Tänään ajattelin kertoa mun mietteitä artikkeleista, mihin itse kiinnittäisin huomiota ja mitkä on mun lempparit tänä vuonna! Moni on varmasti kerennyt jo ihmettelemään sitä, että tänä vuonna pääsykoeartikkeleita on puolet vähemmän kuin viime vuonna. Artikkeleita julkaistiin siis vain seitsemän kappaletta, mikä toki osittain johtuu siitä, että aikaa artikkeleiden lukemiseen on 26 päivää vähemmän. En kuitenkaan olisi kuvitellut, että määrä laskee ihan noin paljon. Ilmassa onkin kysymyksiä siitä, painotetaanko tämän vuoden kokeessa tästä johtuen enemmän matikkaa. Saattaahan olla, että suhde artikkeleiden ja matikan kesken pysyy samana, mutta kysymyksiä tulee useampi samasta artikkelista. Jännä nähdä, miten koe muuttuu.

Artikkeleita psykologian eri sektoreilta

Artikkelit koostuvat neuropsykologian, kehityspsykologian, työ- ja organisaatiopsykologian sekä kliinisen psykologian sektoreista. Lisäksi hieman yllättävänä lisänä on katsausta psykologian historiaan. On myös hassua, että nyt sektoreittain on vain 1-2 artikkelia, kun viime vuonna oppimiseen liittyen oli jopa viisi artikkelia ja neurostakin muistaakseni kolme. Lähden käymään artikkeleita läpi yksi kerrallaan ja tuon esille, mitkä asiat ovat keskeisiä omasta mielestäni kyseisen artikkelin kohdalla. Pohdin myös, mitä ajatuksia artikkeli minussa herättää.

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa (Jehkonen & Saunamäki)

Kyseessä on teoriapainotteinen artikkeli, jossa käsitteet ovat oleellisessa osassa. Mielestäni otsikot kertovat jo selkeästi sen, mitä kaikkea tulee osata. Siis muun muassa mitä ovat hermoston osa-alueet, mitä niissä tapahtuu ja miksi? Mitä häiriöt tietyllä aivoalueella tai tietyn välittäjäaineen toiminnassa aiheuttavat? Millaisia erilaisia aivokuvantamismenetelmiä on ja miten ne eroavat toisistaan? Artikkelista löytyy myös paljon numeerista tietoa. Itse lähtisin tekemään isoa mindmappia hermoston rakenteesta, poimisin jatkuvasti tekstistä tietoa ja lisäisin sitä esimerkiksi tarralappujen avulla tietyn hermoston osan kohdalle. Hyödyntäisin visuaalisuutta myös siinä, mikä asia liittyy oikeaan aivopuoliskoon ja mikä vasempaan.

Artikkeli muistuttaa viime vuoden muistisairauksiin liittyvää artikkelia, josta sain tehtyä 100 flashcardsia… Ne taitavat olla myös samasta kirjasta. Artikkeli informaatiomääränsä takia on kovatöinen, mutta jostain syystä silti mun lemppari! Johtuu varmaan siitä, että näen artikkelin tietyllä tapaa selkeänä. Neuron artikkelit olivat myös viime vuonna suosikkejani, vaikka en välttämättä näe itseäni työskentelemässä kyseisellä sektorilla. Asiat muistuttavat neuron ensimmäistä kurssia, jonka suoritin itse syksyllä. 🙂

ReadAll-peli – digitaalinen apu lukutaidon varhaiskehityksen tukemiseen ja arviointiin (Nieminen, Hautala, Heikkilä, Rantanen, Latvala & Richardson)

Artikkeli on katsaus lukemiseen prosessina ja siihen, miten kyseinen ReadAll-peli toimii. Mitä liittyy lukemiseen prosessina, miten ihmiset eroavat, millaisia ongelmia lukemisen vaikeudet voivat aiheuttaa? Mikä on pelin sisältö, kritiikki? Mitkä ovat uuden opetussuunnitelman yhteydet peliin?

Artikkeli vaikuttaa helposti luettavalta, mutta ”helppous” voi yllättää. Olisiko kokonaisuuksien muodostaminen tärkeämpää kuin yksityiskohdat tässä artikkelissa? Ehkä, ehkä ei.

Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla (Kinnunen, Feldt, Korpela, Mauno & Sianoja)

Artikkeli on tutkimusartikkeli, jossa oleellisena ovat numeerinen tieto, osallistujat, sukupuolijakauma, keski-ikä, koulutus, tutkimuskysymykset, hypoteesit, menetelmät, muuttujat, mittarit, analyysimenetelmät, tulokset, pohdinta… Tutkimusartikkeleiden tiedon järjestää helposti otsikoita seuraamalla. Myös korrelaatiot ovat tärkeässä osassa: miten muuttujat vaikuttavat toisiinsa? Tärkeää on myös erotella johdannon tieto ja tutkimuksessa saatu tieto. Molemmat ovat oleellista tietoa! Tässä hyötyy taulukoista, jotta tiedon saa organisoitua esimerkiksi muuttujittain järkeväksi kokonaisuudeksi.

Kummallista, että kyseinen artikkeli on ainoa varsinainen tutkimusartikkeli materiaaleissa. Viime vuonna niitä oli useampi.

Uudet lupaavat työhyvinvointi-interventiot (Lappalainen, Lappalainen, Puolakanaho, Salonen & Hyvönen)

Artikkeli on katsaus erilaisiin terapiamenetelmiin ja työhyvinvoinnin interventioihin. Kyseiset terapiamenetelmät, interventiot ja niiden erot tulee siis tietenkin osata. Kiinnittäisin huomiota interventioiden sisältöön, tutkimuksiin niiden takana ja kriittisyyteen. Artikkelista löytyy myös paljon erilaisia nimiä ja käsitteitä.

Kyseessä on luku Tykkää työstä -kirjasta, jota on hyödynnetty muun muassa työ- ja organisaatiopsykologian kurssikirjana. Kyseisessä luvussa yksi kirjoittajista on Raimo Lappalainen, josta olen kuullut paljon positiivista kliinisen psykologian kurssilaisilta. HOT eli hyväksymis- ja omistautumisterapia on ollut paljon esillä ja tutustuin siihen itse vasta viime syksynä. Artikkeleiden tiedosta on siis varmasti hyötyä tulevissa opinnoissanne. 🙂

Väkivaltatyö miesten kanssa (Holma & Nyqvist)

Kyseessä on katsausartikkeli miesten kanssa tehtävään väkivaltatyöhön. Mielestäni keskeisiä ovat taustateoriat, suomalaiset ja kansainväliset ohjelmat/menetelmät väkivallan vähentämiseen, menetelmien tuloksellisuus, käsitteet ja väkivallan määritelmät. Artikkelissa on numeerista tietoa ja useita tutkimuksia, joten niiden erottelu on tärkeää. Historiaakin löytyy jonkun verran, joten aikajana tms. voi olla hyödyllinen.

Artikkelista löytyy viime vuoden artikkeleista tuttu Vaihtoehto väkivallalle -ohjelma, joten siitä on jo joillain aikaisempaa tietoa. Artikkeli on omasta mielestäni mukavan selkeä ja siitä on helppo lähteä tekemään esimerkiksi mindmappeja.

Yksin jääminen satuttaa – katsaus kokeelliseen ostrakismitutkimukseen (Syrjämäki, Lyyra & Hietanen)

Artikkeli on katsausartikkeli ostrakismin tutkimukseen, joten oleellista on tietenkin ymmärtää ostrakismi käsitteenä, sen erilaiset määritelmät ja erottaminen muista läheisistä käsitteistä. Keskeistä ovat erilaiset mallit ja tutkimukset, joita löytyykin paljon. Pyri siis erottelemaan tieto toisistaan ja kiinnitä huomiota eroavaisuuksiin ja ristiriitoihin. Mikä on katsauksen tavoite ja mitä ostrakismi saa aikaan ihmisessä?

Artikkelin haastavuus syntyy siitä, että siinä on niin paljon erilaisia tutkimuksia ja malleja muistettavana. Varsinkin tässä artikkelissa flashcardsit ovat kova juttu! Taisin viime vuonna opetella vain ne tutkijat, joiden nimi mainittiin tekstissä. En siis niitä, jotka olivat sulkeiden sisällä.

Psykologian ensimmäisestä oppituolista 80 vuotta (Pulkkinen)

Viimeinen artikkeli on katsaus historiaan. Keskeistä luultavasti ovat vuosiluvut, henkilöt ja paikkakunnat, jotka itse sijoittaisin todella visuaaliselle aikajanalle. Tekisin myös mindmapit henkilöittäin ja ehkä artikkelin otsikoittain. Myös Pulkkisen aikaansaamat asiat Jyväskylän yliopistossa voivat olla oleellisia.

