Tilastotiede - Parhaat vinkit psykologian pääsykokeeseen

Toivottavasti mahdollisimman moni teistä inspiroitui viime postauksesta ja väsäsi itselleen alustavan lukusuunnitelman kevättä varten. Jos et sitä kuitenkaan kerennyt tekemään, niin ei ole myöhäistä aloittaa. Tänään kerron teille, mitkä on mun vinkit matikan lukemiseen. Varoitus! Kilometripostaus luvassa. Jyväskylässä ja Joensuussa kirjana toimii Leila Karjalaisen Tilastotieteen perusteet, kun taas Helsinki-Turku-Tampere-kokeen kirja on Nummenmaan, Holopaisen ja Pulkkisen Tilastollisten menetelmien perusteet. Jyväskylän ja Joensuun kirjallinen koe on pelkkää monivalintaa, kun taas Helsingin, Turun ja Tampereen kokeessa painotetaan lisäksi laskemista. Monivalintakysymykset edellyttävät ehdottomasti yksityiskohtien opettelua. Koska Helsingin ym. kokeessa on muutakin kuin monivalintaa, on se omasta mielestäni matemaattisesti haastavampi koe. Jyväskylässä ja Joensuussa laskin ei ole sallittu, mutta Helsingin ym. kokeessa tarvitaan nelilaskin. // Edit: Tekstiä on muokattu ja tuotu ilmi, että Helsinki-Turku-Tampere-kokeessa on siis myös monivalintakysymyksiä ja yksityiskohdat ovat tärkeässä osassa!

Seuraavaksi niihin vinkkeihin. 

1. Hahmota materiaali kunnolla ja tiedä, mitkä ovat aihealueet. Käy sisällysluettelo tarkasti läpi ja mieti, mitkä ovat sinulle tuttuja aiheita ja mitkä saattavat tuottaa haasteita. Selaa sen jälkeen kirja sivu sivulta läpi ja keskity otsikkoihin ja kuviin. Voit jo tässä vaiheessa tehdä omia merkintöjäsi, jos sinulle herää kysymyksiä.

2. Tämä vaihe on vapaaehtoinen ja osa on saattanut tehdäkin sen jo. Jos vain uskot, että se on ajallisesti mahdollista, niin lue kirja kerran läpi vaikka iltalukemisena. Tässä vaiheessa ei ole siis vielä tarvetta tehdä merkintöjä, ellei sinulle herää erityisiä kysymyksiä. Jos aloitat lukemisen nyt tai myöhemmin (aloita viimeistään nyt!), menisin itse ehkä suoraan seuraavaan vaiheeseen.

3. Lähde lukemaan kirjaa ajatuksella ja käytä korostustussia apuna. Painotan sitä, että kirjaa ei kannata sutata täyteen eri värejä, koska silloin tämä vaihe menettää merkityksensä. Korosta tärkeitä käsitteitä, tärkeitä lauseita ja erityistä huomiota vaativia kohtia. Kun olet edennyt kappaleen verran, selaa korostetut kohdat läpi ennen seuraavaan kappaleeseen siirtymistä. Hahmotuksesi lisääntyy koko ajan. Muista hyödyntää tarralappuja ja kirjoita niihin merkintöjä, jotta muistat palata askaruttavaan asiaan myöhemmin. Tarralaput eivät tee kirjasta suttuista, sillä voit poistaa ja lisätä niitä tarpeen tullen.

4. Nyt on aika siirtyä tekemään kirjallisia muistiinpanoja korostuksia hyödyntäen. Voit tehdä muistiinpanot käsin tai koneella. Suosittelen kuitenkin käsintekemistä, sillä tutkimuksissa on todettu, että silloin oppiminen tehostuu. Minä itse opin selkeästi paremmin silloin, kun kirjoitan asian itse uudelleen ylös. Sitähän tämä oli, asioiden uudelleen ylös kirjoittamista, eikä omalla kohdallani ainakaan vain niiden "kaikista oleellisimpien" asioiden poimimista. Se tapa toimii esimerkiksi yliopistossa, mutta koska kirjasta voidaan kysyä ihan mitä vain, sinun tulee osata kaikki. Siksi periaatteessa tämän vaiheen tarkoitus on kirjoittaa kirja uudelleen itsellesi selkeämpään muotoon (:D). Kuulostaa pahalta ja siihen menee aikaa, mutta tällä tavalla käyt kaiken varmasti läpi.

