Mietteitä Jyväskylän psykologian pääsykoeartikkeleista 2018

Tänään ajattelin kertoa mun mietteitä artikkeleista, mihin itse kiinnittäisin huomiota ja mitkä on mun lempparit tänä vuonna! Moni on varmasti kerennyt jo ihmettelemään sitä, että tänä vuonna pääsykoeartikkeleita on puolet vähemmän kuin viime vuonna. Artikkeleita julkaistiin siis vain seitsemän kappaletta, mikä toki osittain johtuu siitä, että aikaa artikkeleiden lukemiseen on 26 päivää vähemmän. En kuitenkaan olisi kuvitellut, että määrä laskee ihan noin paljon. Ilmassa onkin kysymyksiä siitä, painotetaanko tämän vuoden kokeessa tästä johtuen enemmän matikkaa. Saattaahan olla, että suhde artikkeleiden ja matikan kesken pysyy samana, mutta kysymyksiä tulee useampi samasta artikkelista. Jännä nähdä, miten koe muuttuu.

Artikkeleita psykologian eri sektoreilta

Artikkelit koostuvat neuropsykologian, kehityspsykologian, työ- ja organisaatiopsykologian sekä kliinisen psykologian sektoreista. Lisäksi hieman yllättävänä lisänä on katsausta psykologian historiaan. On myös hassua, että nyt sektoreittain on vain 1-2 artikkelia, kun viime vuonna oppimiseen liittyen oli jopa viisi artikkelia ja neurostakin muistaakseni kolme. Lähden käymään artikkeleita läpi yksi kerrallaan ja tuon esille, mitkä asiat ovat keskeisiä omasta mielestäni kyseisen artikkelin kohdalla. Pohdin myös, mitä ajatuksia artikkeli minussa herättää.

IMG_8888.jpg

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa (Jehkonen & Saunamäki)

Kyseessä on teoriapainotteinen artikkeli, jossa käsitteet ovat oleellisessa osassa. Mielestäni otsikot kertovat jo selkeästi sen, mitä kaikkea tulee osata. Siis muun muassa mitä ovat hermoston osa-alueet, mitä niissä tapahtuu ja miksi? Mitä häiriöt tietyllä aivoalueella tai tietyn välittäjäaineen toiminnassa aiheuttavat? Millaisia erilaisia aivokuvantamismenetelmiä on ja miten ne eroavat toisistaan? Artikkelista löytyy myös paljon numeerista tietoa. Itse lähtisin tekemään isoa mindmappia hermoston rakenteesta, poimisin jatkuvasti tekstistä tietoa ja lisäisin sitä esimerkiksi tarralappujen avulla tietyn hermoston osan kohdalle. Hyödyntäisin visuaalisuutta myös siinä, mikä asia liittyy oikeaan aivopuoliskoon ja mikä vasempaan.

Artikkeli muistuttaa viime vuoden muistisairauksiin liittyvää artikkelia, josta sain tehtyä 100 flashcardsia… Ne taitavat olla myös samasta kirjasta. Artikkeli informaatiomääränsä takia on kovatöinen, mutta jostain syystä silti mun lemppari! Johtuu varmaan siitä, että näen artikkelin tietyllä tapaa selkeänä. Neuron artikkelit olivat myös viime vuonna suosikkejani, vaikka en välttämättä näe itseäni työskentelemässä kyseisellä sektorilla. Asiat muistuttavat neuron ensimmäistä kurssia, jonka suoritin itse syksyllä. 🙂

ReadAll-peli – digitaalinen apu lukutaidon varhaiskehityksen tukemiseen ja arviointiin (Nieminen, Hautala, Heikkilä, Rantanen, Latvala & Richardson)

Artikkeli on katsaus lukemiseen prosessina ja siihen, miten kyseinen ReadAll-peli toimii. Mitä liittyy lukemiseen prosessina, miten ihmiset eroavat, millaisia ongelmia lukemisen vaikeudet voivat aiheuttaa? Mikä on pelin sisältö, kritiikki? Mitkä ovat uuden opetussuunnitelman yhteydet peliin?

