautta ja parikuisena vetelin jo soseita ja raasteita kuin vanha tekijä (vaikkakin ”oksentelee vielä”). Huhhuh. Vrt. Eddie oli puolivuotiaana 7,76-kiloinen, kevyempi kuin äitinsä nelikuisena!

Tällainen DDR:läisen kuulantyöntäjän alku sitä oltiin reilut puolivuotiaana. Onko yhdennäköisyyttä pojun kanssa?

Ainakin posket ovat äidin peruja, eikö? 😉

Onko teillä tallessa omat neuvolakorttinne ja löytyykö sieltä mitään hauskaa?