 - Mieti teemavärit eri asioille: otsikot, alaotsikot, nimet, määritelmät, esimerkit, kaavat, testien nimet, muu oleellinen, piirrustukset... 

 - Lue kappale (tai ison kappaleen sisällä oleva "pikkukappale") läpi, tee siitä muistiinpanot, lue seuraava pikkukappale... Jatka näin kunnes olet tehnyt kokonaisesta kappaleesta muistiinpanot. Kertaa kirjoittamasi muistiinpanot ja mene seuraavaan kappaleeseen.

 - Voit tehdä yhden kappaleen muistiinpanojen jälkeen ns. yhteenvedon asioista, jos se on oleellista. Vasemmalla alla olevassa kuvassa tein sijaintiluvuista, hajontaluvuista jne. yhteenvedon, ja merkitsin tunnusluvun alle muuttujan mittaustason. Näin hahmotin kokonaisuuden ja pystyin helpommin muistamaan erot.

 - Kaavat kirjoitin tarralappuihin, sillä ne lisäsivät mielestäni jälleen kerran hahmottamista. Opettele kaavat ulkoa! Kyllä, tuokin kaava, joka on alhaalla oikealla. Muistat ne loppujen lopuksi aika helposti ajan myötä, joten älä stressaa niistä. Kaikki asiat on opeteltavissa.

 - Ainakin Karjalaisen kirjassa käydään läpi Excelillä ja SPSS-ohjelmalla laskemista, mutta niiden käyttöä ei suoranaisesti ainakaan aiemmin ole tarvinnut osata Jyväskylän kokeessa. Sinun tulee kuitenkin osata kertoa, mikä termi kuvaa esimerkiksi tiettyä taulukon osaa. Opettelin itse varalta oleellisia käsitteitä ja asioita, joita olisi mahdollista kysyä monivalintakokeessa. (Esimerkki, SPSS: "Keskiarvojen luottamusvälien kuvaajat saadaan kätevästi, kun kaavio luodaan Chart Builderilla".)

5. Kirjassa on joka kappaleen perässä tehtäviä ja niihin löytyy vastaukset kirjan takaa. Pyrin tekemään ainakin muutaman tehtävän aina sen jälkeen, kun olin tehnyt muistiinpanot kappaleesta. En kuitenkaan sitä useinkaan tehnyt (sinun kannattaa tehdä), vaan tein tehtäviä 0-2 kertaa viikossa. Luultavasti syy miksi jätin tehtävien teon myöhemmälle oli se, että koin osan liian helpoiksi ja osan taas liian vaikeiksi vielä siinä vaiheessa. Laskemiseen hankin oman vihkon. 

 - Älä turhaudu, vaikka tehtävät vaikuttavat ensin vaikeilta. Minustakin tuntui siltä, mutta huomaat koko ajan aineistoa uudelleen läpi käydessäsi, että osaat päivä päivältä enemmän. On mahtava tunne, kun huomaa osaavansa asian, joka tuntui heprealta vielä tammikuussa.

 - Laskin matikkaa joka päivä noin viikon ajan vielä lähempänä koepäivää.

 - Kannattaa varautua kaikkeen, mutta omasta mielestäni ainakin Jyväskylän ja Joensuun kokeessa tärkeintä laskemisen osalta on panostaa todennäköisyyksiin ja helpoilla kaavoilla laskemiseen (esim. standardoitu muuttuja ja yksinkertainen indeksi). Varaudu osaamaan kaikki laskut, jotka voi laskea päässä. Olin itse ihan paineissa siitä, että en opi laskemaan kaikkia neljännen kappaleen laskuja.