Artikkeli vaikuttaa helposti luettavalta, mutta ”helppous” voi yllättää. Olisiko kokonaisuuksien muodostaminen tärkeämpää kuin yksityiskohdat tässä artikkelissa? Ehkä, ehkä ei.

Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla (Kinnunen, Feldt, Korpela, Mauno & Sianoja)

Artikkeli on tutkimusartikkeli, jossa oleellisena ovat numeerinen tieto, osallistujat, sukupuolijakauma, keski-ikä, koulutus, tutkimuskysymykset, hypoteesit, menetelmät, muuttujat, mittarit, analyysimenetelmät, tulokset, pohdinta… Tutkimusartikkeleiden tiedon järjestää helposti otsikoita seuraamalla. Myös korrelaatiot ovat tärkeässä osassa: miten muuttujat vaikuttavat toisiinsa? Tärkeää on myös erotella johdannon tieto ja tutkimuksessa saatu tieto. Molemmat ovat oleellista tietoa! Tässä hyötyy taulukoista, jotta tiedon saa organisoitua esimerkiksi muuttujittain järkeväksi kokonaisuudeksi.

Kummallista, että kyseinen artikkeli on ainoa varsinainen tutkimusartikkeli materiaaleissa. Viime vuonna niitä oli useampi.

IMG_8889.jpg

Uudet lupaavat työhyvinvointi-interventiot (Lappalainen, Lappalainen, Puolakanaho, Salonen & Hyvönen)

Artikkeli on katsaus erilaisiin terapiamenetelmiin ja työhyvinvoinnin interventioihin. Kyseiset terapiamenetelmät, interventiot ja niiden erot tulee siis tietenkin osata. Kiinnittäisin huomiota interventioiden sisältöön, tutkimuksiin niiden takana ja kriittisyyteen. Artikkelista löytyy myös paljon erilaisia nimiä ja käsitteitä.

Kyseessä on luku Tykkää työstä -kirjasta, jota on hyödynnetty muun muassa työ- ja organisaatiopsykologian kurssikirjana. Kyseisessä luvussa yksi kirjoittajista on Raimo Lappalainen, josta olen kuullut paljon positiivista kliinisen psykologian kurssilaisilta. HOT eli hyväksymis- ja omistautumisterapia on ollut paljon esillä ja tutustuin siihen itse vasta viime syksynä. Artikkeleiden tiedosta on siis varmasti hyötyä tulevissa opinnoissanne. 🙂

Väkivaltatyö miesten kanssa (Holma & Nyqvist)

Kyseessä on katsausartikkeli miesten kanssa tehtävään väkivaltatyöhön. Mielestäni keskeisiä ovat taustateoriat, suomalaiset ja kansainväliset ohjelmat/menetelmät väkivallan vähentämiseen, menetelmien tuloksellisuus, käsitteet ja väkivallan määritelmät. Artikkelissa on numeerista tietoa ja useita tutkimuksia, joten niiden erottelu on tärkeää. Historiaakin löytyy jonkun verran, joten aikajana tms. voi olla hyödyllinen.

Artikkelista löytyy viime vuoden artikkeleista tuttu Vaihtoehto väkivallalle -ohjelma, joten siitä on jo joillain aikaisempaa tietoa. Artikkeli on omasta mielestäni mukavan selkeä ja siitä on helppo lähteä tekemään esimerkiksi mindmappeja.

Yksin jääminen satuttaa – katsaus kokeelliseen ostrakismitutkimukseen (Syrjämäki, Lyyra & Hietanen)

Artikkeli on katsausartikkeli ostrakismin tutkimukseen, joten oleellista on tietenkin ymmärtää ostrakismi käsitteenä, sen erilaiset määritelmät ja erottaminen muista läheisistä käsitteistä. Keskeistä ovat erilaiset mallit ja tutkimukset, joita löytyykin paljon. Pyri siis erottelemaan tieto toisistaan ja kiinnitä huomiota eroavaisuuksiin ja ristiriitoihin. Mikä on katsauksen tavoite ja mitä ostrakismi saa aikaan ihmisessä?

