Asiat, joita kaipaan raskaana ollessa
Ihmisen psyyke on siitä jännä, että se tuntuu haluavan aina sitä, mitä ei voi saada. Ainakin minulla tämä mekanismi on ollut viime aikoina hyvin vahva. Raskausaikana elämässä on joitakin rajoituksia, ja olen huomannut, että moni sellainen asia, joka normaalisti on minulle melko yhdentekevä, on muuttunut kovin haluttavaksi nyt kun en voi sitä saada. Listasin omalla kohdallani näitä asioita erään Facebookin vauvaryhmän keskustelun inspiroimana.
Syöminen. Ennen raskausdiabetesdiagnoosia ikävöin lähinnä lakritsia ja salmiakkia sekä feta-, aura- ja muita kiellettyjen listalla olevia juustoja. Nyt raskausdiabeteksen myötä syömiseni on pikku hiljaa rajoittunut yhä enemmän ja enemmän. Aluksi jäivät kaikki sokeriset herkut pois, sitten kaikki muut paitsi täysjyväviljat. Tällä hetkellä hiilihydraateista pystyn syömään täysjyväruista, -kauraa ja -riisiä sekä lisäksi satunnaisesti perunaa ja bataattia. Hiilihydraatteja rakastavalle ihmiselle siis melko paljon rajoitteita. Raskausdiabeteksessa ärsyttävää on se, että pelkästään ruokavalion sisällön tarkkailu ei riitä. Lisäksi, että joutuu miettimään lähes jokaisen suupalan sisältöä, täytyy miettiä myös sitä, mihin kellonaikaan syö. Verensokerin vuoksi ateriavälit eivät saa olla liian pitkiä tai liian lyhyitä, joten päivät pitää suunnitella sen mukaan, mitä ja milloin syö.
Nukkuminen. Sen jälkeen, kun vatsani alkoi kasvaa, en ole pystynyt nukkumaan kuin yhdessä asennossa – oikealla kyljellä. Raskausvatsan takia selällään tai vatsallaan nukkuminen ei onnistu, ja vasemmalla kyljellä nukkuessa vasen käsivarsi puutuu. Lisäksi olen alkuraskaudesta lähtien käynyt joka yö vessassa. Raskausdiabeteksen takia taas en voi nukkua aamuisin niin pitkään kuin haluaisin, sillä muuten paastoaika iltapalan ja aamupalan välillä venyisi liian pitkäksi. Raskaushormonit ovat aiheuttaneet sen, että nukun muutenkin paljon kevyemmin kuin normaalisti ja havahdun useamman kerran yössä. Varmaan tämä on luonnon tapa valmistaa minua vauvan syntymän jälkeiseen aikaan.
Liikkuminen. En todellakaan laske itseäni liikunnalliseksi ihmiseksi, mutta raskausaikana esimerkiksi hiihtäminen, jumppaaminen, lenkkeily ja seinäkiipeily ovat tuntuneet yllättävän houkuttelevilta ajatuksilta. Monet äidit pystyvät osaa edeltä mainituista lajeista harrastamaan lähes läpi koko raskauden, mutta itselläni pelkkä kevyt kävely aiheuttaa kipua ja vedon tunnetta vatsaan, joten olen suosiolla jättänyt kaikki sitä rankemmat liikuntamuodot välistä. Raskausjoogaa olen tehnyt kotona Youtube-videoiden avulla, mutta se ei ole lajina ainakaan toistaiseksi innostanut minua. Iso vatsa myös rajoittaa osittain ihan päivittäistä liikkumista, kuten kenkien ja sukkien pukemista sekä kumartelua.
Omat vaatteet. Jostain syystä päätin olla tässä asiassa ekologinen ja hankin hyvin vähän äitiysvaatteita. Varsinaisia äitiysvaatteita minulla on kolmet farkut, kaksi lyhythihaista paitaa ja kaksi pitkähihaista paitaa (sekä äitiystalvitakki, jota olen käyttänyt syyskuun puolelta lähtien). Omista vanhoista vaatteistani pystyn käyttämään lähinnä neuletakkeja ja muutamaa löysää paitaa. Tästä syystä joudun jatkuvasti käyttämään ja pesemään samoja vaatteita, mikä alkaa vähän jo kyllästyttämään. Kaiholla katselen vaatekaappini toppeja, paitoja ja housuja, joita toivottavasti pääsen taas käyttämään pian synnytyksen jälkeen.
Mitä asioita te muut kaipaatte tai kaipasitte raskaana ollessa?