 - Edellä mainitun takia sun pitääkin osata kerto- ja jakolasku ilman laskinta. Youtubesta löytyy videoita, joilla opetella esimerkiksi jakamaan allekkain, jos se on alakoulun jälkeen päässyt unohtumaan. Mua muistutettiin tästä muistaakseni vasta ihan loppuvaiheilla, joten aloita opettelu heti. 

6. Lähde kokoamaan tietoa kokonaisuuksiksi. Mun on pakko saada käydä asiat läpi ennen kuin voin lähteä tekemään esimerkiksi ajatuskarttoja tai taulukoita. Toki tein niitä joistain asioista jo muistiinpanovaiheessa, mutta tässä vaiheessa tein sellaisia ajatuskarttoja, joihin pyrin kokoamaan kaiken mikä liittyi kyseiseen aiheeseen ja vielä selkeämpään muotoon. Tein ensin tarkemmista aiheista karttoja ja lähempänä koetta tein vielä laajempia karttoja, kun osasin jo paljon. Niiden tarkoituksena oli lähinnä muodostaa visuaalinen kuva, jonka avulla pystyin muodostamaan siltoja asioiden välille ja palauttamaan oleellisia asioita mieleen kuvan perusteella. Tämä toimii siis varsinkin ihmisillä, jotka muistavat visuaalisesti. Suosittelen kuitenkin kaikkia ainakin kokeilemaan. Loppuvaiheen kertailut tein alla olevista lapuista ja harvemmin enää palasin muistiinpanovihkooni. Voisi jopa ajatella, että kirjoitin muistiinpanoissa olevat asiat taas uudelleen, mutta vielä kerran selkeämpään muotoon. Meinaa jo vähän itseäkin naurattaa (:D :D)! Mutta ihan oikeasti todella hyödyllistä, koska nämä asiat on pakko käydä useamman kerran läpi.

7. Yksityiskohdat. Tärkeämpää on se, että osaat asioiden kokonaisuudet erinomaisesti, mutta sinun tulee muistaa myös yksityiskohtia. Monivalintakokeessa voidaan kysyä mitä vain ja silloin se vastaus on kaivettava jostain mielen sopukoista. Mä koin yksityiskohtien opettelun helpoimmaksi flashcardsien avulla. Oikeastaan tein flashcardsit melkein kaikesta (voi minua!), mutta varsinkin yksityiskohdissa ne on hyödyllisiä. Ne ovat myös helppo tapa testata tiedon osaamista myöhemmin joko itsenäisesti tai jonkun kyselemänä.

 - Kortteja voi alkaa tekemään samaan aikaan muistiinpanojen kanssa, vaikka aina yhden kappaleen jälkeen. Silloin niillä voi harjoitella jo heti alusta lähtien. Mä tein kortit vasta muistiinpanojen jälkeen. Koin, että sillä tavalla sain vielä kerran kerrata muistiinpanojen asiat ja oppia lisää. 

 - Tee kortti sellaisesta asiasta, jonka ajattelet olevan mahdollinen kysyttäväksi monivalintakokeessa. Toiselle puolelle asia ja toiselle mahdollisimman lyhyt kattava selitys. Liian pitkät selitykset eivät tue korttien ideaa, koska et koskaan voi opetella ulkoa kilometrin pituista lausetta. Been there, done that.

 - Tein tilaston kortit isosta kartongista leikkaamalla, mutta kuten kuvista huomaa, ovat ne kaikki aivan erikokoisia. Viimeiseen kappaleeseen ja artikkeleihin ostin korttipohjia, jotka leikkasin kahtia. Se tulee kalliimmaksi, mutta on visuaalisesti miellyttävämpää. Toki järkevämpi tapa on leikata iso kartonki nätisti, mutta mä en näköjään siihen kyennyt! Voit hyödyntää eri kappaleissa eri värejä, mä merkkasin kortin yläkulmaan kappaleen numeron.

 - Osa suosittelee kertaamaan kortteja milloin vain ja missä vain. Itseäni ahdistaa sekoittaa työ- ja vapaa-aika keskenään, joten varasin lukusuunnitelmaani myös korttien opettelulle aikaa. Jos asia ei tuota sinulle ahdistusta, niin harjoittele ihmeessä niin paljon kuin vain haluat! Älä kuitenkaan huijaa itseäsi, jos se oikeasti ahdistaa. Hyödyt paljon enemmän, jos jätät ne suosiolla pois vapaa-ajastasi ja harjoittelet suunnitellulla työajalla. 

- Tee niin, että sinulla on korttipakka esimerkiksi yhdestä kappaleesta. Lähde käymään kortteja läpi siten, että jos osaat suoraan vastata kortin vastauksen, laitat sen yhteen pinoon. Jos taas epäröit vastauksen välillä tai joudut katsomaan sen kortin takaa, laita se eri pinoon. Näin sinulla on selvillä asiat, jotka hallitset, ja jotka vaativat enemmän harjoittelua. Kortteja tulee olemaan PALJON, joten tämä on myös ajallisesti järkevä keino harjoitella. 

No huhhuh! Tulipas asiaa ja postaus on tosi pitkä. Halusin kuitenkin kertoa kaiken samalla kertaa, jotta kokonaisuuden pystyy hahmottamaan. On mahdollista, että pääsykoe luonnistuu vähemmälläkin työllä, mutta hain itse ensimmäistä kertaa ja halusin ottaa kaiken varman päälle. Halusin pystyä sanomaan itselleni yrittäneeni ihan täysillä, jos koulupaikkaa ei olisi tullut. En myöskään ollut valmennuskurssilla, joten tein itsenäistä työtä siitäkin syystä näin paljon. Toivottavasti tästä oli teille hyötyä, mulla tuli melkein hiki kevättä muistellessa ja tätä kirjoittaessa! Jos teillä jäi jotain kysyttävää, niin vastaan enemmän kuin mielelläni kommenttikentässä. Kuuntelen mieluusti myös teidän fiiliksiä pitkin kevättä, joten uskaltakaa kommentoida, jos on pienintäkään asiaa. :) 

Älä ajattele tilastoa vihollisena vaan suhtaudu siihen avoimin mielin. Ainakin Jyväskylän koe on kuitenkin paljolti teoriaa ja helppoa laskemista. Tilastotiede on myös suuri osa tulevaa ammattiasi, joten ajattele asiaa siltäkin kannalta. Muista, että jos teet nyt täysillä, sun ei tarvitse tehdä tätä uudelleen seuraavana keväänä!

Tsemppiä!

Katariina

Kommentit

Sara.s (Ei varmistettu)

Pakko kysyä, että osasitko kaikkia kirjan laskuja matikasta? Mulla mm.s.213 loppupään tehtävät tuottavat hankaluuksia... Lisäksi laskitko jotain ylimäärästä materiaalia Karjalaisen lisäksi? :)

katariinalehtiniemi

Hei Sara, en todellakaan osannut kaikkia laskuja matikasta. Osasin peruslaskut, mutta soveltaminen monissakin tehtävissä tuotti ongelmia. Varsinkin 4. ja 5. kappaleiden vaikeammat tehtävät ahdistivat minua. Taistelin niiden kanssa alussa, mutta sitten totesin, että sellaisia tuskin voidaan kysyä monivalintakokeessa. Myös vaikeammat todennäköisyyslaskut, joissa asioita piti osata soveltaa, olivat haastavia. Todennäköisyyslaskut kuitenkin kannattaa osata, sillä niistä on useampia kysymyksiä. Opettele ainakin sillä tavalla, että tiedät mikä arvo sijoitetaan mihinkin kaavan kohtaan. Vastauksia tuskin pitää osata laskea päässä noiden todennäköisyysjakaumien kohdalla, ellei kyse ole helpoista numeroista.