Artikkelin haastavuus syntyy siitä, että siinä on niin paljon erilaisia tutkimuksia ja malleja muistettavana. Varsinkin tässä artikkelissa flashcardsit ovat kova juttu! Taisin viime vuonna opetella vain ne tutkijat, joiden nimi mainittiin tekstissä. En siis niitä, jotka olivat sulkeiden sisällä.

Psykologian ensimmäisestä oppituolista 80 vuotta (Pulkkinen)

Viimeinen artikkeli on katsaus historiaan. Keskeistä luultavasti ovat vuosiluvut, henkilöt ja paikkakunnat, jotka itse sijoittaisin todella visuaaliselle aikajanalle. Tekisin myös mindmapit henkilöittäin ja ehkä artikkelin otsikoittain. Myös Pulkkisen aikaansaamat asiat Jyväskylän yliopistossa voivat olla oleellisia.

Mielestäni hieman erikoinen artikkeli kyseessä, sillä se koostuu lähinnä historiasta. Muistan lukeneeni artikkelia viime kesänä Psykologia-lehdestä, kun otin aurinkoa. En lukenut sitä loppuun, sillä se vaikutti melko puuduttavalta. Nyt selasin artikkelin läpi ja koen, että Pulkkisen aikaansaannoksista oli mielenkiintoista lukea, sillä hän on täällä melko kunnioitettu henkilö myös opiskelijoiden keskuudessa. Säästäisin artikkelin kuitenkin ajankohtaan, jolloin tiedät jaksavasi keskittyä. Artikkeli ei onneksi ole kovin pitkä!

IMG_8906.jpg

Alla artikkelit mun suosikkijärjestyksessä 

  1. Jehkonen & Saunamäki: Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
  2. Holma & Nyqvist: Väkivaltatyö miesten kanssa
  3. Kinnunen ym.: Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla
  4. Lappalainen ym.: Uudet lupaavat työhyvinvointi-interventiot
  5. Syrjämäki ym.: Yksin jääminen satuttaa – katsaus kokeelliseen ostrakismitutkimukseen
  6. Nieminen ym.: ReadAll-peli – digitaalinen apu lukutaidon varhaiskehityksen tukemiseen ja arviointiin
  7. Pulkkinen: Psykologian ensimmäisestä oppituolista 80 vuotta

Mitkä on teidän lempparit? Onko artikkelit olleet mieluisia vai aiheuttaneet ärsytystä? 😀

Kaikki pääsykoepostaukset #pääsykoe-otsikon alta.

Seuraathan mua jo Instagramissa @katariinalehtiniemi, linkkaan sinne aina uusimmat postaukset ja jaan viikoittain myös muuta materiaalia.

Tsemppiä!

Katariina

Kommentit (23)
  1. Moikka! Tää tulee nyt vähän myöhässä, mutta aloin pohtimaan, että kuinka oleellista on osata työhyvinvointi-interventio -artikkelista 1. ja 2. työhyvinvointi-interventioiden ohjelman sisällöt, jotka on esitetty taulukoissa. Esimerkiksi harjoitusten nimet? Kaikkeahan voidaan kysyä, mutta mietin, painotanko kertaamisessa muita asioita.

    1. Moi! Sanoisin, että noissa taulukoissa olevat asiat ovat aika oleellisia, sillä interventiot ovat tärkeässä osassa artikkelia. Eli esimerkiksi MIHAsta kannattaa opetella nuo eri viikkojen teemat ja Työstä stressiä-ohjelmasta sen etapit. Itse kokeen tekijänä luultavasti kysyisin juurikin noista eri teemoista tai eri etapeista. Tarkoitatko harjoitusten nimillä noita lyhenteitä (HOT, TILA, IRTO, OTE, HYS, GAS)? Näkisin nuokin aika herkullisina kysymyksinä kokeessa, joten opettele ihmeessä! 😀 Itse opettelisin aika lailla kaiken noista taulukoista. Numeeriset taulukot ovat sitten eri asia.