Mielestäni hieman erikoinen artikkeli kyseessä, sillä se koostuu lähinnä historiasta. Muistan lukeneeni artikkelia viime kesänä Psykologia-lehdestä, kun otin aurinkoa. En lukenut sitä loppuun, sillä se vaikutti melko puuduttavalta. Nyt selasin artikkelin läpi ja koen, että Pulkkisen aikaansaannoksista oli mielenkiintoista lukea, sillä hän on täällä melko kunnioitettu henkilö myös opiskelijoiden keskuudessa. Säästäisin artikkelin kuitenkin ajankohtaan, jolloin tiedät jaksavasi keskittyä. Artikkeli ei onneksi ole kovin pitkä!

Alla artikkelit mun suosikkijärjestyksessä 

1. Jehkonen & Saunamäki: Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
2. Holma & Nyqvist: Väkivaltatyö miesten kanssa
3. Kinnunen ym.: Uupumusasteisen väsymyksen pysyvyys kahden vuoden aikana: yhteydet työstä palautumiseen vapaa-ajalla
4. Lappalainen ym.: Uudet lupaavat työhyvinvointi-interventiot
5. Syrjämäki ym.: Yksin jääminen satuttaa – katsaus kokeelliseen ostrakismitutkimukseen
6. Nieminen ym.: ReadAll-peli – digitaalinen apu lukutaidon varhaiskehityksen tukemiseen ja arviointiin
7. Pulkkinen: Psykologian ensimmäisestä oppituolista 80 vuotta

Mitkä on teidän lempparit? Onko artikkelit olleet mieluisia vai aiheuttaneet ärsytystä? 😀

Kaikki pääsykoepostaukset #pääsykoe-otsikon alta.

Tsemppiä!

Katariina

Tänään on jännä päivä! Psykologian pääsykoeartikkelit julkaistaan Jyväskylän yliopiston sivuilla ja pääsette niiden kimppuun. Itse huokaisen helpotuksesta, että oma urakka niiden osalta on jo takana. Kuitenkin myös te selviätte niistä halutessanne. 🙂 Sain myös tietää, että pääsin tuutoriksi ensi syksyn fukseille, joten varmasti osan mun blogilukijoiden kanssa tullaan tapaamaan muutaman kuukauden kuluttua! Kivaa.

MITEN ARTIKKELEITA KANNATTAA LÄHTEÄ OPISKELEMAAN?

Olen tehnyt tilaston opiskelusta kattavat postaukset aikaisemmin, ja artikkeleiden opiskelussa pätee monet samat vinkit. Postaukset löytyvät täältä ja täältä. Kuvituksena toimii Henna-Riikan artikkelit, sillä heitin omani roskiin muuton yhteydessä. 😀 Muistiinpanoja tai flashcardseja en ole kuitenkaan raaskinut heittää pois. Kiitos Hennalle siis artikkelien lainaamisesta!

1. Tee suunnitelma siitä, miten ja missä ajassa lähdet etenemään artikkeleiden kanssa. Muistutan taas varaamaan aikaa kertaamiselle, yllättäville menoille ja myös tilaston osaamisen ylläpitämiselle.

2. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi tein paperille ruudukon, jossa kullekin artikkelille oli oma ruutunsa. Ruutuun kirjoitin vain perustiedot: kirjoittajat, artikkelin otsikko, psykologian sektori, avainsanat, millainen artikkeli on kyseessä, tutkimukseen osallistujat / eri ryhmät ja lyhyesti tulokset. Samalla tätä tehden luin ensimmäisen kerran artikkelit läpi.

Tämän jälkeen aloitin käymään artikkeleita läpi melko samalla tavalla kuin tilastoa.

3. Luin artikkelit toisen kerran läpi korostustussin avulla – koitin värikoodata korostukset siten, että tietyt värit koskivat nimiä, menetelmiä / testejä, lukumääriä, tuloksia, johtopäätöksiä tai muuta oleellista tietoa. Näin tietoa oli helpompi hakea artikkeleista myöhemmin. Artikkeleista voi tulla aika värikkäitä…

4. Luin artikkelit kolmannen kerran ja tein samalla muistiinpanoja. Pyrin laittamaan artikkeleiden tiedot yksinkertaisempaan muotoon, kattaen kaiken oleellisen, mitä saatettaisiin kysyä. Jotkut saattavat pärjätä yksinkertaisilla lyhyillä muistiinpanoilla, mutta ainakin mulla ja monella muulla sivumäärä ylitti usein yli kymmenenkin… Eräästä artikkelista muistiinpanoja tuli 20 sivua. Tein jo tässä vaiheessa joitain taulukoita, jos koin, että se oli paras muoto tiivistää tietoa.

5. AJATUSKARTAT <3 + muu visuaalinen. Tässä vaiheessa luin muistiinpanot läpi ja pyrin tiivistämään tietoa visuaaliseen ja yksinkertaisempaan muotoon.

6. Luvut, testit jne. järjestin kaikki yhteen paikkaan, jotta pystyin hahmottamaan niiden alkuperän – näin pystyin myös visuaalisesti muistamaan paikkoja ja yhdistämään oikeaan artikkeliin

7. Muistiinpanojen pohjalta (tai artikkeleiden, jos haluat) tein flashcardseja. Näissä jokainen kortti oli kirjoitettu artikkelin teemavärin mukaisella värillä. Voit päättää, kuinka suuresta määrästä asiaa teet kortteja. Minä tein kaikesta mahdollisesta, mitä voitaisiin kysyä. Kortteja tulee siis paljon ja esimerkiksi muistisairauksia koskevasta artikkelista (täynnä käsitteitä) sain tehtyä lähemmäs 100 korttia… 😀

Syy, miksi tein kortit niin yksityiskohtaisesti oli siinä, että pystyin siirtymään aikalailla pelkkiin kortteihin kertausvaiheessa. Näin minun ei tarvinnut miettiä, että jokin korteista puuttuva asia jäisi unholaan. Kuten huomaatte, siirryin koko ajan opiskelussani seuraavaan ”lähteeseen”. En esimerkiksi edes vilkaissut fyysisiä artikkeleita enää kertaamisvaiheessa, sillä otin tietoni muistiinpanoista ja flashcardseista. Tässä kuitenkin jokainen tietää, mikä sopii itselle parhaiten. Jotenkin mun lähtökohta oli laittaa tietoa koko ajan yksinkertaisempaan ja helpommin kerrattavaan muotoon!

MUUTA HUOMIOITAVAA

• Älä edes yritä muistaa kaikkia kirjoittajia, ensimmäinen nimi riittää vallan mainiosti (Esim. Kurkela ym.)
• Päätä jokaiselle artikkelille teemaväri, jota käytät otsikoissa jne.
• Taulukkojen sisällä olevia arvoja tuskin kysytään yksityiskohtaisesti, tekstissä painotettuja arvoja saatetaan kysyä
• Pidä selkeä ero siinä, mikä tieto on aikaisemmin tutkittua ja mikä kyseisessä artikkelissa selville saatua
• Edellinen tarkoittaa sitä, että sinun tulee opetella myös tekstissä mainitut muiden tutkijoiden nimet ja heidän tutkimustuloksensa
• Artikkeleista voidaan kysyä mitä vain, joten älä koskaan ajattele: ”no ei tätä voida kysyä eli jätän opiskelematta” – eri asia ehkä noissa taulukkojen arvoissa tms.
• Osaa isot kokonaisuudet, mutta myös yksityiskohtaiset tiedot – joskus saattaa unohtua yksityiskohtiin, jolloin voi olla vaikeaa hahmottaa esimerkiksi tuloksia laajemmassa mittakaavassa
• Lukumäärät, prosentit jne. on hyvä osata – meillä taisi olla kysymys tai kaksi kirjaimellisesti luvuista
• Artikkelit saattavat muistuttaa kovasti toisiaan ja esimerkiksi viime vuonna muistaakseni 5 artikkelia liittyi oppimiseen – visuaalinen järjestäminen auttaa yhdistämään tiedon oikeaan artikkeliin 🙂

Jos teillä jäi mitään kysyttävää, niin kysykää! On paljon mahdollista, että unohdin mainita jotakin. Kertokaa myös, mitä ajatuksia julkaistut artikkelit teissä herättää? Jännitän teidän puolesta, hurjasti voimia vielä loppukevääseen!

Kaikki pääsykoepostaukset #pääsykoe-otsikon alta.

Tsemppiä!

Katariina