En laskenut ylimääräistä materiaalia. Jos koet matikan haastavaksi ja haluat apua tehtävien tekemiseen, suosittelen ostamaan Psykalle.fi paketin, johon kuuluu foorumi. Siellä on tilastotieteeseen erikoistunut henkilö, jolta voit kysyä apua niin paljon kuin haluat!

Psykalle (Ei varmistettu)

Hei!

Minkä tyyppisiä kysymyksiä tilastosta oli? Kysyttiinkö esimerkiksi suoraan jonkun asian kaavaa? Entäpä oliko jotain taulukoiden tulkitsemista vaativia monivalintoja, kuten SPSS-syötteitä?

katariinalehtiniemi

Hei! Meillä ei kysytty suoraan mitään kaavaa silleen, että kerro minkä kaava tämä on. Oli kuitenkin tehtäviä, joissa piti muistaa kaava, jotta osasi laskea vastauksen kysymyksen tiedoista. Tälläisia oli muistaakseni ainakin standardoitu muuttuja ja painotettu keskiarvo. Useita todennäköisyyslaskuja ja muistaakseni oli yksi SPSS-taulukko, josta piti tunnistaa jokin asia. En muista oliko juuri SPSS, mutta taulukko kuitenkin. Ei mielestäni vaatinut suoraa tietoa noilta SPSS / Excel -sivuilta... Useassa tehtävässä annetaan vaihtoehtoja, joista pitää valita oikea / väärä vastaus, ja niissä voidaan kysyä aikalailla mitä vain kirjasta.

Toivottavasti tästä oli apua sinulle. :)

laaura (Ei varmistettu) http://www.lily.fi/blogit/aika-saavuttaa-sun-unelmat.fi

Kiitos ihanasta blogista!Kaikki vinkit tulee todella tarpeeseen tämän kevään aikana, kun haen itsekläkin Jyväskylään psykalle.

katariinalehtiniemi

Ihanaa, että tykkäät! Toivottavasti sulle koulupaikka avautuu. :)

Petee (Ei varmistettu)

Hei!
Oliko sulla jotai konstia siihen että omaksuit vaikeimmatkin esim. tilastolliset jakaumat ulkoa ilman laskemista? Millon aloit lukemaan tilastoja ja kuinka paljon viikossa? Ja oliko sulle alusta asti selvillä kiinnostuksen kohteet psykologiassa vai olitko kiinnostunut psykologiasta ylipäätään? Kerro vähän sinun suunnitelmista psykologian opiskelun suhteen ennen sisään pääsyä.

katariinalehtiniemi

Moikka! Aloin lukemaan tilastoa heti tammikuussa ja luin sitä aktiivisesti siihen saakka kunnes artikkelit julkaistiin 1. maaliskuuta. Koen, että siinä ajassa kerkesin käydä materiaalin hyvin läpi ja pystyin sen jälkeen melkein vain kertailemaan asioita. Toki laskemisessa oivalsin asioita vielä myöhemminkin. Viikoittainen lukeminen vaihteli tuolloin 1 tunnista 24 tuntiin. Lopetin työt helmikuussa, joten sen jälkeen lukemisesta tuli säännöllisempää. Tarkemmat tuntimäärät voit tsekata tästä postauksesta: http://www.lily.fi/blogit/aika-saavuttaa-sun-unelmat/sovellus-suositus-forest .

Tilastolliset jakaumat kuten monet muutkin asiat opettelin pänttäämällä. Kirjoitin kaavoja useita kertoja ylös paperille ja yritin muistaa ilman katsomista. Toistin kirjoittamista siihen saakka, kunnes kaavat olivat hallussa. Kun olin sisäistänyt kaavat, laskin laskuja ja silloin pyrin muistamaan kaavat taas ulkoa ja ymmärtämään, mitä kaavaa tietyssä laskussa haettiin.

Tarkoitatkohan kiinnostukseen kohteella yleisesti psykologiaa tieteenalana vai jotain tiettyä sektoria psykologiassa? Jos yleisesti psykologiaa, niin olin lukion 2. vuodelle saakka sitä mieltä, että haen oikikseen. Se oli jokin päähänpinttymä usean vuoden takaa. Juttelin eräälle läheiselle ja minulta kysyttiin, miksi haluan oikikseen. En osannut vastata, ja ymmärsin, että se ei ole minua varten. Pohdin erilaisia vaihtoehtoja ja luin pitkää psykologiaa, pärjäsin siinä ja olin kiinnostunut tietämään aina lisää. Se alkoi tuntumaan hyvältä vaihtoehdolta. Otin alasta paljon selvää ja motivoiduin todella paljon. Minulla oli selkeät suunnitelmat levätä hetki kirjoitusten jälkeen ja panostaa täysillä heti seuraavana keväänä. Panostus palkittiin ja koulupaikka tuli. :)

Minulla oli jokin ajatus mielenkiintoisista psykologian sektoreista ennen kuin pääsin kouluun. Koin esimerkiksi neuropsykologian pääsykoeartikkelit kaikista kiinnostavimmiksi, ja myös työ- ja organisaatiopsykologiasta olen ollut kiinnostunut. Olen kuitenkin koko ajan ollut tietoinen, että ajatukset voivat muuttua opintojen ohella. Ensimmäisenä vuotenani olen huomannut, että nautin suuresti neuropsykologiasta ja aivojen toiminnasta teoreettisella tasolla, mutta en usko haluavani olla kyseisellä sektorilla töissä. Työ- ja organisaatiopsykologian ala taas on vahvistanut paikkaansa mielenkiinnon kohteissani. Luenkin kauppakorkeakoulun puolelta nyt henkilöstöjohtamista sivuaineena ja pohdin myös toisen lyhyen sivuaineen ottamista sieltä. Pidän kuitenkin mielen avoinna kaikelle!

Toivottavasti vastasin kysymyksiisi. :)

Vanha (Ei varmistettu)

Moi!

Olisiko sulla vinkkiä mulle, haluaisin hakea psykalle vuonna 2020. Teen töitä ensihoitajana ja lukiosta on aikaa monta vuotta, yhtään ällää sieltä en kirjoittanut ja keskiarvo taisi olla 8. Motivaatio opiskeluun kasvanut vasta iän myötä. Eli, mitä minun kannattaisi tehdä tässä välissä? Onko muita kirjoja, joita etukäteen kannattaisi opiskella, muita kuin Tilastomatikka? Eli matikka haltuun ja loput sitten lähempänä hakua? En ole ensikertalainen, ei ole loistavat paperit, että lähtökohta on huono. Psykologia on todella paljon alkanut kiinnostaa ja tuntuu että opiskelun taito on karttunut tässä AMK:n myötä/jälkeen. Kaikki tsempit ja vinkit otetaan vastaan. Kiitos :)

katariinalehtiniemi

Hei ja pahoittelut, että vastaan vasta nyt. Kommentti oli jäänyt minulta huomaamatta! 

Sanoisin, että psykalle hakiessa motivaatio on tärkeämpää kuin paperit. Totta kai niistä on apua, mutta itsekään en hakuvuotenani edes pystynyt hyötymään omistani IB-lukion vuoksi. Toki minulle oli karttunut opiskelutaitoja IB-lukion myötä, mutta sanoisin, että opiskelemaan pystyy oppimaan jokainen kunhan motivaatiota, sisukkuutta ja tahdonvoimaa löytyy. Sisällä kuitenkin ollaan, vaikka papereita ei katsottu. Sanon kuitenkin, että pirusti töitä ja työpäivän mittaisia lukupäiviä se vaati. 

Sanoisin, että kun luet vanhat blogin postaukset läpi, saat jo aika paljon vinkkejä. :) Nyt vuoden vaihteessa aloittaisin kuitenkin siitä, että teet suunnitelman loppukevääksi. Tai jos et vielä tulevassa haussa hae, niin sitten kun se on ajankohtaista. Kannattaa kuitenkin käydä edes katsomassa tuleva koe. Mitkä ovat resurssisi lukea? Jos voit omistaa esimerkiksi 2-3 kuukautta pelkälle lukemiselle, olisi se aivan huippua. Toki jos olet esimerkiksi töissä, etkä saa sumplittua, sinun täytyy suhteuttaa ajankäyttösi omaan elämääsi. Priorisoi kuitenkin luku-urakka ykköseksi mahdollisuuksien mukaan!

Aloitin kirjoittamaan blogia viime tammikuussa, joten blogipostaukset ovat aika hyvin järjestyksessä oleellisuuden mukaan. Matikkaa kannattaa treenata ja lukea tieteellisiä artikkeleita suomeksi ja englanniksi, jos se ei ole vielä tuttua. Suomenkielisiä artikkeleita löytyy esimerkiski vanhoista Psykologia-lehdistä, joita on myös joskus hyödynnetty pääsykoeartikkeleina. Niitä voit lainata kirjastosta. Englanninkielisiä löytyy, kun haet jollain teemalla Googlesta. :) Artikkeleiden rakenteeseen tutustuminen ja niiden luonteen oppiminen on tärkeää, jotta voit tehokkaasti etsiä tietoa, kun sinulta kysytään jotain. On erittäin tärkeää esimerkiksi ymmärtää, mikä on vanhaa tutkimustietoa johdannosta ja mikä kyseisen artikkelin ja sen tutkimuksessa saatua tietoa.

Paras vinkki, jonka voin antaa on se, että asennoidut siihen, että tulet saamaan opiskelupaikan. Itsevarmuus on todella suuressa osassa tätä prosessia! Voittaa ei voi, jos ei usko voittoon. Psykalle ei päästä vahingossa. :) Hurjasti tsemppiä ja kommentoi tai laita sähköpostia, jos kaipaat apua tulevaisuudessa!

vanha (Ei varmistettu)

Hei!

Kiitos vastauksesta. Olen tahkonnut nyt Tilastollisten menetelmien perusteet -kirjaa n. 90 sivua, olen tökkinyt vihkon täyteen kaavoja ja kirjan täyteen muistilappuja, menen sinun keinoillasi tätä lukemista läpi ja päätin hakea tänävuonna jo psykalle :) Mukavaa kun ei kiirettä toisaalta ole, vaikkakin intoa riittää. Motivaatiota kyllä löytyy ja päätä opiskeluun. Töissä käyn, mutta työaikani on aika kiva tälläiseen opiskeluun, teen pitkää päivää joten minulla on paljon vapaapäiviä, jolloin voin opiskella.

Yksi asia minua vaivaa suunnattomasti, kirjassa esim. keskihajonnan laskeminen vaatii sellaisia toimenpiteitä, johon ei pysty ilman jotain tietokoneohjelmaa. Eli ymmärrän laskukaavan ja etenemisen keskihajonnan selvittämiseksi, mutta en todellakaan voi laskea päässäni sitä. Jos käytössä on palikkalaskin tai vain oma pää, niin voinko vain jatkaa onnellisena opiskelua huolehtimatta siitä, että tähän on joku kikka olemassa tai tietokoneohjelma lyödään pääsykokeissa nenän eteen ja käsketäänt ehdä johtopäätöksiä palkkojen jakaumasta taulukkolaskelmaohjelman avulla? Nämä summa-laskukaavat tietysti pitää pystyä avaamaan mutta onko mahdollista laskea esim 16 luvun keskihajontaa päässä?

Lisäksi, olitko tilannut etukäteen aineiston pääsykokeita varten? Ostin itse käytettynä Eximian Psykan aineistomateriaalin viimevuodelta, mutta näyttää kovin simppeliltä. En tiedä onko siitä paljoakaan hyötyä.

Iso kiitos jo etukäteen! :)

katariinalehtiniemi

Hei!

Huippua, että innostuit hakemaan jo tänä vuonna. :) Kirja täynnä muistilappuja saa minussa aikaan nostalgisia tunnelmia :D Tällä tavalla nimittäin itsekin etenin, sillä oli helpompi palata mietityttäviin asioihin, kun oli merkannut ne sitä mukaa kun meni kirjaa eteenpäin! Hyvä, että koet työsi mahdollistavan opiskelun. Muista pitää vapaapäiviäkin! 

"Hakijoiden käyttöön annetaan perustaskulaskin (ns. nelilaskin) kokeen ajaksi. Laskimessa on neliöjuuri- ja muistitoiminnot. Omia taskulaskimia ei saa käyttää kokeessa. Kokeessa voidaan antaa myös muita taulukoita, kuvia ja kaavoja." Eli ainakaan mitään tietokoneohjelmaa ei pitäisi pystyä lyömään eteesi. Laskimessa on neliöjuuri- ja muistitoiminnot, joten periaatteessa keskihajonnan voisi laskea sillä, kun noudattaa keskihajonnan kaavaa. Olisikohan alla olevasta videosta apua? 

  

Tein itse vain psykalle.fi -sivuston harjoituskokeita ja ostin niitä muistaakseni 8 kappaletta. En tiedä, millä tavalla he toimivat tänä vuonna, kun pääsykoeuudistuksia on tullut. :) Jotkut matikan tehtävät ovat todella helppoja, mutta jotkut kinkkisiä. Helpotkin kysymykset kannattaa lukea läpi huolella, että ei mene helppouden lankaan. Kaikki mahdollinen laskutreeni on hyväksi. Muista harjoitella myös monivalintoihin vastaamista, sillä niissäkin on omat vaikeutensa.

Toivottavasti tästä oli apua. :) 

pänttääjä (Ei varmistettu)

Mua hämmentää se, että tänä vuonna ei pääsykoeinfoissa (siis esim. täällä https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.67323911213) kerrota mitään kirjaa. Eikö tuossa yleensä ole lukenut valmiiksi vaadittu tilastotieteen kirja ja vain artikkelit on julkaistu huhtikuun tienoilla? Ei kai sitä tilastotieteen materiaalia voida ilmoittaa vasta samaan aikaan artikkelien kanssa? Olen päntännyt Tilastollisten menetelmien perusteet -kirjaa, mutta pohdin tässä kuinka tarkkaan sitä kannattaa opiskella, jos materiaali onkin lopulta joku muu. Tai siis että eikö tilastomatsku ylipäätään ole aina aiemmin ilmoitettu jo joskus marraskuussa tuolla opintopolun sivuilla? Niin että tämä vuosi olisi ensimmäinen poikkeus kun niin ei tehdä? Osaatko auttaa? :)

katariinalehtiniemi

Hei, tänä vuonna tiettyä kirjaa ei ole ilmoitettu kuten aikaisempina vuosina. Valintakoevaatimuksissa kuitenkin lukee tilastollisten menetelmien perusteet ja laskemista vaativat tehtävät. Siksi jotain tilaston kirjaa kannattaa opiskella ellei usko pärjäävänsä pelkällä lukion oppimäärällä. :) Uskon, että julkaistava materiaali liittyy psykologian artikkeleihin, mutta toki se voi liittyä mihin vain valintakoevaatimuksissa lueteltavaan aiheeseen. Tarkkuudesta en osaa sanoa, mutta opiskelisin ainakin perus kaavat, laskutoimitukset ja teorian niin hyvin kuin ajan puitteissa on mahdollista. Toivottavasti tämä auttoi!

pänttääjä (Ei varmistettu)

Auttoi kovasti, kiitos!

Kommentoi