      Tsemii!

      1. Lähinnä mietin MIHAn ryhmäkertojen sisältöjä sekä Työstä stressiä -ohjelman sisältö -saraketta ja kokemuksellisten harjoitusten nimiä. Eivät millään meinaa jäädä mieleen. Muuten lyhenteet ja teemat ovat hallussa.

        Täytyy vielä sanoa, että ihan huippu tää sun blogi ja oot tosi hyvin osannut tätä kautta tsempata ja motivoida kevään edetessä 🙂

        1. Kaikkea ei millään vaan voi muistaa, kun on kyse tälläisestä määrästä informaatiota. Olet varmasti kuitenkin hyvällä mallilla tietomääräsi kanssa!

          Kiitos kehuista, tosi ihanaa kuulla tuollaista palautetta! Iloista kesää sulle!

          1. Moi, kyselin ennen koetta nuista työhyvintointi-interventioiden taulukoiden sisältöjen muistamisesta. Aloin sitten kuitenkin vikalla viikolla pänttäämään työstä stressiä -ohjelman harjoitusten nimiä jne. (matkustajat bussissa yms.) ja se kannatti, sillä kokeessa oli juurikin kysymys nuista harjoitteista ja muistin oikein!! 🙂 nyt vaan jännätään tuloksia…

            1. Hei mahtavaa, että jaksoit vielä alkaa kertailemaan! Työ palkittiin siis 🙂 Tuloksia odotellessa!

              1. Tulen vielä päivittämään, että tie soveltuvuuskokeisiin aukesi 🙂 meinaatko tehdä postausta soveltuvuuskokeisiin liittyen? Olisi mukava saada jonkinlaista tietoa, millainen päivä se on. t. Edellisten viestien kommentoija

                1. Mahtavaa! Onnea hirveästi <3 Tulen tekemään postauksen soveltuvuuskokeisiin liittyen. Lähinnä siihen, miten päivään kannattaisi valmistautua. En usko, että voin kuitenkaan ihan tarkalleen kertoa, mitä päivä sisältää. 🙂 

  2. Hei! Tosi hyvä ja hyödyllinen postaus, kiitos 🙂 Olen nyt pohdiskellut tämän vuoden valintakokeen pisteytyksiä. Opintopolussa näkyy että valintakokeesta saa 0-100 pistettä. Tietäisitkö, onko koe muuttunut niin, että 60 kysymyksen sijasta olisikin 100 kysymystä?
    Entäs tuleeko miinus pisteitä mikäli vastaa väärin? Onko niitä siis käytössä vai voiko ennakkoluulottomasti veikata jos ei ole varma vastauksesta. Koetin etsiä näihin vastausta Jyväskylän yliopiston sivuilta ja opintopolusta tuloksetta.

    Nimimerkillä Vain hiukan ahdistunut tietämättömyydestä 😀

    1. Hei, kiitos! Valitettavasti en osaa vastata siihen, onko kysymysten määrä lisääntynyt tai muuttuuko pisteytys… Voi hyvin olla, että koe muuttuu jollain tapaa lähemmäksi tre-turku-hki koetta ja esimerkiksi miinuspisteet voidaan ottaa käyttöön. En kuitenkaan tiedä! Aiemmin miinuspisteitä ei ole jaettu, mutta kokeesta onkin täytynyt saada lähes täydet pisteet, jotta pääsee soveltuvuuskokeisiin. Kannattaa lukea ohjeet kokeen alussa mahdollisimman tarkasti. 🙂 Tilanne on uusi kaikille, joten älä turhaan stressaa siitä. Tee vain parhaasi lukemisen osalta! Tsemii <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *